Kenellä on vaikeuksia unohtaa se, että "vieras ämmä" vei perheen lapsilta isän ja vaimolta aviomiehen (ja sosiaalisen statuksen ja elintason)..??
Sosiaalisen statuksen menetys = avioeron läpikäynyt nainen, joka tumpattiin ja jota ei tämän vuoksi arvosteta
Arvatkaas mitä? MINULLA on vaikeuksia unohtaa erään huoran temput!!! Minä olen se "perheen lapsi", josta kasvoi katkera aikuinen.
Vien kai "hautaankin" tämän trauman mennessäni.
Ja se "isän uusi vaimo" vain porskuttaa ja voi hyvin kuten elintasoporsaan kai kuuluukin.
Eikä häntä ilmeisesti edes hävetä.
Päinvastoin - jakelee minulle "naimaohjeita", jos sattumoisin jossain toisiimme törmätään.
Eli jakelee naimaohjeita ihmiselle, jolta vei isän, hermot ja perusturvan!!!
Toivon, että se ämmä mätänee helvetissä!
Sosiaalisen statuksen menetys = avioeron läpikäynyt nainen, joka tumpattiin ja jota ei tämän vuoksi arvosteta
Arvatkaas mitä? MINULLA on vaikeuksia unohtaa erään huoran temput!!! Minä olen se "perheen lapsi", josta kasvoi katkera aikuinen.
Vien kai "hautaankin" tämän trauman mennessäni.
Ja se "isän uusi vaimo" vain porskuttaa ja voi hyvin kuten elintasoporsaan kai kuuluukin.
Eikä häntä ilmeisesti edes hävetä.
Päinvastoin - jakelee minulle "naimaohjeita", jos sattumoisin jossain toisiimme törmätään.
Eli jakelee naimaohjeita ihmiselle, jolta vei isän, hermot ja perusturvan!!!
Toivon, että se ämmä mätänee helvetissä!
Vastaukset 8
Vanhimmat
En usko, että semmoinen ihminen voi oikeasti olla onnellinen. Joten yritä päästä eroon katkeruudestasi ja keskity VAIN siihen, että omasta elämästäsi tulisi mahdollisimman hyvä.
Liittoon tarvitaan kaksi ..eikä erotakaan voi ilman toista.
Eiköhän se isäsi tiennyt mitä teki. Uuden vaimon syytä ei ero varmasti ole ..kyllä vanhempiesi liitossa on ollut pahasti kupruja kun eroon päätyivät - sillä tuskinpa uutta naista kuvioissa olisi ollut tai tullut ilman edeltäviä vaikeuksia liitossa.
Ole iloinen isäsi puolesta ja nosta hattua uudelle vaimolle, joka on saanut isäsi onnelliseksi.
Aikuiset tekevät aikuisten valintoja. Sinunkin tulisi kasvaa eikä jäädä mustasukkaisen teinitytön tasolle.
Vai että pitäisi oikein "nostaa hattua" tapaukselle, joka tuli "änkeämään väliin ja pistämään pökköä pesään", kun vanhempani HARKITSIVAT vielä YHTEENPALAAMISTA!
Huora-ämmä rupesi antamaan "ehtoja" isälleni, tyyliin "ota tai jätä", nyt "on KIIRE", jne...!
Ja koska isäni ei selvästikään ollut ihan oma itsensä koko tilanteen aiheuttaman kaaoksen vuoksi, hänet oli ilmeisesti helppo taivuttaa mukaansa!
Olisi edes eukko antanut aikalisää, mutta kun EI!
Isäsi teki oman valintansa.
Hyväksy se.
Jos isäsi on onnellinen niin sen pitäisi sinullekin riittää.
Jos taas ei, niin edelleen - valinta oli isäsi ja on edelleen.
Isäsi on isäsi edelleen ja tulee olemaan aina.
Kasva.
Uusi vaimo ei ole syypää teiniangsteihisi.
Ihan itse ne olet kehitellyt pääkopassasi.
No meillä isukki lähti mutsin parhaan kaverin kanssa menemään.
Jätti perheensä, ja vielä päälle henkisesti kiusasi mutsia siihen asti kunnes men kaikki lapset täytimme 18.
En voi ymmärtää miten joku ihminen voi olla niin kiukkuinen ja katkera että oman lähdän jälkeenkin vielä jaksoi kiusata.
Monta vuotta ukko ylenkatsoi meitä lapsiakin. Nyt sitten vanha sairas äijä ihmettelee kun oikein kellään ole mitään haluja olla sen kanssa tekemisissä. Vieläpä kun on luonteeltaan yhtä hankala kun ennenkin.
Mädäntyköön koko ukko rauhassa. Minulla menee hyvin ja elämääni en mitään "isän" kuvatuksia mahdu eikä kuulu.
Heitäppäs sille elintasoporsaalle joskus takas kun niitä naimaohjeita jakelee että:
"sustahan vois ottaa mallia ja pokata ja naida joku varakas ja kunnollinen perheenisä, olis niinkun kaikki jo valmiina ennestään".
"Heitäppäs sille elintasoporsaalle joskus takas kun niitä naimaohjeita jakelee että:
"sustahan vois ottaa mallia ja pokata ja naida joku varakas ja kunnollinen perheenisä, olis niinkun kaikki jo valmiina ennestään"."
On käynyt mielessä. En vain ole kehdannut sanoa tuollaista päin naamaa. (Olisi kai pitänyt kehdata.)
tee se, sano suoraan sille luuskalle mitä ajattelet.pamauta päin näköä sille mielipiteesi,huomaat kuinka helpottaa.
Vanhempien ero on vaikea asia ymmärtää. Varsinkin jos asiaan liittyy kolmansia osapuolia.
Aikuinen ihminen kuitenkin saa tehdä itse omat ratkaisunsa ja jos vanhempasi olivat jo eronneet kuten tekstistä ymmärsin (ja harkitsivat yhteenpalaamista), niin yhteiselossa on ollut jo aikaisemmin ongelmia.
Itse olen kiitollinen siitä, että vanhempani eivät koskaan palanneet yhteen. Isäni on hyvä mies, mutta liha on heikkoa... Uudet vaimot kokivat saman kohtalon kuin äitini.
Muistan ajan, jolloin olimme äidin kanssa keskenämme, eikä äidillä ollut puolisoa. Ymmärrän nyt vasta sen yksinäisyyden jota äitini on kokenut kun omisti elämänsä vain meille lapsille. Kun me kasvoimme, hän alkoi "uudestaan elämään".
En hyväksynyt "isäpuoltani" melkein kymmeneen vuoteen, ymmärsin kuitenkin vihdoin, että äitini on aikuinen ihminen ja tekee itse omat päätöksensä. Ja äidilläni, kuten isälläni on oikeus onneen.
Aina ei ole oikea ratkaisu vanhempien pysyä yhdessä. Toisinaan jo lasten takia on parempi erota. Ja jos lapset ovat jo vanhempia, miksi ihminen jäisi liittoon jossa on onneton.
Kunhan sinäkin kasvat ja aikuistut, ymmärrät varmasi, ettei vanhempien ero ole maailmanloppu.
Ja kun löydät sen oman tiesi, oman elämäsi, rakkauden ja sen parisuhde-elämän, ymmärrät varmasti vanhempiasi hieman paremmin.
Toivottavasti sinä et lähde edellisen kirjoittajan kehoittamaan lapselliseen suunsoittoon. Sillä ei voita mitään tai ehkäpä saat isäsi ja itsesi välit hieman kiristymään, jos siis sitä tahdot. Muutoin suosittelen hieman löysäämään ja antamaan isäsi uudelle vaimolle tilaisuuden.