yhteisöt palsatan vammaiset ryhmässä on pitkään jatkunut keskustelu vammainen mies ja seksuaalisuus. Koska kyse on asiasta, joka ei ole helppo ja koskettaa kuitenkin ryhmäänkuuluvia kipeästi, niin olisi kiva saada kommenttia terveiltä normaaleilta ihmisiltä siitä, miten nämä suhtautuvat vammaiseen sillä ajatuksella, että tämä voisi olla kumppani.
Tiedän, että on ihmisiä joille tämä asia ei ole ylitsepääsemätön, mutta sitten on ihmsiä joille se asia on vaikea loppuunvietäväksi... mutta ei osata peittää ajatusta.
Tätä asiaa olistri kiva ajatella siitä, että vammainen voi olla mies tai nainen, ja kaikilla on oikeus mpopolla yhdenvertaisia, eikä tarvitsi etsiä kumppania vammaisista ja lisätä omaa ahdistusta. Terve kumppani avaisi vammaiselle uusia ystäväpiirejä ja uusille ihmisille varmasti myös ovia elämään jossa ei asiat ole silleen selviä.
Olisi kiva saada muutama kommentti asiaan, ja ne jotka miettii, ettei vammaisen kanssa voi olla ku kaverit ja suku ei sitten oikee tykkää, niin voivat jättää tämän kommentin kirjoittamatta. Se tiedetään jo aimmista yhteyksistä.
Ymmärrän ennakkoluulot ja samaistamisen, kaikki aina ajattelevat, että liikuntavamma tai sokeus on samaa kuin kehitysvammaisuus. Mutta jos ihminen on ollut yksin pitkään, niin se lähelle pääseminen tarvitsee vain siltä terveeltä kumppaninlta vähän enemmän vaivaa... Ei vammaista saa yhdenillanpiparilla...
Tiedän, että on ihmisiä joille tämä asia ei ole ylitsepääsemätön, mutta sitten on ihmsiä joille se asia on vaikea loppuunvietäväksi... mutta ei osata peittää ajatusta.
Tätä asiaa olistri kiva ajatella siitä, että vammainen voi olla mies tai nainen, ja kaikilla on oikeus mpopolla yhdenvertaisia, eikä tarvitsi etsiä kumppania vammaisista ja lisätä omaa ahdistusta. Terve kumppani avaisi vammaiselle uusia ystäväpiirejä ja uusille ihmisille varmasti myös ovia elämään jossa ei asiat ole silleen selviä.
Olisi kiva saada muutama kommentti asiaan, ja ne jotka miettii, ettei vammaisen kanssa voi olla ku kaverit ja suku ei sitten oikee tykkää, niin voivat jättää tämän kommentin kirjoittamatta. Se tiedetään jo aimmista yhteyksistä.
Ymmärrän ennakkoluulot ja samaistamisen, kaikki aina ajattelevat, että liikuntavamma tai sokeus on samaa kuin kehitysvammaisuus. Mutta jos ihminen on ollut yksin pitkään, niin se lähelle pääseminen tarvitsee vain siltä terveeltä kumppaninlta vähän enemmän vaivaa... Ei vammaista saa yhdenillanpiparilla...
Vastaukset 4
Vanhimmat
saa taviksenkin? Kaikille sama kohtelu.
Kuka haluaisikaan vammaisen kumppanin? Paitsi toinen vammainen...
No, jos tarjolla on kaltaisesi tunnevammainen pelle, niin voihan olla, että pidemmän korren vetääkin se "vain" vammainen, mitä tulee kumppanuuteen. Parempi kai, että jäät sinäkin vaille kaltaistasi seuraa...
Oma serkkuni ei pysty kävelemään se on ollut hänellä niin ihan lapsesta asti. Muuten on sitten niin kuin "normaalit" saman ikäiset pojat paitsi että paljon ikäistään kehittyneempi joissakin tunneälyä vaativissa asioissa. Hänellä on kyllä ollut pitkiäkin suhteita ja nyt taitaa olla kihloissa... ei ole paljoa pidetty yhtä lapsuus kesien jälkeen.
Jos kus on soittanut ja varmaan lähettää tässä piakkoin synttäri onnittelut mutta eipä muuten.
Vammaisuudessa on varmasti paljon käsittelemistä ja monelle terveelle voi olla todella vaikea ymmärtää mitä on olla vammainen. Huvittavaa ja säälittävää sinänsä miten yhteiskunnassa, mietitään vaikka kouluyhteisöä (siinä 13-15-vuotiaita poikia ja tyttöjäkin)) vammainen-sanaa käytetään loukkauksena... Oma serkkunikin joutui vaihtamaan koulua kiusaamisen takia monesti vaikka on mitä ihanin ja kiltein mies.
Vammainen puoliso kuitenkin ymmärtäisi ehkä paremmin mitä on olla vammainen mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö vammainen olisi oikeutettu olemaan onnellinen ihan "terveenkin" kanssa.
Vammaisten seksuaalisuus on aikalailla tabu, näermme vammaisia ylittämässä suojatien tai autettavina torilla... ohjelmissakin käsitellään vammaisia täysin sukupuolettomina olentoina. En nyt tarkoita, että "vammaispornoa" pitäisi lisätä mutta eikö voitaisi ottaa huomioon, että kaikilla ihmisillä on oikeus tulla esiin seksuaalisina olentoina pystyi kävelemään tai ei... tietysti on olemassa sukupuolielämää todella suuresti rajoittavia vammoja mutta niin kauan kuin aivot ovat toiminnassa ihmisen seksuaalisuus mielikuvissa säilyy.
Sitten varsinaiseen kysymykseen on tietysti näin terveenä vaikea ajatella vammaisen osaa (paitsi henkisesti vammainen olen aika monen mielestä tällä palstalla mutta enpä terveen kirjoja kyllä näille haukkujillekaan kirjoittaisia, jos minulla siihen valta olisi). Voisin ajatella että en tulisi ymmärtämään vammaista puolisoani. tilanne on mielestäni myös eri, jos kumppani olisi ensin ollut terve ja vammautuisi vaikka kolarissa kuin jos kumppani olisi ollut vammainen syntymästään asti. toisaalta syntymästään asti vammainen olisi sopeutunut asiaan (?) kun taas äkisti vammautunut saattaisi masentua vaikka olisi muuiten ollut ennen tapahtumaa elämänhaluinen.
Valitettavasti/ onneksesi joudun nyt keskeyttämään pohdintani mutta jos tähän nyt tulee jotain niin varmaan myöhemmin jatkan...