Olen raskaana ja meillä on jo ennestään lapsia. Opiskelen tällä hetkellä ja mies elättää rahallisesti. Hän on ollut seurustelun alkuaikoinakin jo riitatilanteissamme hieman väkivaltainen, mutta tätä sattui hyvin harvoin. Henkinen väkivalta alkoi minun ollessa raskaana ensimmäisen kerran. Olin täysin alistettu ja uskoin olevani todella niin kamala kuin hän minun kuvasi olevan. Itkin usein itseni uneen ja kuvittelin kaiken paranevan. Seksin avulla yritin saada häneltä hyväksyntää ja saatoin saada hyvin ilkeät naurut ja tulla torjutuksi, koska olin niin ruma hänen mielestään.
Lasten syntymien jälkeen sain itsetuntoni takaisin ja uskoin olevani sen arvoinen, että saisin oikeaa rakkautta. Miehelle tämä ei sopinut vaan hän tuli hyvin mustasukkaiseksi ja kävi kimppuuni lasten nähden. Poliisit veivät miehen putkaan. Olin tyhmä ja annoin anteeksi. Tulin sitten välillä raskaaksi ja tämän jälkeen hän aiheutti minulle lievää fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Hän kävi taas kimppuuni ja poliisit paikalle.
Kaikessa on pyörinyt mukana alkoholi, johon mies upottaa lähes kaikki rahamme. Olen hyvin paljon ystävien ja tuttujen luona lasten kanssa, kun mies ryyppää viikonloput ja muunkin ajan minkä töiltään ehtii.
Olen pyytänyt apua sosiaalitoimista, mutta miestä ei saada muuttamaan yhteisestä vuokera-asunnostamme pois vaan minun pitäisi lähteä lasten kanssa. Meidän on hankala saada vuokra-asuntoa ja minun on pakko elää miehen kanssa aina vain seuraava kuukausi pelon sekaisissa tunnelmissa. Selvinpäinkin hän uhkaa väkivallalla, haukkuu ja teettä kaikki työt kotona. 'Joudun siivoamaan kaikki hänen sotkunsa humalaoksennuksista ja kaljapulloista lähtien.
Olen todella väsynyt ja haudon välillä itsemurhaakin, koska en jaksa enää. Tuntuu, ettei kukaan ulkopuolinen ota vakavasti eikä ole halukas edes auttamaan. Toivoin sosiaalitoimistolta apua, mutta ilmeisesti tällaisia väkivaltaisia juoppoja halutaan suojella ja heidän oikeuksistaan pitää kiinni. Mitä oikein voin tehdä...en jaksa
Lasten syntymien jälkeen sain itsetuntoni takaisin ja uskoin olevani sen arvoinen, että saisin oikeaa rakkautta. Miehelle tämä ei sopinut vaan hän tuli hyvin mustasukkaiseksi ja kävi kimppuuni lasten nähden. Poliisit veivät miehen putkaan. Olin tyhmä ja annoin anteeksi. Tulin sitten välillä raskaaksi ja tämän jälkeen hän aiheutti minulle lievää fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Hän kävi taas kimppuuni ja poliisit paikalle.
Kaikessa on pyörinyt mukana alkoholi, johon mies upottaa lähes kaikki rahamme. Olen hyvin paljon ystävien ja tuttujen luona lasten kanssa, kun mies ryyppää viikonloput ja muunkin ajan minkä töiltään ehtii.
Olen pyytänyt apua sosiaalitoimista, mutta miestä ei saada muuttamaan yhteisestä vuokera-asunnostamme pois vaan minun pitäisi lähteä lasten kanssa. Meidän on hankala saada vuokra-asuntoa ja minun on pakko elää miehen kanssa aina vain seuraava kuukausi pelon sekaisissa tunnelmissa. Selvinpäinkin hän uhkaa väkivallalla, haukkuu ja teettä kaikki työt kotona. 'Joudun siivoamaan kaikki hänen sotkunsa humalaoksennuksista ja kaljapulloista lähtien.
Olen todella väsynyt ja haudon välillä itsemurhaakin, koska en jaksa enää. Tuntuu, ettei kukaan ulkopuolinen ota vakavasti eikä ole halukas edes auttamaan. Toivoin sosiaalitoimistolta apua, mutta ilmeisesti tällaisia väkivaltaisia juoppoja halutaan suojella ja heidän oikeuksistaan pitää kiinni. Mitä oikein voin tehdä...en jaksa
Vastaukset 18
Vanhimmat
mahdollisuus muuttaa tilapäisesti vanhempiesi luokse ja etsiä sieltä käsin asuntoa.
Sosiaalitoimella on velvollisuus järjestää sinulle ja lapsillesi asunto, kun kerrot tilanteen.
Turvakoti on yksi vaihtoehto.
Älä mieti raha-asioita. Kaikki kyllä järjestyy kun vain lähdet huonosta suhteesta.
Niin, olen miettinyt, jos saisin muuttaa vanhempieni luo edes joksikin aikaa, mutta en ole varma jaksavatko he meitä nurkissaan. Olemme jo niin paljon heillä, että vanhempani vaikuttavat välillä jo aivan uupuneille, kun pikkulapset ovat kuvioissa mukana koko ajan. Toisekseen en ole varma minne laittaisin kaikki tavarani, koska pääasiassa kaikki huonekalumme ovat minun. En uskalla jättää mitään huonekaluja miehelle, koska hän varmastikin tahallaan/tulistuessaan rikkoisi jotain, kun erosta tulisi todellista. Hän on usein uhannut rikkoa omaisuuttani ja on myös sitä tehnyt pienemmässä mittakaavassa.
Millainen tuo turvakodin systeemi oikein on? Onko asumismuoto solutyyppinen?
sanoa tuosta turvakotisystemistä. Meillä päin sellaisia ei ole. Luultavasti saisit oman huoneen siellä. Soita ja kysele tarkemmin. Parempi teidän on siellä, kuin sairaan miehen luona. Auttavat sielläkin asunnon hankinnassa.
Itse sain asunnon sosiaalitoimiston kautta ja se tapahtui tosi nopeasti.
Minunkin exälläni oli taipumusta särkeä minun tavaroitani suuttuessaan. Mitään suurempaa ei uskaltanut tosin rikkoa. Jos sellaista tekee, niin ilmoitat poliisille.
Mitään niin pahaa ei voi tapahtua, jos lähdet, kuin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, jos jäät.
Tiedän, että lähtöpäätös on vaikea. Sitä aina toivoo parasta ja ihmettä tapahtuvaksi. Mutta niin ei käy. Asiat menee koko ajan huonompaan suuntaan niin kauan kuin pysyt tuollaisesa suhteessa. Ja lapset kärsii. Sun täytyy nyt olla vahva ja ajatella vain itsesi ja lastesi terveyttä.
Elämä voi muuttua vain paremmaksi, kun pääsette ainaisesta pelosta ja varuillaanolosta. Usko pois! Minä tiedän ja moni muu, joka on lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta.
Rahalla ja tavaralla ei nyt ole väliä. Vain sinulla ja lapsillasi.
Voimia teille ja onnea uuteen parempaan huomiseen!!
...jos ei samalta paikkakunnalta, niin läheltä ainakin. Sieltä käsin on hyvä järjestellä asioita ja siellä myös auttavat asioiden järjestelyssä.
Miksi sinun on vaikea saada asuntoa, kun lapsiakin kerran on???Eikä kannata moisen hurjan ukon kanssa samalle paikkakunnalle jäädä. Elämää on muuallakin.
Kaupungilta en ole saanut asuntoa ja ei mieskään, kun kerrankin edes yritti hakea. Kaupungin kiinteistönvälityksestä ei notkauteta korvaakaan väkivallalle, vaikka sossustakin sinne soitettiin ja puollettiin uuden asunnon saantia. Ei ilmeisesti tarpeeksi syytä. Eivät antaneet edes ensin minun irtisanoutua asunnostamme, kun ilmoitin liian myöhään, vaikka loppujen lopuksi olikin mahdollista.
Kaupunkiin on pakko jäädä opiskelujen takia sekä lähisuvun, josta kaikki asuvat täällä. En halua menettää apujoukkojani tällaisessa tilanteessa!
Ei tommosta paskaa tarvii kenenkään kestää. Turvakotiin ensin, sitten etsit vuokra-asunnon (ehkä opiskelijan perhe asunnon ?), ja miehen täytyy maksaa elatusmaksut. Pyydä niiltä ystäviltä apua.
ja menoksi. Turvakodista saat paitsi majoituksen myös niitä käytännön neuvoja. Ajattele lapsiasi äläkä ensisijaisesti sitä asuntoa.
Ajattele itseäsi ja lapsiasi. Minkälaisen perhe-elämän mallin ja ylipäätään elämän mallin saavat, kun pyöritte jatkuvasti toisten nurkissa, olivatpa sitten ketä tahansa? Eipä pääse lapsille pahemmin perusturvallisuuden tunnetta kehittymään. Ja se on kamalin "lahja" mitä lapselle voi antaa... Ja sitten se oma fyysinen ja psyykkinen turvallisuutesi!
Kipitä nyt suoraa päätä turvakotiin niin sitä kautta alkavat asiat rullata... saat ihan käytännön apua ja neuvoja jne...
Minäkin kehotan pikapikaa menemään turvakotiin. Niitä on ympäri Suomea, varmaan teidänkin alueella jossain päin. Netistä löytynee osoitteita.
Katso myös sivut: www.turvakoti.net
Ja ainoa oikea toimenpide on, että hylkäät
(=jätät) miehen. Et lähdettyäsi enää koskaan palaa miehen kanssa yhteen, vaikka hän polvillaan rukoilisi.
Tiedätkö, joka kertaa, kun palaat väkivallan jälkeen takaisin kotiisi, niin miehesi väkivalta vaan raaistuu sinua kohtaan.
Pahimmillaan hän tappaa sinut...
Hän ikäänkuin oikeuttaa itselleen väkivallan sinua kohtaan ja sinä vaan kärsit.
Miehsi on sairas, luonnevikainen ja henkisesti kieroutunut. Et todellakaan voi rakastaa häntä terveeksi. Hän muuttuu vain sinun kannaltasi pahempaan suuntaan.
Lapsien asia on myös tärkeä. Heidän on tasapainoisen kehityksen vuoksi päästävä pois väkivallan ilmapiiristä.
Turvakotiin voit soittaa etukäteen ja saada asiantuntevalta henkilökunnalta ohjeita lähdön järjestämiseen. Parasta olisi lähteä niin, että miehesi EI ole paikalla, tai tulee varmasti riita ja pahoinpitely. Et tietenkään kerro miehelle etukäteen lähtöaikeistasi.
Turvakotiin voit mennä taksilla ja he turvakodissa maksavat taksilaskun.
Siellä turvakodissa henkilökunnan ystävällisellä avustuksella voit levätä ja järjestellä itsellesi parempaa elämää. Kunta auttaa asunnon saamisessa ja lasten huolto- ja elatusasioiden järjestelyssä.
Tavaroista älä ole huolissasi. Sehän on kuitenkin vain materiaa... Ja aina saa uusia huonekaluja. Jos miehesi tuhoaa vaatteitasi, kenkiäsi, huonekalujasi, astioitasi, mitä vaan, niin sinä tietenkin asetat hänelle korvausvelvoitteen.
Jos ei hän muuten suostu (mahdollisesti) rikkomaansa korvaamaan, niin haasta hänet käräjäoikeuteen.
Hanki myös poliisin kautta miehellesi lähestymiskielto sinua kohtaan. Salaa uudet puhelin- ja osoitetietosi, niin ent. puoliso ei pysty soittelemaan sinulle. Ne usein riippuvat sitkeästi mukana ja kiusaavat minkä ehtivät.
Nyt jaksamista sinulle ja parempaa elämää ilman kiusaavaa miestä.
Minäkin kehotan pikapikaa menemään turvakotiin. Niitä on ympäri Suomea, varmaan teidänkin alueella jossain päin. Netistä löytynee osoitteita.
Katso myös sivut: www.turvakoti.net
Ja ainoa oikea toimenpide on, että hylkäät
(=jätät) miehen. Et lähdettyäsi enää koskaan palaa miehen kanssa yhteen, vaikka hän polvillaan rukoilisi.
Tiedätkö, joka kertaa, kun palaat väkivallan jälkeen takaisin kotiisi, niin miehesi väkivalta vaan raaistuu sinua kohtaan.
Pahimmillaan hän tappaa sinut...
Hän ikäänkuin oikeuttaa itselleen väkivallan sinua kohtaan ja sinä vaan kärsit.
Miehsi on sairas, luonnevikainen ja henkisesti kieroutunut. Et todellakaan voi rakastaa häntä terveeksi. Hän muuttuu vain sinun kannaltasi pahempaan suuntaan.
Lapsien asia on myös tärkeä. Heidän on tasapainoisen kehityksen vuoksi päästävä pois väkivallan ilmapiiristä.
Turvakotiin voit soittaa etukäteen ja saada asiantuntevalta henkilökunnalta ohjeita lähdön järjestämiseen. Parasta olisi lähteä niin, että miehesi EI ole paikalla, tai tulee varmasti riita ja pahoinpitely. Et tietenkään kerro miehelle etukäteen lähtöaikeistasi.
Turvakotiin voit mennä taksilla ja he turvakodissa maksavat taksilaskun.
Siellä turvakodissa henkilökunnan ystävällisellä avustuksella voit levätä ja järjestellä itsellesi parempaa elämää. Kunta auttaa asunnon saamisessa ja lasten huolto- ja elatusasioiden järjestelyssä.
Tavaroista älä ole huolissasi. Sehän on kuitenkin vain materiaa... Ja aina saa uusia huonekaluja. Jos miehesi tuhoaa vaatteitasi, kenkiäsi, huonekalujasi, astioitasi, mitä vaan, niin sinä tietenkin asetat hänelle korvausvelvoitteen.
Jos ei hän muuten suostu (mahdollisesti) rikkomaansa korvaamaan, niin haasta hänet käräjäoikeuteen.
Hanki myös poliisin kautta miehellesi lähestymiskielto sinua kohtaan. Salaa uudet puhelin- ja osoitetietosi, niin ent. puoliso ei pysty soittelemaan sinulle. Ne usein riippuvat sitkeästi mukana ja kiusaavat minkä ehtivät.
Nyt jaksamista sinulle ja parempaa elämää ilman kiusaavaa miestä.
Hae tuota, sitten miehesi voidaan poistaa kolmeksi kuukaudeksi kodistanne. Tai lähde turvakotiin lasten kanssa. Sossulla ei ole mitään keinoa poistaa miestä teidän asunnostanne, ainoastaan poliisi voi tuon tehdä.
Ensikoti on tarkoitettu myös tämän kaltaisten tilanteiden varalle. Ensikodeissa saa yleensä asua ainakin kuukauden, joten sinulla olisi aikaa ja rauhaa järjestää itsellesi ja lapsillesi turvallisempi ja pysyvämpi koti. Googleta ensikoti, niin saat lisätietoa!
Rohkaistuin ja kysyin vanhemmiltani voisimmeko muuttaa heille joksikin aikaa, vaikka pelkäsin, että he myöntyisivät, mutta kokisivat meidät taakkana. Äitini kuitenkin sanoi, että niin kannattaa ja olisi kannattanut muuttaa jo aiemmin heidän luokseen. Pelkään yhä, miten mies reagoi ja mitä tapahtuu muuton jälkeen.
Mitä teidän muiden tapauksissanne on tapahtunut ja kuinka nopeasti tilanne tasaantunut?
Hyvä, että menet vanhempiesi luokse, mutta ei se tilanteesi ole sillä ratkaistu! Kyllä sinun äitinä ja aikuisena ihmisenä tulee saada oma elämäsi kuntoon siten, että seisot omilla jaloillasi ja omassa asunnossasi ja pidät huolta toimeentulosta. Tähän kaikkeen ei sinun tarvitse pystyä yksin, vaan saanet apua myös vanehmmiltasi. Kuitenkaan sukulaiset eivät aina ole niitä parhaita auttajia tällaisissa tilanteissa vaan sinun on ehdottomasti otettava yhteyttä sosiaalitoimeen - tai vieläpä sinne turvakotiin... Saat asianmukaista ohjausta ja tukea ja myös sitä kautta ne kaikki yhteiskunnan tuet mitä saatavissa on (toimeentulo, asunto, lasten elatus jne...)Ja saatat tarvita myös suojaa ex-miehesi vuoksi??
Ei kukaan voi sinulle kertoa sitä, miten tilanne tulee kohdallanne etenemään.. Me kaikki olemme yksilöitä ja tilanteet ovat aina omanlaisiaan...
Mutta ÄLÄ MENE TAKAISIN, vaikka mies konttaisi itkien pyytämään..
Edellinen kirjoittaja on tosiaan sataprosenttisen oikeassa. Voit mennäkotiisi ja vanhempasi voivat jopa ilahtua, kun sinä ja lapset olette siellä turvassa, mutta joka tapauksessa se on vain väliaikainen ratkaisu.
ET SAA ENÄÄ KOSKAAN palata takaisin sinun ja miehesi kotiin. Sinun on ehdottomasti lähdettävä purkamaan tilannettasi viranomaisten kanssa. He järjestävät viran puolesta sinulle ja lapsillesi kodin ja muut olosuhteet kuntoon. Samoin tarvitset elatussopimuksen sosiaalipuolen ihmisten kanssa.
Minä jopa siosittelsin yksinhuoltajuutta, niin
raa´alta tuo pahoinpitelytouhu on vaikuttanut.
Jos teet yhteishuoltosopimuksen, niin olet sitten lirissä miehen erilaisten "temppujen" vuoksi ja niitähän näillä kieroutuneilla eläjillä riittää.
Äläkä ollenkaan usko, että tilanne rauhoittuu
ja homma rauhoittuu,kun muutaman päivän olette pakosalla. EI, nyt on toiminnan aika SINÄ otat vastuu pesueestasi ja todellakin jätä sen pahoinpitelevän miehen.
ÄLÄKÄ käytä verukkeena sanontaa, "kun mä rakastan sitä niin hirveän paljon"... voi olla että sinä todelala rakasta miestäsi, mutta miehesi ei todellakaan rakasta sinua.
Pahoinpitelytaipumus osoittaa, että puolisosi pahimmillaan voi jopa tappaa sinut.
Ja,jos takaisin entisen puolisosi luokse menet, älä sitten kirjoittele tänne palstoille
seuraavan riidan ja pahoinpitelyn tullen, että "nyt se mies löi taas - mitä minä teen?"
Me olemme nyt neuvot antaneet ja nyt on sinun vuorosi toimia !
Niin, vanhempien luo muutto on vain väliaikainen ratkaisu, koska asuntoa ei muualta tunnu irtoavan. Yritän saada syksyyn mennessä asunnon, jotta voin jatkaa elämää omissa ympyröissä enkä vanhempieni suojissa. En todellakaan ole jäämässä sinne loppuelämäkseni enkä kuvittele, että asia olisi nyt sillä selvä!!! Viimeisistä kirjoituksista sain todella pahan mielen, kiitos.
Enkä oleta homman tosiaankaan rauhoittuvan, koska miehellä oli aikoinaan lähestymiskielto exäänsä, koska vahti tätä ja käyttäytyi tilanteissa väkivaltaisesti, kun kohtasivat eron jälkeen. Nainen kärsi mm.unettomuudessa ja yleisestä pelosta. Tiedän todellakin mitä voi tapahtua. Halusin vain kuulla, mitä muille on tapahtunut ja kuinka kahelista ex-kumppani voi käyttäytyä.
Joka yö heräilen tiettyjen aikojen väliin tarkistelemaan tilannetta ja teen sitä tuttujenkin luona. Kuuntelen ja vahdin ikkunaa.
Pelkään, ettei kukaan voi suojella. Poliisiin en aina jaksa luottaa, koska viime kerrasta jäi ikävät muistot. Miehen kimppuuni käynnin jälkeen(jolloin olin siis raskaana ja hän repi hiuksia, aiheutti mustelmia ja patteja ympäri kehoa)kutsumani poliisit vähättelivät tilannetta. Olin naapurissa turvassa lasten kanssa, kun he menivät kotiimme. Keskustelivat humaltuneen mieheni kanssa ja pyysivät minutkin keskustelemaan heidän kanssaan(ja siis myös mieheni kanssa)! Sanoivat, että lähdetään sovinnosta liikkeelle. Kysyivät, että voisimmeko kuitenkin nukkua koko perhe yön yhdessä! Miestä eivät vieneet putkaan, koska ei ollut tarpeeksi humalassa... Puhelivat lopuksi perheneuvolasta ja lupautuivat viemään miehen kaverinsa luo yöksi, kun en halunnut hänen kanssaan yötäni viettää. Vaadin saada mieheltä avaimen pois ja se hänen oli pakko antaa poliisien silmien alla. Ihan poliisin kyydin mies sai kaverilleen. En tiedä, voinko luottaa poliisinkaan apuun, koska hekin ottavat tilanteen, ainakin tuolloin, hyvin kepeästi. He eivät tuntuneet välittävän pienistä lapsista tai raskaudestani ja miehen vaarallisuudesta. Toivon kuitenkin heistä olevan oikeasti apua, kun sitä tarvitsen!
kenenkään sanomisista.
Olet nyt päässyt hyvään alkuun oman ja lastesi elämän korjaamisessa ja siitä on hyvä jatkaa.
Käy puhumassa ammatti-ihmisen kanssa sosiaalitoimistossa tai turvakodissa. Saat hyviä neuvoja ja uskoa parempaan huomiseen.
Älä murehdi, mitä miehesi voi tehdä. Voihan hän jatkaa kiusaamista, mutta ota päivä kerrallaan ja keskity itseesi ja lapsiisi. Mies jättää sinut rauhaan viimeistään silloin kun löytää uuden kiusattavan. Julmaa, mutta näin se tahtoo mennä.
Älä ala puheisiin miehesi kanssa äläkä mene minnekään hänen kanssaan kahden kesken.
Kyllä asiat selviää ja elämä helpottuu. Usko pois.
Ja kirjoita ihmeessä tänne aina kun siltä tuntuu! Sitä varten tämä palsta on. Me saman kokeneet yritetään tukea ja kannustaa henkisesti minkä osaamme.
Askel kerrallaan! Pitkä prosessi sulla on eheytymiseen, mutta ensimmäinen askel on otettu ja parempaan olet menossa.
Hienoa että olet päättänyt lähteä, mutta muista että et ikinä palaa miehesi luokse vaikka kuinka anelisi että on muuttunut ja lupaa sinulle vaikka mitä! Muista aina ne riidat, kuinka kärsit ja pelkäsit.
Minä erosin myös väkivaltaisesta miehestä.Enemmän oli henkistä väkivaltaa kuin ruumillista, mutta muutaman kerran sain nyrkistä rintaan ja käteen.
Asuimme yhdessä 7 kuukautta ja se riitti. Ei lyönyt silloin kun emme asuneet yhdessä, mutta kun muutimme yhteen tuli mukaan lyönnit.
Yhteisiä lapsia ei ollut. Sain onneksi työpaikan ja asunnon toiselta paikkakunnalta. Kun lähdin pois lapseni kanssa olin todella loppu, mutta kannatti. Minulla meni vuosi ennenkuin pääsin eroon miehestä.
Tuli tekstareita, sähköposteja jossa haukuttiin ja ikävöitiin. Alussa laitoin muutaman viestin takaisin, mutta sitten lopetin vastaamasta mitään. Mies kyllä aina muisti, määrätyin väliajoin vaikka sanoin että vaihdan numeron jos et lopeta. Viimeinen viesti oli kun lähetti uudesta naisesta ja hänestä kuvan kännykkääni!
Nyt ei ole mitään kuulunut puoleen vuoteen että ihanaa se loppui.
Sinä voit myös varautua viesteihin. Ota lähestymiskielto niin selviät helpommalla, niin olisi minunkin pitänyt tehdä.
Kaikkea hyvää sinulle ja yritä jaksaa. Teet oikean ratkaisun kun lähdet.