Meillä on tällainen tilanne. Mieheni on eronnut vajaa puolivuotta sitten. Syy: Vaimo oli väkivaltainen sekä henkisesti että fyysisesti, ei käynyt töissä eikä tehnyt kotonakaan mitään ja lisäksi vielä ilmoitti rakastavansa toista miestä. He olivat 17 vuotta yhdessä ja heillä on neljä lasta ja vanhin heistä 12- vuotias.
Tutuistuin nykyiseen miesystävääni ja hänen vaimoonsa ystävän kautta. Pidin molempia heitä ystävänä, mutta huomasin heti että mies kiinnostui minusta. Ja kyllä minäkin flirttailin takaisin mutta ei sen kummempaa. Mies sanoi jo kuukauden tutustumisen jälkeen että on rakastunut minuun ja aikoo joskus etsiä minut käsiini. Sanoin etten usko, eikä se onnistu koska olen myös hänen vaimonsa ystävä. Mitään ei siis tapahtunut meidän välillämme, ei seksiä ym.
Sitten kerran näin kun ystäväni,eli tämä vaimo potkii miestänsä. Sain kuulla lisää totuuksia ja tajusin millainen hirviö on kyseessä. En enää pystynyt hyväksymään häntä ystäväksi, koska en hyväksy väkivaltaa enkä muutenkaan osaa arvostaa ihmistä joka vain vinkuu rahaa eikä eläissään ole töissä käynyt tai tehnyt muuta elantonsa eteen.
Hänen miehensä halusi minut ja tajusin itsekin olevani ihastunut häneen. Sanoin että jättää vaimonsa, koska on ansainnut parempaa kuin sellaisen hullun. Menimme yhteen ja mies haki eron samantien.
Nyt puolen vuoden päästä tilanne on se, että ex vaimo ei anna hetken rauhaa, häiriköi ja haukkuu. Hän mm. kävi päälleni ja löi minulle mustan silmän, koska olen kuulemma tuhonnut hänen elämänsä.Hän ei tajua, että itse on käytöksellään aiheuttanut eron. Syyttää minua myös siitä, että isä ei halua nähdä lapsiaan. Todellinen syy siihen mikse hän VOI nähdä lapsiaan on tämä hullu eks joka karsii kimppuun ja haukkuu koko ajan miestäni ja joka toinen päivä sanoo, ettei mies enää ikinä saa nähdä lapsiaan, ja seuraavana vaatii ottamaan joka toinen viikko asumaan.
Eks vaimolla on jo uus mies. Kova juomaan ja myöskin väkivaltainen ja "pehmeä" päästään. He tekevät elämästämme helvettiä. Mies haluaisi tavata lapsiaan muttei voi. Ja minä taas en halua enää nähdä ketään heistä, koska ei tässä uskalla kohta omalle pihalleen mennä.
Suunnittelemme mieheni kanssa muuttoa pois paikkakunnalta. Mutta miten mieheni pystyy elämään ilman lapsiaan? Sanoo pystyvänsä. Mitä tehdä?
Tutuistuin nykyiseen miesystävääni ja hänen vaimoonsa ystävän kautta. Pidin molempia heitä ystävänä, mutta huomasin heti että mies kiinnostui minusta. Ja kyllä minäkin flirttailin takaisin mutta ei sen kummempaa. Mies sanoi jo kuukauden tutustumisen jälkeen että on rakastunut minuun ja aikoo joskus etsiä minut käsiini. Sanoin etten usko, eikä se onnistu koska olen myös hänen vaimonsa ystävä. Mitään ei siis tapahtunut meidän välillämme, ei seksiä ym.
Sitten kerran näin kun ystäväni,eli tämä vaimo potkii miestänsä. Sain kuulla lisää totuuksia ja tajusin millainen hirviö on kyseessä. En enää pystynyt hyväksymään häntä ystäväksi, koska en hyväksy väkivaltaa enkä muutenkaan osaa arvostaa ihmistä joka vain vinkuu rahaa eikä eläissään ole töissä käynyt tai tehnyt muuta elantonsa eteen.
Hänen miehensä halusi minut ja tajusin itsekin olevani ihastunut häneen. Sanoin että jättää vaimonsa, koska on ansainnut parempaa kuin sellaisen hullun. Menimme yhteen ja mies haki eron samantien.
Nyt puolen vuoden päästä tilanne on se, että ex vaimo ei anna hetken rauhaa, häiriköi ja haukkuu. Hän mm. kävi päälleni ja löi minulle mustan silmän, koska olen kuulemma tuhonnut hänen elämänsä.Hän ei tajua, että itse on käytöksellään aiheuttanut eron. Syyttää minua myös siitä, että isä ei halua nähdä lapsiaan. Todellinen syy siihen mikse hän VOI nähdä lapsiaan on tämä hullu eks joka karsii kimppuun ja haukkuu koko ajan miestäni ja joka toinen päivä sanoo, ettei mies enää ikinä saa nähdä lapsiaan, ja seuraavana vaatii ottamaan joka toinen viikko asumaan.
Eks vaimolla on jo uus mies. Kova juomaan ja myöskin väkivaltainen ja "pehmeä" päästään. He tekevät elämästämme helvettiä. Mies haluaisi tavata lapsiaan muttei voi. Ja minä taas en halua enää nähdä ketään heistä, koska ei tässä uskalla kohta omalle pihalleen mennä.
Suunnittelemme mieheni kanssa muuttoa pois paikkakunnalta. Mutta miten mieheni pystyy elämään ilman lapsiaan? Sanoo pystyvänsä. Mitä tehdä?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Pitää vaan saada todistettua kuin "hullu" se nainen on. Tuntuu viiraavan todella pahasti kun luin tuon sinun jutun. Vaarassahan ne lapset ovat kerta tuommosen sakin tykönä asuu. Tiiä millon kilahtaa niin pahasti sillä naisella, että purkaa lapsiin sen kilahduksen.
En käsitä miten se sinun miehesi kesti sitä väkivaltaa ja 17 vuoden yhteiseloa. Itse olen kerran joutunu litsarin antamaan ja sekin tuntui todella pahalta minusta.:( (tuo on ihan syystä annettu).
Toivottavasti teidän tilanne paranee ja pääsettä eroon niistä kokonaan. Ei voi toivottaa, kuin jaksamista ja taisteluintoa.
Mikset pysy vähän sivummalla pois ex-vaimon ulottuvilta?
Teillä on sitäpaitsi kaikki käynyt aivan liian nopeasti ja hätäisesti. Ei vaikuta uusi suhteennekaan kovin lupaavalta tuossa valossa.
Olet laastari sitä paitsi.
Sinä itse olet sotkeutunut juttuun, joka ei edes sinulle kuulunut. On niitä vapaitakin miehiä.
Hän tosiaan kävi päälleni julkisella paikalla ja olimme menossa kauemmas heistä huomattuamme he, mutta nainen juoksi perään ja tuli päälle.
Enkä ole laastari. Mies sanoo, että ekaa kertaa tietää mitä rakkaus oikeasti on. Itsekin alussa mietin että olenko vain pelastus, mutta kaikesta päätellen en ole. Kuka määrää mikä on oikea aika ja tahti? Nopeasti kaikki kävi, mutta me ollaan päätetty selvitä.
laastari itse. olisi mielenkiintoista kuulla miltä sinuun sisälläsi tuntuu kun käännät omat kokemuksesi toisten "kokemuksiksi" ja totuuksiksi. se mikä sinusta tuntuu pahalta ei yleensä toteudu toisten elämässä vaikka tietysti haluaisit. koko käsite laastari on jokseenkin naurettava ;)
epäkypsää tuossa on vain miehen ex. ja siinä mielessä myös mies, ettei hankkiudu hullusta eroon.
laastariksi.
No, ap:lle jää nähtäväksi, mikä heillä on tilanne tulevaisuudessa.
..jos oikeesti haluaa olla rauhassa.. poliisiin yhteys jos joku päälle käy --muuten saa vinkua ja valittaa ja syytellä muita omasta kurjuudesta niin paljon kun jaksaa
Kuinka helposti sellaisen saa? Riittääkö puhelinterrorismi ja musta silmä?
- ilmoitus poliisille
- todistusaineistoa eli näyttöä väkivaltaisuudesta
- mustasta silmästä tuoreeltaan todistaja joka näki sen ja lääkärinlausunto vammojen synnystä.
No kuulostaa aika kauhealta...
Jospa sinä pysyisit mahdollisimman paljon erossa noista kahdesta "hullusta", ja miehesi ottaisi yhteyttä viranomaisiin? Kyllä lasten pitää saada isäänsä tavata, ja sanojesi perusteella heille olisi parhainta tosiaan olla kokonaan teidän luonanne.
Ole rauhassa omassa kodissasi, jos ex-vaimo tulee meuhkaamaan, soita poliisit. Jos lyö, soita poliisit. Jos soittelee, vaihda numeroa ja laita se salaiseksi. Ei kenelläkään ole oikeutta toista lyödä tai haukkua. Älä mene itse tuohon mukaan, ole vain hiljaa. Ja soita tosiaan poliisille (todisteet ovat hyvä juttu!). Miehesi pystyisi varmaankin sopimaan tapaamiset lastensa kanssa niin, ettei ex-vaimolle tarvitsisi puhua ollenkaan / nähdä tätä? Vaikka silloin lapset ovat kyllä välikäsinä isän ja äidin välillä, ja se voi rasittaa. Mutta eipä tarvitsisi haukkumista kuunnella.
Uskon kuitenkin vakaasti, että jos te elätte hieman fiksummin ja vakaammin kuin lasten äiti, miehesi voisi helposti saada lasten huoltajuuden (?). Kuunnelkaa myös lapsia...
Hän ei halua huoltajuutta. Miesystäväni on tähän asti uhrannut koko elämänsä lapsilleen ja kestänyt 17 helvetin lasten takia. Hän sanoo haluavansa elääkin välillä. Haluaisi tavata lapsiaan muttei halua niitä saman katon alle.
Vaikka eks vaimo on hieman mielenvikainen ja epäsuorasti tekee lastensa elämästä helvettiä, hänelle lapset ovat kuitenkin kaikki kaikessa, joten en todellakaan usko että tekisi koskaan mitään lapsilleen. Päinvastoin. Siksi luotamme ne hänen huomaansa.
Uudet numerot on tilattu, salaisina eivätkä he saa uuttaa osoitettakaan tietää. Miesystäväni ei aio antaa numeroaan enää lapsilleen, koska viimeksikin lasten kautta eks sai numeron. Aikoo itse soittaa lapsilleen, niin ettei numero näy.
"Miesystäväni on tähän asti uhrannut koko elämänsä lapsilleen"
No se on ihan normaalia vanhemmuutta. Kuulostaa siltä, että äijä ei halua eroon pelkästään eksästä vaan myös lapsistaan.
"kestänyt 17 helvetin lasten takia"
Vanhin lapsi oli kahdentoista.
"epäsuorasti tekee lastensa elämästä helvettiä... ...luotamme ne hänen huomaansa"
Onpa tosi kypsää ajattelua. Tässä on käynyt tyypillisesti niin, että ukko on löytänyt uuden ihastuksen ja sitten saa lapset kärsiä.
Just tällaisten tilanteiden takia pitäisi ensin saada vanha liitto loppumaan ja lasten elämä järjestettyä. Sitten vasta olisi varaa alkaa uusia suhteita. Mutta aina uusi sukupolvi haluaa läntätä kielensä jäiseen mattotelineeseen.
"Miesystäväni ei aio antaa numeroaan enää lapsilleen"
Kenenkähän mielenterveydessä se ongelma oikeastaan on?
Isän ja lasten suhteessa pitäisi olla luottamusta. Myös äidin (vaikka vähän hullu onkin) pitää ymmärtää ettei voi urkkia lasten avulla miehen tietoja. Nythän käy sitten niin ettei lapsilla ole isän numeroa ja se on äidin syy.
Jos haluaa hullusta eroon siniä voi kärsiä myös lapset, eikä se ole sen syy joka eroon haluaa, vaan hullun. Tuossa pitäisi jo lastensuojeluviranomaisten puuttua meininkin jos äiti on väkivaltainenkin.
Älä ala edes kysyä, voiko miehesi elää ilman lapsiaan, vaan miten hän toiselta paikkakunnalta onnistuu tapaamaan lapsiaan mahdollisimman paljon.
Toinen asia on, että lasten voisi olla parempi asua isänsäkin kanssa, ja lasten kotiin pitäisi ehkä pyytää tekemään olosuhdeselvitys. Ajatelkaa te kaksi nyt lapsia aivan ensimmäiseksi. Koska miehesi on lastensa isä, niin jonkinlaista kontaktia ex-puolisoon pitää pitää, mutta väkivallan vuoksi kyllä voi hakea vaikka lähetysmiskieltoa. Muistakaa, että lapset ovat tässä tärkeimpiä, ja teistäkin riippuu minkälainen he näkevät maailman olevan. Toivottavasti ei paikkana, jossa kaikki hylkäävät, vaan jossa vaikeuksien keskellä on joku, johon luottaa.
Ihan ensin teet poliisille ilmoituksen pahoinpitelystä jos se nainen käy päällesi. Katso että sinulla on todistaja. Miehen ei tarvitse todistaa vaimoaan vastaan mutta saa jos haluaa. Eli jos olet tekemisissä sen naisen kanssa, pidä mukana joku puolueeton ystäväsi tai tuttusi. Toiseksi käyt heti lääkärissä näyttämässä vammasi ja kerrot miten ne syntyi.
Jos nainen pahoinpitelee miestään niin kyllä miehenkin pitäisi siitä ilmoitus tehdä. Se tulee eteen jo siinäkin kun lasten huoltajuutta määritellään. Voiko väkivaltainen äiti tai isä olla lasten lähihuoltaja? Sen päättää oikeuslaitos.
Mutta jos miehesi provosoi vaimonsa tuollaiseen raivoon... oletko miettinyt sitä? Ei se oikeuta vaimoa potkimaan, mutta silti. Ja jollei mies itse ole eroamassa, suosittelen sinua unohtamaan koko äijän pariutumismielessä. Ei millään pahalla. Ystäviä voitte olla, kun tiedät missä raja menee.
Miten hullu on mies, joka 17 vuotta elää "hullun" naisen kanssa ja tekee tämän kanssa 4 lasta, jotka haluaa hylätä, jotta saisi rauhassa elellä uuden, puoli vuotta sitten löytämänsä sussun kanssa?
Voit uskoa, että olen miettinyt ja kysynytkin mieheltä miksei hän ole lähtenyt. Jo ennen naimisiin menoa muija veti turpaan ja eropapereita täyteltiin jo vuosia sitten ym. mutta silti tehtiin koko ajan lapsia. Tosin viimeinen lapsista tehtiin miehen tahtoa vasten, koska mies oli jo silloin varma että ero tulee.
Mutta ei pidä tuomita kun ei ole elänyt hänen kengissään. Toisen itsetunnon pystyy lannistamaan niin ettei toinen enää osaa lähteä.
Miesystäväni ei halua hylätä lapsia, mutta on tähän asti ollut lasten ainoa kasvattaja ja yksin heistä huolehtinut, vaikka talossa on ollut äitikin. Hän ei vain ole osallistunut mihinkään. Vaimo on ollut kotona, ja silti mies on joutunut koulusta välitunnilla tulemaan vaihtamaan lapselle vaipat.
Vaikka ihmettelenkin suuresti heidän suhteensa luonnetta, en voi tuomita sen vuoksi miestäni. Ja ymmärrän sen että hän haluaa elää kun on 17 vuotta ollut pimennossa.
Ja me olemme tavanneet reilu vuosi sitten, eikä nimeni ole Sussu. Turhaa vähätellä, vaikka me emme olekaan olleet naimisissa niin kauaa eikä meillä ole lapsia. Onko pitkä paha parempi kuin lyhyt ja hyvä...
Jos lapsille ei kerrota uutta osoitetta eikä anneta edes puhelinnumeroa ja jätetään ne ainakin puheiden mukaan väkivaltaisen ja mielenterveysongelmaisen henkilön hoteisiin, niin se on hylkäämistä.
>hän haluaa elää kun on 17 vuotta ollut pimennossa
Sori nyt vaan mutta jos on neljä lasta tehnyt, niin niillä korteilla pitäisi sitten pelata vaikka kuinka tulisi uusia sussuja kuvioihin.
Täällä vastailee ihmisiä joilla ei ehkä ole edes lapsia, saati ukkoa. Tai toisinpäin.
muka tiedät kuka tääl vastailee...hah
tunnu kaikilla vastaavillakaan jotka neuvoja antaa olevan kaikki kohdallaan pääkopassa. Huh huh.
No, joka tapauksessa olen hakenut lähestymiskieltoa ja niin on miehenikin. Juur käytiin tossa kylillä ja tän hullun eksän veli tuli vastaan ja uhkas miesystävääni, että hakkaa jos ei rupee käyttäytyyn. Aika sairasta. Tämäkin mieheni eksän velikulta on hakannut ja raiskannut eks tyttöystävänsä. Taitaa olla pientä sukuvikaa. Loput kaksi veljestä ovatkin narkkareita.
Mainitsematta onkin se että mieheni ja hänen eksän lapset hakkaavat äitiään, koska tietävät että äidin vuoksi he ovat menettäneet isänsä. Et eiku nyrkillä vaan,kun hulluus geeneissä virtaa.
Et sina, ei han itse, ei tuo mielivaltainen sairas nainen vaan lapset - he ovat miehen ainoa ja oikea velvollisuus.
Mies on tieten tahtoen saanut aikaiseksi 4 uutta, avutonta ihmista. Hanella ei ole oikeutta hylata heita.
Jos sinulla on yhta ainutta tervetta ajatteluun kykenevaa aivosolua korviesi valissa, sia vaatimalla vaadit etta mies, kayttamalla minka valtakunnan laikiapua tahaansa, hankkii lapset itselleen.
Tuo sairas nainen on kykenematon hoitamaan pienokaisia. Han tulee tekemaan kaikkensa etta han saa tuhottua heidat henkisesti. Miehella ei yksinkertaisesti ole oikeutta livistaa pakoon ja antaa naisen tehda sita!
Ymmärrän kyllä, että vaikeassa tilanteessa ollaan siellä päin.
Minusta kuitenkin mies on täysi idiootti kun ylipäänsä on alkanut tässä vaiheessa suhaamaan kenenkään uuden kanssa saati sitten että yritti sinua JO liiton aikana. "HÄNEN TÄYTYY ELÄÄ" siis voi ....!!!! Lapset on kuitenkin syyttömiä teidän kaikkien aikuisten tekoihin ja sanoihin.
En ymmärrä kuinka sinä voit tuomita koko ex vaimon perheen tuntematta heitä sen enempää?? Kyllä se kertoo myös jotain sinun älykkyydestäsi. Loukattu ihminen käyttäytyy usein huonosti ja nykyään ei näköjään voi luottaa "YSTÄVIIN" eli perhe auttaa ja tukee niillä keinoilla mitä on. Tiedän, sinä et ole tätä pyytänyt mutta sitä saa mitä tilaa. Mies olisi voinut toimia hyvinkin toisin vaikka kuinka paskaa on ollut ja sinä olisit voinut antaa heidän hoitaa ero rauhassa vaikka kuinka "ihastuit"...
Etkö sinä näissä kirjoituksissa ole maininnut, että MIES ON JOUTUNUT TEKEMÄÄN KAIKEN? Eli kai kasvatuskin on sitten tullut VAIN häneltä... Että päästään vialla olevan naisen takia lapset hakkaa äitiään??? HOH HOI!!!! Onko sulla edes lapsia? Mitä sie siitä arjesta tajuat ja eiköhän se ole päivän selvää, että mies nyt puhdistaa vaan omaa kuvaansa silmissäsi... "hän kun on joutunut kärsimään" vaikka parisuhteessa on aina kaksi.. ja joskus näköjään myös kolme.
Suututtaa... aikuiset ihmiset voisivat ottaa vastuun omista tekemisistään ettei tarvitse itkeä täällä kun "joku kiusaa". Väkivaltaa on myös henkistä. Se että mustasta silmästä saa lähestymiskiellon ym on oikein mutta mikä oikeus sulla on olla mukana rikkomassa sen naisen sydäntä ja lasten myös? Totta kai siksi kun "raasu mies kärsii" ja sie saat siltä huomiota.... epätoivoista!!
Naimisissa oleva neljän lapsen isä alkaa vonkaamaan uutta vosua ja hylkää lapsensa. On siinä hyvä tyyppi.
Eipä ole ensimmäinen ja viimeinen mies joka yhtä äkkiä huomaakin "haluavansa elää". Siinä unohtuu vaimo ja lapset kun mies päättää aloittaa elämisen. Nykypäivänä on monenlaista ehkäisykeinoa olemassa ja luulisi miehenkin osaavan kondomia käyttää jos ei lisää lapsia halua.
Minunkin mieheni halusi elää ja ei siihen elämään minä ja kolme lasta enää mahtunut. Jostain kumman syystä se "oikea elämä" on kaikkea muuta kuin elämää lasten kanssa. Uusi rakkaus, konsertti- ja lomamatkoja vähän väliä, rullaluistelua kesäisin, talvisin laskettelua, kapakki-iltoja vähintään kerran viikossa jne. jne. Tämä kaikki tuntuu niin oudolta koska mies ehti kuitenkin viettää kaikkia näitä jo ennenkuin tuli isäksi. Hän oli 37 vuotias kun ensimmäinen lapsi syntyi ja 43v kun nuorimmainen. Nyt elää 50:n villitystä ja uutta elämää. Lapsia ei juurikaan halua tavata kun ei ole aikaa sellaiseen.
Miten miehesi voi ajatella elävänsä ilman lapsia? Luin koko viestiketjun ja joku muukin oli samaa mieltä, että mies on varmasti ihan itse ollut mukana tekemässä lapsia ...ei niitä haikara tuo. Luulisi aikuisen miehen ymmärtävän, mistä ne on tulleet,eli ihan itse hän on niitä tilannut.
Eli hänellä ei missään nimessä ole oikeutta EROTA LAPSISTAAN , vaikka vaimosta eroaisikin.
Mitä aiot itse tehdä tuollaisella miehellä, joka aikoo jättää isänvelvollisuudet kesken?
Tiesitkö ettei kaikki "uudet naiset" voi sille mitään ettei mies saa suhteitaan lapsiin kuntoon? Niin pahalta kuin toisista naisista se voisi tuntuakin. Kukaan ihminen ei ole täydellinen. Kun toista rakastaa hyväksyy hänen puuttensakin. Kuten sen ettei ole kykyjä keksiä taikasanoja ja taikakeinoja miten saa luotua hyvät suhteet lapsiin kriisitilanteessa. Jos kaikki olisi yhtä täydellisiä kuin sinä emme tätä palstaa edes tarvitse, koska ei olisi eroja eikä ongelmia.
Suhdetta lapsiin edistäisi kummasti, jos isä antaisi lapsille oman puhelinnumeronsa eikä hölisisi että haluaa elää ja unohtaa lapsensa.
Jos uusi nainen ei ole ihan mentaalitapaus, niin luulisi ymmärtävän.
Olisi mukavampaa jos saisi tukea, ymmärrystä ja asiallisia neuvoja eikä nokkavia kommentteja "et osaa tehdä mitään muuta kuin väärin tai et mitään."
Oletkohan minun ex ???
taitaa olla täällä vaan riitaa haastamassa. jotaan avohoitopotilaita tms.
Ensisijainen juttu mitä tässä pitää ajatella on todellakin ne lapset. Itse tällaisen kokeneena lapsena (nyt jo aikuinen) voin kertoa, että hyvinkin pieni juttu eron aikana voi tuntua pahalta lapsesta. Itsestäni tuntui pahalta se kun jouduin miettimään kummanko vanhempani luokse laitan postiosoitteeni. Se oli oikeasti aivan kamalaa miettiä ratkaisua. Ajattelin, että toinen pettyy pahasti jos laittaa toiselle. Tämän takia keksin kiertotien.
Tällä tarkoitan, että lapset kärsii suunnattomasti erosta. Itse en muista juurikaan mitään isäni ja äitini yhteiselosta juuri eron takia. Vaikka haluaisinkin. Ainoastaan lyhyitä takaumia.
Kun on oma lapsi, pitää hänestä huolehtia. Niin pitkään kun on valmis omaan elämään.
Minusta isän pitäisi hakea huoltajuutta. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
Minä kuitenkin selvisin kohtalaisen hyvin vanhempieni erosta. Mutta tiedän sellaisia jotaka ovat täysin erillaisia ihmisiä kuin luulin.
Toivottavasti tämä näkökulma auttaa selvittämään tilannetta. Ei ole tainnut tällaista kokeneen "lapsen" näkökulmasta tulla kommentia.