Noh... mistä löytäisitte unelmien miehen?
....
Täällä olis yks joka tosin vaatii hiukan säätöä. Valmista pakettia siis ei ole tarjolla... kehityskelpoinen kenties.
Koska oon perusduunari ei rahaa ole liiemmälti laittaa likoamaan. Aikakin on kortilla... sattuneista syistä (2 lasta. Siis unelmiesi mies ei saisi olla lapseton...).
Eli, hammaskalustoni kaipaisi ehdottomasti remonttia. Se on... pelastettavissa :) Budjetti suunnilleen 2000-3000e jos haluu suorat valkoiset rivistöt ja muutamat implantit. Itse en noihin panosta sen enempää kuin että nykyiset pysyy käyttökelpoisena. Rahalle parempiakin käyttökohteita ja oikeastaan en elä enää tehdäkseni itsestäni mitenkään täydellistä. Se on sinun tarpeesi, ei minun...
Kroppani... Onneksi on reipas työ jossa ei ihan pääse repsahtamaan. Hiukan pakkia kertynyt, onneksi ei paljoa. Kuntosalikortin pistät rintataskuun ja annat kolme vapaailtaa viikossa niin puolen vuoden päästä äijä alkaa olla tiukka ja vuoden päästä todella naminami. Pidän salillakäymisestä/kuntoilusta mutta aika on ongelma.
Vaatetus... jees. Tässäkin menee taas budjetti/aika/viitseliäisyyspuolelle. En tarvi nyt hyviä kuteita, ennemminkin rääsyt on rock koska niistä ei muksujen kanssa tarvi piitata. Samoin töihin on turha tälläytyä koska siellä hyvät kuteet vaan nuhjautuu. Kaapissani on ne kaksi hyvää pukua ja parit tyylikkäämmät rätit joihin pukeudeun jos aihetta on. Siitä sitten eteenpäin oman mielesi ja lompakkosi mukaan.
Käyttäytymistäni et voi muuttaa. Olen hiukan karu. Vittumainen jos olet vittumainen. Tässä asiassa metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Osaan olla hellä ja huomaavainen tai varma ja päättäväinen tilanteen mukaan. Jos pidät "rosoisista" miehistä joissa kuitenkin on perimmäistä lämpöä niin ei tarvi pettyä...
Tukka, habitus jne jne... noh. Lyhyt tukkamuoti on ainoa vaihtoehto. Kaljuna voin pysyä jos se nappaa, pidän molemmista vaihtoehdoista...
Mitäs vielä... Ah! Koulutus! Ellei nykyinen kohtuullinen koulutuspohjani ole suotuisa niin yksi mahdollisuuksistani on painua takaisin koulun penkille. Sinä sitten kustannat elämisen mutta jos se ei ole ongelma niin mielelläni insinöörinpaprut tai lääkärintodistus taskussa voisin dallailla ja katsella vähän rahakkaampia töitä. En epäile ettenkö pärjäisi noissa opinahjoissa jos vaan tilaisuus opintorauhalle tulee (eli taloudellinen varmuus ja aikaa...). Itseasiassa jos nykyistä työtä pitäisi lähteä kehittämään niin hienopuuseppä olisi se suunta johon marssisin todennäköisesti "vähemmillä eväillä". Elämässä kuitenkin ovet ja mahdollisuudet kannattaa pitää aina auki... jos niitä nyt tarjoutuu.
Ehkä siis oikeasti täydellinen jollekulle. Ei ehdoitta tietenkään, sullakin olis syytä olla pihviä eikä vaan lisukkeita...
....
Täällä olis yks joka tosin vaatii hiukan säätöä. Valmista pakettia siis ei ole tarjolla... kehityskelpoinen kenties.
Koska oon perusduunari ei rahaa ole liiemmälti laittaa likoamaan. Aikakin on kortilla... sattuneista syistä (2 lasta. Siis unelmiesi mies ei saisi olla lapseton...).
Eli, hammaskalustoni kaipaisi ehdottomasti remonttia. Se on... pelastettavissa :) Budjetti suunnilleen 2000-3000e jos haluu suorat valkoiset rivistöt ja muutamat implantit. Itse en noihin panosta sen enempää kuin että nykyiset pysyy käyttökelpoisena. Rahalle parempiakin käyttökohteita ja oikeastaan en elä enää tehdäkseni itsestäni mitenkään täydellistä. Se on sinun tarpeesi, ei minun...
Kroppani... Onneksi on reipas työ jossa ei ihan pääse repsahtamaan. Hiukan pakkia kertynyt, onneksi ei paljoa. Kuntosalikortin pistät rintataskuun ja annat kolme vapaailtaa viikossa niin puolen vuoden päästä äijä alkaa olla tiukka ja vuoden päästä todella naminami. Pidän salillakäymisestä/kuntoilusta mutta aika on ongelma.
Vaatetus... jees. Tässäkin menee taas budjetti/aika/viitseliäisyyspuolelle. En tarvi nyt hyviä kuteita, ennemminkin rääsyt on rock koska niistä ei muksujen kanssa tarvi piitata. Samoin töihin on turha tälläytyä koska siellä hyvät kuteet vaan nuhjautuu. Kaapissani on ne kaksi hyvää pukua ja parit tyylikkäämmät rätit joihin pukeudeun jos aihetta on. Siitä sitten eteenpäin oman mielesi ja lompakkosi mukaan.
Käyttäytymistäni et voi muuttaa. Olen hiukan karu. Vittumainen jos olet vittumainen. Tässä asiassa metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Osaan olla hellä ja huomaavainen tai varma ja päättäväinen tilanteen mukaan. Jos pidät "rosoisista" miehistä joissa kuitenkin on perimmäistä lämpöä niin ei tarvi pettyä...
Tukka, habitus jne jne... noh. Lyhyt tukkamuoti on ainoa vaihtoehto. Kaljuna voin pysyä jos se nappaa, pidän molemmista vaihtoehdoista...
Mitäs vielä... Ah! Koulutus! Ellei nykyinen kohtuullinen koulutuspohjani ole suotuisa niin yksi mahdollisuuksistani on painua takaisin koulun penkille. Sinä sitten kustannat elämisen mutta jos se ei ole ongelma niin mielelläni insinöörinpaprut tai lääkärintodistus taskussa voisin dallailla ja katsella vähän rahakkaampia töitä. En epäile ettenkö pärjäisi noissa opinahjoissa jos vaan tilaisuus opintorauhalle tulee (eli taloudellinen varmuus ja aikaa...). Itseasiassa jos nykyistä työtä pitäisi lähteä kehittämään niin hienopuuseppä olisi se suunta johon marssisin todennäköisesti "vähemmillä eväillä". Elämässä kuitenkin ovet ja mahdollisuudet kannattaa pitää aina auki... jos niitä nyt tarjoutuu.
Ehkä siis oikeasti täydellinen jollekulle. Ei ehdoitta tietenkään, sullakin olis syytä olla pihviä eikä vaan lisukkeita...
Vastaukset 1
Vanhimmat
typeryyden. Sillä jokaisen rivin välistä se on luettavissa. Fiksua naista et tuolla tasollasi saa, oman tasoisellesi taas tuo muka-niin-fiksu-ja näppärä kirjoituksesi voi jopa tehota.