Hei!olen 17 vuotias tyttö mitoiltani
154cm/65kg.Ylipainoa siis on.Olen saanut ikäni
kuulla ikäviä kommenttej,varsinkin äidiltäni joka
on täysi anorektikko,luuranko.Kauhea nähdä äidin
silmistä se vastenmielisyys mikä syntyy kun minä
höllyn paikalle..
Painonvartijoihin ei vissiin pääse alaikäisenä??
Paljonkohan siihen liittyminen maksaa,,ja siellä
käyminen,haluiaisin joskus painaa 50kg..en tiedä
onko se saavuttamaton unelma.Syön kai
masennukseeni.rankka menneisyys takana..
Pituuskasvuni pysähtyi 3 vuotta sitten ja tuntuu
että olen kääpiö ystävieni seurassa.poikaystäviä
ei ole ollut,,syyn jo varmaan
arvaattekin.Itsekuria puuttuu kai-tiedän kyllä
kaikki faktat miten laihdutus
onnistuu.Nuoruudessa ei lihavilla ole mitään
mahdollisuuksia onneen.Toivottavasti tässä iän
myötä vastakkainen sukupuoli kiinnostuisi myös
minusta,,tai villi baarielämä vain tulee
masentamaan entistä enemmän kun saan olla aina
yksin.
154cm/65kg.Ylipainoa siis on.Olen saanut ikäni
kuulla ikäviä kommenttej,varsinkin äidiltäni joka
on täysi anorektikko,luuranko.Kauhea nähdä äidin
silmistä se vastenmielisyys mikä syntyy kun minä
höllyn paikalle..
Painonvartijoihin ei vissiin pääse alaikäisenä??
Paljonkohan siihen liittyminen maksaa,,ja siellä
käyminen,haluiaisin joskus painaa 50kg..en tiedä
onko se saavuttamaton unelma.Syön kai
masennukseeni.rankka menneisyys takana..
Pituuskasvuni pysähtyi 3 vuotta sitten ja tuntuu
että olen kääpiö ystävieni seurassa.poikaystäviä
ei ole ollut,,syyn jo varmaan
arvaattekin.Itsekuria puuttuu kai-tiedän kyllä
kaikki faktat miten laihdutus
onnistuu.Nuoruudessa ei lihavilla ole mitään
mahdollisuuksia onneen.Toivottavasti tässä iän
myötä vastakkainen sukupuoli kiinnostuisi myös
minusta,,tai villi baarielämä vain tulee
masentamaan entistä enemmän kun saan olla aina
yksin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ota itseäsi vaan niskasta kiinni ja yritä
laihduttaa! Ensimmäiset 5 kiloa on vaikeimmat mut
sit ne lähtee kun itsestään!! Ja painonvartioihin
pääsee alaikäisetkin! Ja se on maailman ihanin
tunne kun laihtuu, vaatteet näyttää hyvältä
päällä ja... AAAAAh! :)
Mä painoin 1½ vuotta sitten 77 kiloa, olen 170 cm
pitkä ja laihduin 20 kiloa puolessa vuodessa,
farkuista koosta 32 kokoon 28, muista vaatteista
koosta 42 kokoon 36. Ei ole siis mahdotonta!
Mullakin oli hirmu huono itsetunto vaikkei mua
ikinä haukuttukkaan! Ja nyt on sit tietty enemmän
miehiä ja siitä mun itsetunto on kasvanut ihan
hirmuisesti!
Kyllä sä onnistut siinä jos mäkin onnistuin! Mä
rakastan karkkia ja sipsiä yli kaiken! :) Ja jos
totta puhutaan niin syön nyttenkin kyllä aika
paljon karkkia, mut paino ei enää HIRVEESTI
nouse... TAlvella laihdutus on helpompaa kun ei
tee mieli syödä niin paljon jädee sun muuta
moskaa! TSEMPPIÄ SULLE!!! :)
Hei , äitisi ei tarkoita pahaa, usko kun
laihdutat, hän kannustaa! Hän toivoo , että saat
sievänä pikkunaisena nauttia kauniista vaatteista
ym. Älä ole katkera äidillesi.
Silmäile ensin www.painonvartijat. fi sulattele
asiaa , ja kävele rohkeasti mukaan, sinne voi
mennä yksin , itsekseen.
Esim viime viikonlopun hesarissa oli alennukuponki
aloittajille, on kai netissäkin, viikkomaksu noin
60 mk, jos on este , ei tarvitse maksaa.
Tämä raha säästyy itsestään , kun syö
terveellisesti: pari viikoa voi tuntua , ettei
voi syödä kuten ennen, mutta nälkä ei ole, on vain
hieman muutettava ruoka-aineita , lähinnä
rasvattomampaan suuntaan. Eli elämä jatkuu ja
herkutella saa.
Mutta usko se laihdutustie on käytävä loppuun !
Painoin keväällä huhtikuussa 75 kg ( 164 cm), nyt
painan 60 kg ! , vielä pari kiloa, eli 4 kk
mennyt. Itselläni aluksi oli vähän hankalaa,
onneksi kävin sitkeästi, olen aina ryhmissä mukana
, se on tärkeää - siitä innostuu ja joka kerran
oppii uutta. Aion olla tasapainovaiheen myös ja
kunniajäsenyyteen asti, eli hoikkana lopun ikää.
Kun on selkeät pikkutavoiteet ja visio miltä
näyttää, miltä tuntuu. Sinä olet onneksi vasta 17
v , hyvä kun nyt jo keksit tehdä jotain.
Tänään tunnen itseni energiseksi , liikun
mielellään ja katson peiliin iloisella mielellä,
tämä kaikki on mahdollista sinullekin :)
Kerro mihin päätökseen tulet.
Sinun pitää kuitenkin muistaa, että itsetuntosi
ei lähde painosta, vaan sinusta itsestäsi. Jos
kiinnität itsetuntosi painoosi ja alat laihduttaa
niin, tulee laihana olemisesta ja laihtumsesta
liian mukavaa ja näin altistuu helpommin
anoreksialle.
Ja muista, että hyvät ystävät eivät välitä
painostasi, he välittävät siittä mikä olet, mitä
ajattelet ja kuka olet.
Onnea kuitenkin laihdutukseen, jos sen halut
tehdä. Neuvoja löytyy paljon - painonvartijat
ovat kyllä kallis vaihtoehto...
minkälainen valta niillä on!Koko lapsuuteni ja
nuoruuteni kuvittelin olevani suunnaton läski
koska mutsin mielipiteet oli niin.Sitten kerran
kun olin jo 25 niin isosisko kertoi että oli
katsellut vanhoja kuvia ja sanoi:sähän olit laiha
kuin tikku penskana.Meillä välähti että mutsi oli
verrannut mua siskoon jokaa oli ollut
suurinpiirtein luuranko.Että näin.
Onneksi meikäläinen ei ollut liikaherkkä
taiteilijasielu koska se olis päätynyt isoon
anorexiaan.
Niin,mun pointsi oli että älä anna äitis
muovailla sun mielipiteitä ja sitä mitä peilistä
näät.Tykkää kropastasi sillä se on hemmetin
käyttökelpoinen.Vihjase äitilles että eipä
keskitysleiri-look mikään oikotie onneen oo.
...on vaan kateellinen sulle, kun se ite on
sairaalloisen laiha.
on erittäin huono itsekuri, ja mieletön hinku
kaikkeen lihottavaan ruokaan ja makeisiin
herkkuihin. Nyt olen saanut jotenkin itseni
ruotuun sillä tavoin, että olen ottanut itselleni
pieniä tavoitteita, jotka saavutettuani palkitsen
itseni jotenkin...
Esim. en ajattele että pitäisi laihduttaa 10 kg,
koska se masentaa heti, vaan ajattelen että
laihdutan nyt ensin 2 kg, ja koska pidän erittäin
paljon jäätelöstä, olen päättänyt että seuraavan
kerran syön jäätelöä vasta kun olen laihtunut
tuon kaksi kiloa. Ja sitten seuraavat kaksi kiloa
jne. Tärkeintä on se, että ei vain laihduta, vaan
muuttaa elämäntapaansa, ja omaa ajatteluansa.
Koska tavoitteena on sitten pysyä hoikempana,
eikä lihoa kohta kaikkea takaisin (jos
elämäntavat eivät muutu, lihominen takaisin
tapahtuu vääjäämättä).
Ainoa apuni tässä on ollut kromitabletit (jotka
toivottavasti hillitsevät hieman makean nälkää).
Yritän vain syödä vähemmän, valita useimmiten sen
vähärasvaisemman vaihtoehdon, ja jättää pois
turhat herkut; sipsit, suklaat, limut...
Niin, ja hyötyliikkua enemmän (rappusien kävely
on tehokasta...)
Ja, jos sitten välillä retkahtaa, ei pidä antaa
periksi että "no menköön nyt samaan syssyyn
kaikki herkut, kun kerran retkahdin", vaan
lopettaa siihen, ja todeta että vaikka retkahdin,
niin homma jatkuu silti.
Tsemppiä!
... ei ole ylipaino, jota sinulla on korkeintaan
viisi kiloa, vaan masennus. Käy juttelemassa
lääkärin kanssa masennuksen hoidosta. Lääkäri osaa
ohjata terapiaan tai määrätä sopivat lääkkeet.