Epätietoisuus ja

ovat pahimpia sydänsurujen aiheuttajia.
Tää ahdistus on aika vertaansa vailla, en muista ihan tällaista kokeneeni ikinä. Tiedän, kohta taas helpottaa hetkeksi, mutta pian tämä olotila taas hiipii takaisin puristamaan mun sydäntäni pieneen myttyyn.

Ei uskoisi, miten yksi pieni puhelu tai tekstiviesti voisi ihmisen päivän pelastaa.

Mutta sitä ei tullut eilen, sitä ei tullut tänään, eikä sitä tule huomennakaan.

Enää koskaan ei mun kultani sano mulle: "Rakas, mä olen aivan sekaisin susta. Ihan hulluna suhun."

NIIN KIPEETÄ TEKEE ETTEN TIEDÄ MITENPÄIN OLLA!!!!
51087
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

samma här.. tuntuu helvetin kamalalta. hyppäiskö katolta tänään vai huomenna.

Äänestä

mahdollista, että itse lähettäisit viestin sille, keneltä sitä kenties odotit?

Jos ei, niin aika parantaa tämänkin ongelman. Itse en ajan voimaan uskonut ennen kuin se minut nosti sydänsurujen syvästä kuilusta. Koita jaksaa!

Äänestä
  • No tihrustan lyhyesti tilanteeni:

    Tapasin ihanan pojan eräällä leirillä. Melkein itkin kotiintulo matkalla, kun tajusin, että en ehkä näe häntä enää. No kommasin sille sitten jotain galleriassa (no ei ollu numeroa!) Hän vastasi ihanasti (jep kaikki näkyy ruusunpunaisten lasien läpi :) Kyselin messengeriä (ei kehdaanut numeroa) hän antoi, mielestäni hyvin innoissaan.

    Tähän väliin huomautetaan: Minulla on erittäin huono itseluottamus ja -tunto. Molemmat ovat kyllä vahvistuneet roimasti. Tein kaikki aloitteet etc etc. Se vaati itseltäni niiin paljon.

    Jees. eli mitä hittoa nyt? Se ei kommaa itsestään. Jos jotain pistän se kyllä vastaa mutta sitten se jää. Msn se on aina offline tai poissa. Eli hän ei siis ole kiinnostunut minusta vai? Mutta miksi pitää antaa ymmärtää että olisi? Hän hymyili minulle koko ajan reissussa, jutteli mukavia, vaikkakin emme siellä niin paljoa kerenneet tutustumaan. Kaveritkin oli 100 varmoja että jotain tapahtuisi. Niin miksei?

    Eli siis todetkaa nyt minulle että hän ei ole kiinnostunut tippaakaan. Ja miten voi olla kehenkään näin lumoutunut viikon tapaamisen perusteella? Tämä on naurettavaa. Ja kun en vain pysty jatkamaan elämää.

    Juu oli pakko vuodattaa tämä tänne. Aika offiks taisi mennä vaikka samoja tuntemuksia on täällä kuin edellisillä. Vaikka eihän tämä mikään juttu edes ole! Mitään ei ole tapahtunut! Silti olen aivan maassa.

    Joo hypätään katolta.

    Ja pitäiskö poikaa vielä häiriköidä? Vai nolaisinko (taas) itseni? kun kuitenkin aika monta viestiä sinne olen lähettänyt.

    ÄÄh haluan jatkaa elämää. Mutta en saa ajatuksia selviksi. prkle

    Äänestä

  • minäminä jeejee kirjoitti:

    No tihrustan lyhyesti tilanteeni:

    Tapasin ihanan pojan eräällä leirillä. Melkein itkin kotiintulo matkalla, kun tajusin, että en ehkä näe häntä enää. No kommasin sille sitten jotain galleriassa (no ei ollu numeroa!) Hän vastasi ihanasti (jep kaikki näkyy ruusunpunaisten lasien läpi :) Kyselin messengeriä (ei kehdaanut numeroa) hän antoi, mielestäni hyvin innoissaan.

    Tähän väliin huomautetaan: Minulla on erittäin huono itseluottamus ja -tunto. Molemmat ovat kyllä vahvistuneet roimasti. Tein kaikki aloitteet etc etc. Se vaati itseltäni niiin paljon.

    Jees. eli mitä hittoa nyt? Se ei kommaa itsestään. Jos jotain pistän se kyllä vastaa mutta sitten se jää. Msn se on aina offline tai poissa. Eli hän ei siis ole kiinnostunut minusta vai? Mutta miksi pitää antaa ymmärtää että olisi? Hän hymyili minulle koko ajan reissussa, jutteli mukavia, vaikkakin emme siellä niin paljoa kerenneet tutustumaan. Kaveritkin oli 100 varmoja että jotain tapahtuisi. Niin miksei?

    Eli siis todetkaa nyt minulle että hän ei ole kiinnostunut tippaakaan. Ja miten voi olla kehenkään näin lumoutunut viikon tapaamisen perusteella? Tämä on naurettavaa. Ja kun en vain pysty jatkamaan elämää.

    Juu oli pakko vuodattaa tämä tänne. Aika offiks taisi mennä vaikka samoja tuntemuksia on täällä kuin edellisillä. Vaikka eihän tämä mikään juttu edes ole! Mitään ei ole tapahtunut! Silti olen aivan maassa.

    Joo hypätään katolta.

    Ja pitäiskö poikaa vielä häiriköidä? Vai nolaisinko (taas) itseni? kun kuitenkin aika monta viestiä sinne olen lähettänyt.

    ÄÄh haluan jatkaa elämää. Mutta en saa ajatuksia selviksi. prkle

    ärsytti erääseen tyttöön ihastuneena se, että hän ei tehnyt omaa kiinnostustaan mitenkään itsestäänselvyydeksi. Pieniä merkkejä oli, mutta hän taisi olla vähän kahden vaiheilla. Eli voisin neuvoa, että tee kiinnostuksesi selväksi ja häiriköi ja kysy häneltä vaikkapa onko hän jossain reissussa tai kiireinen kun ei kuulu mitään.
    Minusta siinä ei ole mitään noloa, kun yrittää.

    Mutta voin kyllä todeta, että jos itse olisin kiinnostunut, koittaisin pitää yhteyttä jatkuvasti.

    Itselläni oli tosiaan melkolailla identtinen tilanne kuin sinulla. Tyttö vaan perkule taisi kyllästyä minuun. Tulipa kuitenkin yritettyä ja "häiriköityä". Ei jäänyt epävarmaa ja kärsimätöntä oloa.

    Äänestä

  • ------ kirjoitti:

    ärsytti erääseen tyttöön ihastuneena se, että hän ei tehnyt omaa kiinnostustaan mitenkään itsestäänselvyydeksi. Pieniä merkkejä oli, mutta hän taisi olla vähän kahden vaiheilla. Eli voisin neuvoa, että tee kiinnostuksesi selväksi ja häiriköi ja kysy häneltä vaikkapa onko hän jossain reissussa tai kiireinen kun ei kuulu mitään.
    Minusta siinä ei ole mitään noloa, kun yrittää.

    Mutta voin kyllä todeta, että jos itse olisin kiinnostunut, koittaisin pitää yhteyttä jatkuvasti.

    Itselläni oli tosiaan melkolailla identtinen tilanne kuin sinulla. Tyttö vaan perkule taisi kyllästyä minuun. Tulipa kuitenkin yritettyä ja "häiriköityä". Ei jäänyt epävarmaa ja kärsimätöntä oloa.

    no miten ymmärsut lopulta että ei jutustasi mitään tule? On nimittäin hieman hölmöä kun ei yhtään tiedä mitä ajatella.

    Miten edes tehdään kiinnostus selväksi? Kehuin juuri hänen kuviaan. Se on niin hyvä valokuvaamaankin :) Mutta sen jätkän ongelma on, kuten kaverinikin sanoi, että se on liian mukava ja ihana kaikille. Niin hemmetistäkö siitä tietää onko se kiinnostunut vai vain oma ihana itsensä?

    no juu mutta koitan antaa tilanteen kehittyä rauhassa ja yritän olla hermoilematta :) mutta antais poju jonkun selvän merkin että ei kiinnosta tai vaihtoehtoisesti että kiinnostaa. vai onkohan tuo hiljaisuus juuri se?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kärsimättömyys kirjoitti:

ovat pahimpia sydänsurujen aiheuttajia.
Tää ahdistus on aika vertaansa vailla, en muista ihan tällaista kokeneeni ikinä. Tiedän, kohta taas helpottaa hetkeksi, mutta pian tämä olotila taas hiipii takaisin puristamaan mun sydäntäni pieneen myttyyn.

Ei uskoisi, miten yksi pieni puhelu tai tekstiviesti voisi ihmisen päivän pelastaa.

Mutta sitä ei tullut eilen, sitä ei tullut tänään, eikä sitä tule huomennakaan.

Enää koskaan ei mun kultani sano mulle: "Rakas, mä olen aivan sekaisin susta. Ihan hulluna suhun."

NIIN KIPEETÄ TEKEE ETTEN TIEDÄ MITENPÄIN OLLA!!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu