mitä rakkaus minulle antoi, se antoi toivoa jostain paremmasta, jota odottaa. se antoi minun rakentaa sisälleni tilaa toisen tulla, ja tuoda oli mukanaan. mutta... rakkaus jätti yksin, ja on aina jättänyt... voi sitä pinnallisuutta, mitä naiset ovat täynnä, "minä, minulle, minä itse, minä maailman napa", itsevarmuus ei ole sama kuin itsekeskeisyys, hyvät naiset. jaksan silti ajatelle, että te menetitte ihanan ihmisen, en minä, parempi olla yksin yksin, kuin yksin toisen kanssa.. m40
takki tyhjä
ei enää
81047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja tähän ei voi muuta kommentoida, kuin että
"... rakkaus jätti yksin, ja on aina jättänyt... voi sitä pinnallisuutta, mitä miehet ovat täynnä, "minä, minulle, minä itse, minä maailman napa", itsevarmuus ei ole sama kuin itsekeskeisyys, hyvät miehet. Jaksan silti ajatelle, että te menetitte ihanan ihmisen, en minä. Parempi olla yksin yksin, kuin yksin toisen kanssa.. n45"
meitä on ilmeisesti kaksi rakkauden hylkäämää, välillä mietin, onko parempi jatkaa yksin, kunnes rakkaus alkaa nostaa rumaa päätään... muistan kaiken liiankin hyvin
Nimitätkö rakkaudeksi jotain sellaista, jota se ei ole? Jos sinua on käytetty väärin ja hylätty..ei se ole rakkautta vaan rakkaudettomuutta! Jos annoit rakkauttasi tällaiselle ihmiselle, se tulee kyllä vielä takaisin..joskaan ei tämän ko. ihmisen kautta, koska hän ei osannut rakastaa. Sinä kykenet rakkauteen, ja juuri sen takia sydämesi itkee rakkaudettomuuden takia. Kaikesta huolimatta..rakasta nyt itseäsi ja suojele. Katso seuraavalla kerralla tarkkaan, keneen rakastut ja kenelle rakkautesi annat.
Itse olen tullut hylätyksi ja myös itse jättänyt kun ei ole ollut muutakaan mahdollisuutta. Aina ero koskee, mutta sen jälkeen kohta helpottaa. Nämä ns. rakkautemme opettivat meille jotakin. Jotkut auttoivat paranemaan sinisilmäisyydestä, koska huiijasivat meitä. Jotkut auttoivat terästämään vaatimuksiamme kumppanin suhteen, koska näimme ns. pohjanoteerauksia. Jotkun opettivat lemmenleikkejä, joidenkin kanssa oli turvallista. Kannattaa muistaa noita kaikkia vierellämme olleita ihmisiä kiitollisena, sillä he opettivat elämstä jotain. Sinun läksysi oli pettymys, mutta sinä opit siitäkin..suojelemaan itseäsi.
Yksikään suhde ei ole turha! Eikä niitä suhteita olisi syntynytkään ellei siinä vastapuolessa oli alkuunsa ollut sitä jotain. Tietyissä tunnetiloissa olemme vaan niin "sinisilmäisiä" että näemme vain sen mitä haluamme nähdä. Arki tulee, alkuhuuma hiipuu ja yhtäkkiä sitä huomaakin olevansa kaksin yksinäinen. En tarkoita että tämä kaikkien kohdalla menee just näin, mutta omaa kokemustani tässä tuonkin esiin.
Mutta olen oppinut monet läksyt ja tullut todella varovaiseksi. Silti en ole katkera, vaan hymyillen otan uudet päivät ja haasteet vastaan. Vielä en ole toivoani menettänyt sen "oikean" tapaamisenkaan suhteen:)
lady, kerroit asioista pettymysten jälkeen kauniisti, kuitenkin rakkaus on tehnyt, ja aina tekee sokeaksi, se ei kysy tulolleen lupaa, se tulee , tekee iloiseksi, avaa sydämmen antaakseen tilaa toisen tulla... mikä kertoo totuuden paremmin, kuin pyyteetön halu saada rakastaa.. sanasi rohkaisevat,,
... ympärilleni sitä suojamuuria, jonka taakse kätkeä sydän, joka estää sitä tuntemasta... rikon sydämmeni vaikka tuhat kertaa, ennenkuin jään rakkauden tunteesta... se on minun heikkouteni.. olenko sinisilmäinen... keneen luottaa, jos ei toisen ihmisen sanaan? kahdesti olen menettänyt perheeni kolmannen osapuolen tullessa kuvaan, kahdesti kerroin lapsilleni, miksi isi lähtee, ja siitä kaikesta piti jättää lapsille kaunisteltu kuva, ettei lapseni olisi olleet eksyksissä suhtautumisessa vanhempiinsa
voisin toistaa sanasi / kohtaan nainen muuttaisin vain mies :-(... Itsekin tässä mietin , uskaltaako riskiä "vielä kerran" ottaa , jos joku kohdalle sattuu. Puhumattomuuteen hävitään - jää vaan tyhjyys,tietämättömyys ja paha olo. tässä nyt sitten vaan haaveilen, että tämä urho kesän aikana suostuisi edes asiat keskustelemaan kanssani, en vaan pysty noita ihmissuhteita tuosta vaan unohtamaan ja ottamaan uutta putkeen...toisille se on helppoa :-(
Miksi haikailet tyhjantoimittajien (itsekkaiden sellaisten) peraan.
Lahjoita Luojan antama kallis aikasi johonkin josta saat itsellesi iloa, kuten luovuuteen -tee jotain, luo jotain - osallistu muiden kanssa kiinnostavaan aiheeseen, aktiivisuuteen, mene ulos ja auta avun tarpeessa olevia (ei itsekkaita naisia vaan vanhuksia , sairaita, sokeita jne)