Olemme mieheni kanssa olleet naimisissa jo lähemmäs parikymmentä vuotta. Mieheni isä on uusissa naimisissa ja heillä on "sinun, minun ja meidän" lapsia.
Ongelmana on tämä "anoppi" joka ei ole mieheni äiti. Hän puhui aikoinaan että kaikki "heidän lapset" ovat yhtä tärkeitä, joo. Mutta lapsenlapsissa korostuukin "veri on vettä sakeampaa". Ne lapsenlapset jotka ovat vain papan lasten jälkeläisiä eivät saa minkäänlaisia hellyyden tai muita kivoja huomion osoituksia. Esim. lastensynttäreillä "mummo" istuu ja selaa aikakauslehtiä tai puhuu kuinka HÄNEN lapsenlapset ovat kilttejä ja hyvinkasvatettuja kun nuo teidän lapset on niin vilkkaita ja kovaäänisiä. Lapsenlapset (nuorin2v) eivät pääse papan ja "mummon" luo sisälle (käytävästä sisään) ennenkuin ovat tajunneet kädestä pitäen tervehtiä heitä("mummoa").
Meidän perhe ei suostu tuota naista edes mummoksi sanomaan koska mieheni ja minun mielestä hänen käytöksensä ei ole mummolle soveltuvaa meidän lapsia kohtaan.Pappa on liian hyväluontoinen että uskaltaisi sanoa vaimolleen mitään poikkipuolista vaikka varmasti hänkin on kuullut ja nähnyt rouvan käytöksen. Onko tämä nyt näiden "uusperheiden" vitsaus, että toiset pienokaiset ovat enemmän sydäntä lähellä kuin toiset?
Ongelmana on tämä "anoppi" joka ei ole mieheni äiti. Hän puhui aikoinaan että kaikki "heidän lapset" ovat yhtä tärkeitä, joo. Mutta lapsenlapsissa korostuukin "veri on vettä sakeampaa". Ne lapsenlapset jotka ovat vain papan lasten jälkeläisiä eivät saa minkäänlaisia hellyyden tai muita kivoja huomion osoituksia. Esim. lastensynttäreillä "mummo" istuu ja selaa aikakauslehtiä tai puhuu kuinka HÄNEN lapsenlapset ovat kilttejä ja hyvinkasvatettuja kun nuo teidän lapset on niin vilkkaita ja kovaäänisiä. Lapsenlapset (nuorin2v) eivät pääse papan ja "mummon" luo sisälle (käytävästä sisään) ennenkuin ovat tajunneet kädestä pitäen tervehtiä heitä("mummoa").
Meidän perhe ei suostu tuota naista edes mummoksi sanomaan koska mieheni ja minun mielestä hänen käytöksensä ei ole mummolle soveltuvaa meidän lapsia kohtaan.Pappa on liian hyväluontoinen että uskaltaisi sanoa vaimolleen mitään poikkipuolista vaikka varmasti hänkin on kuullut ja nähnyt rouvan käytöksen. Onko tämä nyt näiden "uusperheiden" vitsaus, että toiset pienokaiset ovat enemmän sydäntä lähellä kuin toiset?
Vastaukset 7
Vanhimmat
On aivan täytisen turhaa lähtee olettamaan, että tää mummopuoli olisi ehtaa tavaraa.
Minä en hänestä puhuisi mummona lapsille. Enkä puhu, koska meillä on samantapainen asetelma.
Hyvänen hyssy, hän ON miehesi isän toinen vaimo, eikä yhtään enempää.
Minunkin isälläni on uusi vaimo, ja olen sulkenut hänet ulos psyykkisyydestäni niin, etten unissanikaan oleta vaimon olevan mummo lapsilleni.
Huh ja huh!
Olen hyvän päivän -tuttu sille ihmiselle ("mummopuoli"), hän saa tulla kahvipöytään, saatan jaaritella niitä näitä kaalinpäitä, mutta verisukulainen SAATI mummo, ei, ei ja ikinä ei.
Hyväksy asiantila, älä odota mitään huomioita "mummopuolelta", niin on helpompi kestää epäoikeudenmukaisuus lasten kohtelussa.
Minä en pyydä puolimummoa lasteni synttäreille. Miksi, jessus, miksi tekisin niin?
Olisiko se teillekin ratkaisu?
Vähentää kaikki tapaamiset minimiin. En ole enää ottanut lapsia mukaan, kun olemme joutuneet perhejuhliin, missä tää puolimummo on ikiomien kullannuppujensa kanssa kehumassa ja vertaamassa miehensä (isäni) lapsiin ja lapsenlapsiin.
Tottakai ne puolimummon omat kullannuput ovat ylikehittyneitä neroja.
Miksi veisin lapseni sinne räävittäväksi ja kärsimään?
Enkä muuten ole mennyt isäni uusien lapsukaisten synttäreillekään. Siis sisarpuolieni. Olen keksinyt vuosien varrella tuhat tekosyytä. Eivät enää pyydäkään, mikä on hyvä juttu.
Isälläni olkoon uusi elämä, jotta silleen. Hän on kyllä käynyt erikseen tuomassa syntymäpäivälahjansa lapsillemme hissun kissun omalla ajallaan. Puolimummo ei kai tiedä niistä reissuista mitään.
Se on minusta parempi.
On sekin jotenkin kumma asetelma. Ainakin sanoit, ettet häntä kutsu. Lähetätkö kutsun erikseen isällesi ja sanot, ettei se koske hänen vaimoaan?
En kutsu kumpaakaan. Isäni ei siitä pahaa tykkää, ja meidän lasten synttärit on tosi pienimuotoiset.
Aina emme edes niitä juhli.
Miksi?
Haluamme opettaa lapsillemme kohtuutta ja suhteellisuudentajua.
Emme itsekään joka vuosi juhli merkkipäiviämme.
lapsillesi mumon joka ei ole lastesi mummo ? Just joo, ja toiset täällä eivät nataisi oikenakaan mummon olla mummona lapsilleen !
Taivahan vallat noita teidän juttujanne. Jostain yritetään tehdä mummo vaikka ei sitä olekkaan ja toisille ei anneta sitä mahdollisuttaa vaikka olisivat sitä mielellän. Ei teidän kanssanne osaa kukaan olla niinkuin pitäisi.
Tuo nainen ei todellakaan ole lastesi mummo joten unohda. Anna hänen olla sitä mitä hän on, eli lastesi ukin vaimo. Ja hänellä on varmasti nimi, jolla lapset voivat häntä kutsua.
anoppini on kyl cool mimmi.ikää on 82 vuotta ja kanssa käymistä meil on vain muutaman kerran vuodessa ja ongelmia ei oo ollut vielä kertaakaan
OLEN OLLUT N 30 V NAIMISISSA, YKSI TYTÄR.MIEHENI ON AINOA LAPSI.ANOPPI ON KOKO AVIOLIITTOAJAN PUUTTUNUT, AHDISTANUT, HAUKKUNUT YM.LEVITTÄNYT PERÄTTÖMIÄ JUORUJA MINUSTA JA VAHTINUT MIESTÄNI.ANOPPI KÄVI TYÖPAIKALLANI HAUKKUMASSA MINUA, ITKIN.OLEN PINNISTELLYT HENKISESTI JOTTA VOISIN NAUTTIA VÄLILLÄ NORMAALISTA ELÄMÄSTÄ JA OLLA TYÖKYINEN. NYT TÄMÄ SAMA RUMBA ALKAA KOHDISTUA TYTTÄREEMME. MISTÄ OIKEUSTURVAA HENKISEEN AHDISTELUUN? NIMIM. VAIMONA ONNELLINEN.
Kyllä vaikuttaa ahdasmieliseltä, sinun viestisi-säälin kaikkia sukunne lapsia, jotka eivät pääse nauttimaan laajasta verkostosta, jota he voivat joskus elämässään tarvita.
Niinhän se "metsä" vastaa, kun sinne huhuilee,eli katsoppas itse peiliin ja mieti miten olet käyttäytynyt aiemmin. Oletko hyväksynyt tämän isäsi uuden vaimon,vai oletko ollut yhtäkarhea häntäkohtaan.Vaikea on muuttaa monien vuosien jälkeen käytöstään.Kokeileppa itse muuttua positiiviseksi tätä henkilöä kohtaan ja teidän kokoperheen/suvun lapsia!