Älkää narisko ellette saa töitä. Kyllä terveelle töitä riittää. Eikä tarvitse sitä tehdä pikkupalkallakaan tai olla pompoteltavana jonakin harjoittelijana.
Jouduin ammattitöistä saneeratuksi ikäni (silloin 54) takia jo v. 2000. Kylläpä oli mukava olla vapaalla. Puoli vuotta siinä meni mukavasti. Olisi mennyt pitempäänkin mutta rupesin ajattelemaan tulevaisuuttani. Ja myös tulevaa työkkärin tätien pompottelua. Tässä iässä nääs rupeaa funtsaan kanssa, että eläke kertyy vain työtä tehden. Ei kortistossa ollen. En jäänyt suremaan sitä, että ammattitaitoani ja kokemustani ei enään tarvittu. Olin niihin hommiin mukamas liian "vanha". Tänä päivänä panokseni kait kelpaisi. En ole enää kysellytkään moisista paikoista.
Joskus nuorena, kymmeniä vuosia sitten, ajelin taksia, kuormuria ja bussia jokusen vuoden. Siispä v.2000 vaihdoin alaa brutaalisti. Tartuin rattiin taas. Näitähän hommia riittää. Tuntuuhan se oudolta kun tekee samoja hommia kuin joskus nuorena. Kaikki on erilaista.
Palkka nyt ei ollut kaksinen taksihommissa ja joutui asumaan autossa. Plussana siinä oli se, että sain käyttää mersua kuinka vain omiin vapaa-ajan ajoihin. Mutta leivässä pysyin. Kuskasin työttömiä kuppilasta toiseen. Heiltä sai aina parhaat tipit. Varakkailta ei herunut mitään.
Siirryin jokunen vuosi sitten (57v.!!!) parempaan duuniin. Nyt väännän bussin rattia suuressa firmassa. Täällä kelpaa olla töissä. Palkka on ihan jees ja kilpailukykyinen. Kaikesta maksetaan kuten pitääkin. Palkkaryhmä on ylin koska kaikki ammatiksi ajettu otetaan huomioon.
Kaikki tämä ilman millään kursseilla nojumisilla. Työ on se joka opettaa.
Nostan hattua tämmöisille työnantajille jotka eivät tuijota vain ja ainoastaan ja pelkästään työnhakijan ikään vaan ottavat huomioon hakijan kunnon eli terveyden ja siten päättelevät työkyvykkyyden. Bussifirmaan mennessäni oli kyllä asiallinen lääkärintarkastus.
Jos firmassa jonne pyritte on "polvihousuinen" nuori rekrytoija jolle sopisit äidiksi/isäksi saat olla varma, että et saa sieltä töitä. Siinä ei pätevyys auta mitään. Se on sivuseikka. Tunnen erään nuoren naisrekrytoijan jolla ei ole miltään alalta minkäänlaista työkokemusta. Vain opinnot. Nyt tämä yliopistopaperit käteensä saatuaan on kivapalkkainen rekrytoija suuressa firmassa!!?? Bussifirmassa sellaista polvihousuista ei ollut vaan kokenut pitkänlinjan alansa ammattilainen.
On se, jos urakehitystä ja palkkaa aattelee, ikävä palata ammattiin, jota on duunannut kymmeniä vuosia sitten. Mutta paskat. Leivässä pysytään!
Tämä vaan vihjeenä katkerille marisijoille. Vaihtakaa rohkeasti alaa. Menkää henkilökohtaisesti firmoihin oma-aloitteisesti. Ei työkkärin lähetteellä. Työkkärin osoituksilla saatte töitä mutta ette palkkaa.
Onnea työnhakureissuille.
Jouduin ammattitöistä saneeratuksi ikäni (silloin 54) takia jo v. 2000. Kylläpä oli mukava olla vapaalla. Puoli vuotta siinä meni mukavasti. Olisi mennyt pitempäänkin mutta rupesin ajattelemaan tulevaisuuttani. Ja myös tulevaa työkkärin tätien pompottelua. Tässä iässä nääs rupeaa funtsaan kanssa, että eläke kertyy vain työtä tehden. Ei kortistossa ollen. En jäänyt suremaan sitä, että ammattitaitoani ja kokemustani ei enään tarvittu. Olin niihin hommiin mukamas liian "vanha". Tänä päivänä panokseni kait kelpaisi. En ole enää kysellytkään moisista paikoista.
Joskus nuorena, kymmeniä vuosia sitten, ajelin taksia, kuormuria ja bussia jokusen vuoden. Siispä v.2000 vaihdoin alaa brutaalisti. Tartuin rattiin taas. Näitähän hommia riittää. Tuntuuhan se oudolta kun tekee samoja hommia kuin joskus nuorena. Kaikki on erilaista.
Palkka nyt ei ollut kaksinen taksihommissa ja joutui asumaan autossa. Plussana siinä oli se, että sain käyttää mersua kuinka vain omiin vapaa-ajan ajoihin. Mutta leivässä pysyin. Kuskasin työttömiä kuppilasta toiseen. Heiltä sai aina parhaat tipit. Varakkailta ei herunut mitään.
Siirryin jokunen vuosi sitten (57v.!!!) parempaan duuniin. Nyt väännän bussin rattia suuressa firmassa. Täällä kelpaa olla töissä. Palkka on ihan jees ja kilpailukykyinen. Kaikesta maksetaan kuten pitääkin. Palkkaryhmä on ylin koska kaikki ammatiksi ajettu otetaan huomioon.
Kaikki tämä ilman millään kursseilla nojumisilla. Työ on se joka opettaa.
Nostan hattua tämmöisille työnantajille jotka eivät tuijota vain ja ainoastaan ja pelkästään työnhakijan ikään vaan ottavat huomioon hakijan kunnon eli terveyden ja siten päättelevät työkyvykkyyden. Bussifirmaan mennessäni oli kyllä asiallinen lääkärintarkastus.
Jos firmassa jonne pyritte on "polvihousuinen" nuori rekrytoija jolle sopisit äidiksi/isäksi saat olla varma, että et saa sieltä töitä. Siinä ei pätevyys auta mitään. Se on sivuseikka. Tunnen erään nuoren naisrekrytoijan jolla ei ole miltään alalta minkäänlaista työkokemusta. Vain opinnot. Nyt tämä yliopistopaperit käteensä saatuaan on kivapalkkainen rekrytoija suuressa firmassa!!?? Bussifirmassa sellaista polvihousuista ei ollut vaan kokenut pitkänlinjan alansa ammattilainen.
On se, jos urakehitystä ja palkkaa aattelee, ikävä palata ammattiin, jota on duunannut kymmeniä vuosia sitten. Mutta paskat. Leivässä pysytään!
Tämä vaan vihjeenä katkerille marisijoille. Vaihtakaa rohkeasti alaa. Menkää henkilökohtaisesti firmoihin oma-aloitteisesti. Ei työkkärin lähetteellä. Työkkärin osoituksilla saatte töitä mutta ette palkkaa.
Onnea työnhakureissuille.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei kaikista ole bussikuskeiksi ja alan täydellinen vaihto tuossa iässä vaatii muutaman vuoden opiskelun jos ei ole aikaisempaa kokemusta. Ja silloin lähtöpalkka on yleensä 7 - 8 euroa, joten se siitä. Töitä on, mutta palkkaa ei.
Tuo rekrytoijan homma pitää hyvin paikkansa. Hain aikoinaan Metso Paperille Turkuun ja silloinen henkilöstöpäällikkö (nainen, tyhmä kuin saapas), joka hoiti rekrytoinnin otti tietoni ja kävin hänen luonaan haastattelussa. Soitin kuitenkin erään tuttavan suosituksesta verstaan osastonjohtajalle, joka sitten palkkasikin minut suoraan. Olin jo ollut siellä töissä useamman kuukauden kun tämä henkilöstöpäällikkö soitti mulle ja pyysi uudestaan luokseen. Kerroin jo olevani siinä firmassa töissä, meni eukko aika hiljaiseksi....
kunnollisia ammattilaisia kaivataan esim.
- putkimiehiä
- muurareita
- timpureita
- maalareita
- peltiseppiä
- autokorjaajia
- sähköasentajia
- tarjoilijota
- metsäkonekuljettajia
- kuorma-autokuljettajia
- sairaanhoitajia
- lähihoitajia
- myyjiä
ym.
Puuttuuko työttömiltä osaaminen vai työhalut?
Itseltäni puuttuu koulutus. Myyjäksi kykenen, on kokemustakin, mutta en ole päässyt. Niihin ei haluta yli kolmekymppisiä.
Jälleen kerran kysymys, joihin te ette ikinä vastaa. Jos työtön on työhaluton, niin miksi suurin osa tukityöpaikoista täyttyy, työttömiä on tuhansia palkkatuella töissä tai työharjoittelussa? Kumpaan luulet työttömän menevän mieluummin, työharjoitteluun ilman eläke- loma- yms. etuja muutamalla sadalla eurolla vai kauppaan 1200 eurolla? Miksi te ette pohdi tätä koskaan? MIKSI? MIKSI?
Siis puuttuu koulutus noille mainitsemillesi aloille, ennenkuin joku ääliö taas kehtaa tulla jäkättämään että kouluta. On kahdelle muulle alalle kyllä. Toinen työllistäisi, mutta puuttuu alan kokemus, mikä on aika ehdoton. Kaupallisella alalla on vain kilpailu niin kovaa. Bussikuskeille ei täällä ole töitä, en lähde pääkaupunkiseudulle perheellisenä hankkimaan bussikuskin ammattia, kun en ole paljon henkilöautollakaan ajanut moneen vuoteen.
Tällä hetkellä.
Ilmeisesti sinä olet yli-ihminen, joka kykenee kaikille mainitsemillesi aloille. Työtön ei ole yli-ihminen, kolmea ammattia enempää on harvalla, ne joilla on noille aloille koulutus, saavat töitä. Yksinkertaista? Hoitoalalle ei kuitenkaan kaikki hakeneet tänlläkään kertaa päässeet edes kouluun.
Mutta selitä nyt miksi työhaluton menee ilmaiseksi työharjoittelemaan? Jos et vastaa, olet taas yksi esimerkki siitä, millaisia ihmisiä töihin haetaan: Minäkeskeisiä tyyppiä, jotka osaavat pitää meteliä itsestään, kehua itseään ja ovat ajattelukyvyttömiä tolloja apinoita. Mihinkään kysymykseen, mikä sotii mustavalkoista ajattelumaailmaa vastaan, ei kyetä vastaamaan, eikö äly riitä? Kyllä minäkin osaan itseäni kehua ja neuvoa muita, siihen ei tarvitse koulutusta. Netissä valehteluunkaan ei tarvitse koulutusta. Yleensä se menee niin, että se joka pitää itsestään suurinta meteliä, saa vähiten aikaan. Tämän päivän työnantajat vain ovat liian tyhmiä nähdäkseen sitä ja ammattitaitoiset puurtajat jäävät huutajien jalkoihin. Kyllä bussikuskinakin on niin tympeää sakkia, ettei ole tosikaan. Työpaikat menee kusipäille.
Kaupassa kun tervehti kassaa niin ei vastannut tervehdykseen eikä ollut edes Lidl. Siellähän nyt ei tervehditä. Samalla on pilvin pimein työttömiä jotka kaupan kassana varmasti suutelisivat asiakkaan kättä jos asiakas sitä haluaa.
Käväisin äsken S-marketissa, kassatyttö ei edes hymyillyt saati sitten että ois tervehtinyt. Tuppisuuna istui ynseä ilme kasvoilla. Kyllä ne kelpaa työttömänkin rahat siihen kauppaan!
aivan ihana tyttö kassalla. Siinä kyllä tyttö oikeassa ammatissa. Kaikkia tervehtii iloisesti ja aina hymyilee ja jo kauppaan mennessä tervehtii jos sattuu näkösälle ja tänäänkin toivotteli kaikille asiakkaille hyvät juhannukset. Jos itse pääsisin kauppaan töihin niin ilo loistaisi varmaan naapurikaupunkiin asti ja palvelisin todellakin hymyssäsuin kaikkein äreimmätkin asiakkaat. Niin iloinen olisin työpaikasta.
Kun olin tukityössä, monikin kehui, mutta eräs asiakas kehui joka kerta (hän ei tiennyt että olen määräaikainen tukityöllistetty). Kun sattui pomo olemaan kuuloetäisyydellä, hän sanoi suureen ääneen, että muutkin kuulivat: On mukavaa, että tässäkin virastossa on yksi, jolta saa palvelua. Arvatkaa, urkeniko ura tästä? Miettikää, mitä vakituiset kestoynseää naamaa näyttäneet tykkäävät, jos tukityöllistettyä B-kansalaista aletaan kehua.
vuoksi en voisi vastaanottaa noista ainoatakaan työtä.
eli sulla luultavasti oli jo ennen tukipaikkaa työkokemusta,ammatti ja olet alle 4 kymmppinen?
johtuu siittä, että tämä tyttönen on suurten odotuksien jälkeen saanut ekan tilin käteensä. Tällöin hän on havahtunut todellisuuteen...
>> Älkää narisko ellette saa töitä. Kyllä terveelle töitä riittää. Eikä tarvitse sitä tehdä pikkupalkallakaan tai olla pompoteltavana jonakin harjoittelijana. Ei saanut edes siivoojan paikkaa. Osana perusteluita oli, että ei kuitenkaan olisi kauvoa hommassa kun löytää muita töitä. Onneksi tämä työllistyikin omalle alalleen parin kuukauden kuluttua.
>> Jos firmassa jonne pyritte on "polvihousuinen" nuori rekrytoija jolle sopisit äidiksi/isäksi saat olla varma, että et saa sieltä töitä.
Siis tarkoitatko, ettei pidä mennä hakemaankaan töitä, jos on nuori rekrytoija? Höpölöpö, sitten ei töitä saa. Paras esimieheni ikinä on ollut nuori lähes vastavalmistunut nainen. Työ oli määräaikainen, mutta hän otti ihmisiä ikään katsomastta. Tällä naisella oli ennakkoluuloton kyky katsoa ihmistä. Hänestä ei vanhemmat työntekijät pitäneet, kas kun ihminen, jonka töissä joutuukin tekemään töitä eikä pärjää perseennuolennalla, olekaan kaikille se hyvä pomo.
>> Siis tarkoitatko, ettei pidä mennä hakemaankaan töitä, jos on nuori rekrytoija? > Paras esimieheni ikinä on ollut nuori lähes vastavalmistunut nainen.
Rekrytoija ei ole pomo eikä ole käskysuhteessa kehenkään.
Rekrytoijaksi sopivin tyyppi on kylmä ja tunteeton. Tämä ei saa olla myötäeläjä ja eläytyjä. Tämän tehtävänä on vain valita (itselleen mieluisimmat) tyypit taloon duuniin.
Tuntemani naiställainen on kylmä ja tunteeton.
Eniten tässä ihmetyttää seuraava asia. Miten voi olla mahdollista, että tämä nainen, jolla ei ole mitään työkokemusta miltään alalta, onkin yhtäkkiä pätevä tämmöseen hommaan saatuaan yliopistosta paprut käteensä.
Rekrytoijaksi sopii vaikka peruskoulupohjalta jos omaa riittävät ammatilliset tiedot ja taidot.
Ei siinä korkeakouluopintoja tarvita.
Minua on kerran haastatellut todellakin eräs tyttönen eräässä vuokratyöfirmassa,joka opiskeli iltalinjalla peruskoulupohjalta merkonomiksi ja tämä taisi olla hänen ensimmäinen työpaikkansa.
Toiset junnaa suhteilla. Minä en. Tuuria on ollut jos tämän ikäisenä vielä "saa" töitä. Aikaisemmista työkokemuksista oli siihen hyötyä. Aikoinaan lopetin ajohommat siksi, että huomasin olevani väärällä alalla. Onneksi olen saanut tehdä muutakin.
En pidä työttömiä laiskoina. Enkä paasaa. Kuulun ammattiliittoon -AKT- joten olen sen tyött.kassan jäsen. Se osaltaan pitää siittä huolen, että kaikesta maksetaan mistä pitääkin. Vertaa etuja Loimaan kassaan.
Alallani on työvoimapula. Ammattitovereissani on myös akateemisesti koulutettuja. On teknikkoa ja insinööriä ja monen muun alan osaajaa. Miehiä ja naisia jopa ulkomaita myöten. On kaikenikäisiä. Toiset taas eivät muuta hommaa ole tehneetkään.
Kurssituksilla voi vaihtaa alaa mutta silloin joutuu harjoittelijaksi nälkäpalkalla tällekin alalle. Aikaa vain kuluu hukkaan. Työ se vasta opettaa. Viikossa firma kouluttaa sinut kunnon kuskiksi. Ei siihen kursseja tarvita. Marssi ovesta rohkeasti sisään. Huonokuntoiselle homma ei sovi koska istumatyö on sinänsä yllättävän raskasta.
Nyt ei enään ole niin väliksi vaikka tulisi kenkää. On hienoa olla "sopivan" ikäinen, kerrankin.
tätä pätkää "eläke kertyy vain työtä tehden"
eli tarkemmin "eläke kertyy vain oikeissa töissä ollessa oikealla palkalla, ei toimenpiteissä ja tukikierteessä"
oisko tuo noin niiku lähempänä tota eläke jutskaa silmälläpitäen, en tiä saatan olla väärässäkin ;)
Kyllä jos ikä on jo 30 pitäisi ottaa tuleva eläkekertymä huomioon. Tosi on se, että jos palkka on pieni, ei eläkekään voi olla muuta kuin pieni.
Eläkettä kertyy parhaiten jos on palkansaajana. Olin jonkun aikaa liiton päivärahoilla. Ei niistä kertynyt kuin muutama onneton ropo jolla ei ole mitään merkitystä.
Päivärahoista eläkekertymä on siis tosi surkea.
Tilaa Eläketurvakeskukselta ote tulevasta eläkkeestä. Siittä näkee samalla elämänsä aikana olleet työmaat ja niistä saadut kertymät.
Näitä kuoria saa mm. KELAsta ja ilmaiseksi.
Kävin tuossa taannoin eräällä ABC-asemalla ja oli aika outo näky nähdä ikäisesi mies nuorten tyttöjen joukossa istumassa kassan takana ja tarjoilemassa ja homma kävi kyllä todella sutjakasti.
Valitettavasti työnantajat tuijottavat aivan liikaa hakijoiden ikää ja alan vaihto alkaa olemaan jo yli kolmikymppisenäkin vaikeaa,jos työtehtävää pitäisi suorittaa max.25-vuotias henkilö.
Toinen huomattava piirre Suomessa on työmarkkinoiden voimakas seggregaatio eli jakautuminen miesten ja naisten töihin.
Sanonpa vaan,että jos Suomessa varsinkin työnantajien asenteet muuttuisivat näissä asioissa,niin keskustelut "työvoimapulasta" voitaisiin unohtaa.