Voisiko Mies ottaa

vaimonsa sukunimen ja


silti säilyttää "miehisyytensä" ?
231322
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Eipä ole kovin lujalla pohjalla miehisyys, jos nimeen kaatuu...

Äänestä
  • Sukunimeä myöten ;-)

    Äänestä

Mieheni otti minun nimeni. Ei tullut kummallekaan mieleenkään, että miehisyys siitä kärsisi.

Äänestä
  • miksi... mitkä olivat ne syyt, että teitte noin?

    Äänestä

Kyllä minä kummana pitäisin. Itse otan kesän mittaan mieheni nimen, eikä muu olisi tullut edes mieleeni. Tuskin tuli tulevalle miehellenikin.

Äänestä
  • että perheenPää ottaisi vaimonsa nimen, eikö totta?

    Äänestä

  • Olen monesti miettinyt tätä nimi asiaa naimisiin mennessä. Itselläni on suojattu sukunimi jota ei kovin monella (n.200 hlö koko maailmassa) ole. Ja olen ollut aina sitä mieltä, että nainen ottaa miehensä nimen kun menevät naimisiin. Mutta sitten tuli mieleeni se, että olenko sitten enää "oma itseni" kun nimeni vaihtuu? Miksei mies voi tehdä samanlaista "uhrausta" ja muuttaa nimensä naisen nimeksi? Mieheni ei suostu siihen että pitäisin oman nimeni tai ottaisin yhdistelmä sukunimen. Se on kuulemma niin että mennään naimisiin ja jätän oman nimeni pois tai sitten ei mennä naimisiin lainkaan. Ei siinä olen tietysti ottamassa mieheni nimen, mutta jotenkin harmittaa se omasta nimestä luopuminen.

    Äänestä

  • ApinEllen kirjoitti:

    että perheenPää ottaisi vaimonsa nimen, eikö totta?

    Mieskö se aina on perheenpää? Elätkö ihan 2000-luvulla? Mielestäni ei mitenkään outoa. Outoa on, että ihminen esimerkiksi haluaa ehdoin tahdoin pitää nimeä Virtanen, joka on täysin persoonaton tai nimeä, josta tulee kummallisia mielleyhtymiä kuten Pussinen jne. Mielestäni kannattaa ottaa se persoonallisempi ja vähemmän kielteisiä mielleyhtymiä herättävä nimi ainakin jos lapsia hankitaan.

    Äänestä

  • ajatellut kirjoitti:

    Olen monesti miettinyt tätä nimi asiaa naimisiin mennessä. Itselläni on suojattu sukunimi jota ei kovin monella (n.200 hlö koko maailmassa) ole. Ja olen ollut aina sitä mieltä, että nainen ottaa miehensä nimen kun menevät naimisiin. Mutta sitten tuli mieleeni se, että olenko sitten enää "oma itseni" kun nimeni vaihtuu? Miksei mies voi tehdä samanlaista "uhrausta" ja muuttaa nimensä naisen nimeksi? Mieheni ei suostu siihen että pitäisin oman nimeni tai ottaisin yhdistelmä sukunimen. Se on kuulemma niin että mennään naimisiin ja jätän oman nimeni pois tai sitten ei mennä naimisiin lainkaan. Ei siinä olen tietysti ottamassa mieheni nimen, mutta jotenkin harmittaa se omasta nimestä luopuminen.

    Jos mies kuuntelee sinua noin paljon ennen naimisiinmenoa, niin minkälainen helvetti tuleekaan naimisiinmenon jälkeen. Jos mies ei tosiaan hyväksy edes yhdistelmänimeä, niin hieman erikoiselta tuntuu. Kiristystä on tulossa varmaan myöhemminkin.

    Äänestä

  • ööhhh kirjoitti:

    Mieskö se aina on perheenpää? Elätkö ihan 2000-luvulla? Mielestäni ei mitenkään outoa. Outoa on, että ihminen esimerkiksi haluaa ehdoin tahdoin pitää nimeä Virtanen, joka on täysin persoonaton tai nimeä, josta tulee kummallisia mielleyhtymiä kuten Pussinen jne. Mielestäni kannattaa ottaa se persoonallisempi ja vähemmän kielteisiä mielleyhtymiä herättävä nimi ainakin jos lapsia hankitaan.

    Mies on mies,
    Vaimo on puoliso.

    Nimi Miehen mukaan,
    toisaalta onko sillä oikeasti merkitystä,
    millä sukunimellä sitä seilaa avioliitossa?

    Äänestä

  • ajatellut kirjoitti:

    Olen monesti miettinyt tätä nimi asiaa naimisiin mennessä. Itselläni on suojattu sukunimi jota ei kovin monella (n.200 hlö koko maailmassa) ole. Ja olen ollut aina sitä mieltä, että nainen ottaa miehensä nimen kun menevät naimisiin. Mutta sitten tuli mieleeni se, että olenko sitten enää "oma itseni" kun nimeni vaihtuu? Miksei mies voi tehdä samanlaista "uhrausta" ja muuttaa nimensä naisen nimeksi? Mieheni ei suostu siihen että pitäisin oman nimeni tai ottaisin yhdistelmä sukunimen. Se on kuulemma niin että mennään naimisiin ja jätän oman nimeni pois tai sitten ei mennä naimisiin lainkaan. Ei siinä olen tietysti ottamassa mieheni nimen, mutta jotenkin harmittaa se omasta nimestä luopuminen.

    Miksi vaimolla pitää olla miehen sukunimi,
    kun Vaimolla saattaa olla ihan kiva omakin sukunimi käytettävissä ... tätä ihmettelen kovasti.

    Onko se miehisyyden, vanhanaikaisuuden vai luolakauden jäännöksiä: Sie oot miun...sukunimeä myöten... ?

    Äänestä

  • ApinEllen kirjoitti:

    Miksi vaimolla pitää olla miehen sukunimi,
    kun Vaimolla saattaa olla ihan kiva omakin sukunimi käytettävissä ... tätä ihmettelen kovasti.

    Onko se miehisyyden, vanhanaikaisuuden vai luolakauden jäännöksiä: Sie oot miun...sukunimeä myöten... ?

    Eihän sillä nykyään ole mitään merkitystä, että kumman sukunimi otetaan naimisiin mennessä, vai pitävätkö molemmat omansa. Se on tietääkseni jokaisen oma valinta. Itse olen menossa naimisiin parin viikon päästä ja nimenomaan haluan mieheni sukunimen. Omakin sukunimi on kaunis, mutta oma on valintani ja hyvä sellainen. Mieheni ei tätä päätöstä vaatinut, vaan suorastaan oletti että pitäisin oman sukunimeni, kun sekään ei yleisimpiä sukunimiä ole. Tiedän myös miehiä, joilla on vaimon sukunimi. Turha haloo siis.

    Äänestä

  • ajatellut kirjoitti:

    Olen monesti miettinyt tätä nimi asiaa naimisiin mennessä. Itselläni on suojattu sukunimi jota ei kovin monella (n.200 hlö koko maailmassa) ole. Ja olen ollut aina sitä mieltä, että nainen ottaa miehensä nimen kun menevät naimisiin. Mutta sitten tuli mieleeni se, että olenko sitten enää "oma itseni" kun nimeni vaihtuu? Miksei mies voi tehdä samanlaista "uhrausta" ja muuttaa nimensä naisen nimeksi? Mieheni ei suostu siihen että pitäisin oman nimeni tai ottaisin yhdistelmä sukunimen. Se on kuulemma niin että mennään naimisiin ja jätän oman nimeni pois tai sitten ei mennä naimisiin lainkaan. Ei siinä olen tietysti ottamassa mieheni nimen, mutta jotenkin harmittaa se omasta nimestä luopuminen.

    "Itselläni on suojattu sukunimi"

    Kaikki, siis KAIKKI sukunimet ovat suojattuja = kukaan sukuun kuulumaton ei sellaista itselleen saa.


    Ja se joka kysyi, miksi mies otti minun nimeni: syy on se, että halusimme yhteisen nimen, ja koska minun sukunimeäni oli olemassa tasan yksi henkilö, siis minä, ja miehen nimisiä noin 17 000, valinta oli selkeä. :)

    Äänestä

  • mösö kirjoitti:

    Eihän sillä nykyään ole mitään merkitystä, että kumman sukunimi otetaan naimisiin mennessä, vai pitävätkö molemmat omansa. Se on tietääkseni jokaisen oma valinta. Itse olen menossa naimisiin parin viikon päästä ja nimenomaan haluan mieheni sukunimen. Omakin sukunimi on kaunis, mutta oma on valintani ja hyvä sellainen. Mieheni ei tätä päätöstä vaatinut, vaan suorastaan oletti että pitäisin oman sukunimeni, kun sekään ei yleisimpiä sukunimiä ole. Tiedän myös miehiä, joilla on vaimon sukunimi. Turha haloo siis.

    Joku Valinta on kuitenkin tehtävä jokaTapauksessa,

    oli syyt sitten mitkä hyvänsä.

    Valinnan varaa kun nykyisin annetaan,
    ..
    on vaikea päättää, miten menetellä.


    Sinänsä aivan sama miten Muut tekee,

    itselleni sopisi hyvinkin miehen sukunimi,

    oman Suvun~nimi, ja ehkä yhdistettykin sukunimi.



    Sukunimensä kun voi vaihtaa myöhemmin...

    Äänestä

Kyllä se vähän miehestä kertoo jos ei pysty kantamaan nimeään. Ei tietty tee hänestä huonompaa ihmistä, mutta kun miehisyydestä kysyit..

Äänestä
  • välttämättä sittenkään :D

    Äänestä

Itse mies ottaa omani sukunimen.

Äänestä
  • tai sitten otettava viivan kanssa-Yhteinen-:)

    Äänestä

Se ei ole mahdollista. On valittava näiden kahden välillä.

Äänestä
  • Mieheltä katoaa pallit, kun vaimon sukunimi ilmestyy henkkareihin :D :D

    Äänestä

Sukunimen yhdistyminen kuvaa symbolisesti avioliittoa - ollaan yhtä.

Se, että miehen sukunimi siirtyy, on perinne. Niin kuin monet sukunimetkin (johnson, gustavsson jne).

Perinne ei ole mikään syy ylläpitää tapaa yksistään. En kyllä näe miksi sitä pitäisi alkaa muuttamaankaan? :) Sama kai se on kumman nimellä mennään. On se vähän kummaa, jos morsiammelle kyseinen olisi kynnyskysymys. Jos perinne olisi toisinpäin, ei siitä olisi minulle miehenä haittaa.

Yhdistelmänimet on nyt ihan hirveitä. Mikä onkaan parempi tapa kertoa, että me ei olla yhtä mieltä edes nimestä.

Onneksi nimeä saa vaihtaa. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että molemmat vaihtaisivat naimisiin mennessää nimeä joksikin, joista molemmat tykkäisivät? :)

Äänestä
  • lääkärin vanhalla nimellä. Eipä heti löytynyt.

    Että miten vaan, mutta fiksusti sitten sitä nimeä mulkkaamaan.

    Äänestä

  • Entäs jos aviopari keksisi yhden UUDEN yhteisen sukunimen?... :D

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ApinEllen kirjoitti:

vaimonsa sukunimen ja


silti säilyttää "miehisyytensä" ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu