on niin paska olo, ettei voi sanoin kuvata. juhannus, ja ei oo mitää mitä tehdä. kaikki kaverit seurustelee ei oo mitää mitä tehdä eikä ketää kenen kaa. masentaa!
en osaa/kehtaa puhua kellekkää pahaa olooni. tuntuu etten jaksa tehä mitää muuta ku nukkua. illalla nukkumaan mennessä haaveilen vaa siitä että kuolisin. ja mietin et mitä kaikki tuumais ku yhtäkkiä kuulis et oisinki jo päässy tästä kaikesta paskasta pois
itsetuntoo ei oo yhtää. en osaa arvostaa itteeni yhtää. tuntuu etten ansaitse edes ruokaa. nautin nälän tunteesta, ja luitten törröttämisestä.
onkohan tämä jo sairautta?
en osaa/kehtaa puhua kellekkää pahaa olooni. tuntuu etten jaksa tehä mitää muuta ku nukkua. illalla nukkumaan mennessä haaveilen vaa siitä että kuolisin. ja mietin et mitä kaikki tuumais ku yhtäkkiä kuulis et oisinki jo päässy tästä kaikesta paskasta pois
itsetuntoo ei oo yhtää. en osaa arvostaa itteeni yhtää. tuntuu etten ansaitse edes ruokaa. nautin nälän tunteesta, ja luitten törröttämisestä.
onkohan tämä jo sairautta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ois syytä mennä varata aika ammatti auttajalle.
Yksin olen minäkin. Ongelma on se, että kun kaverit seurustelee tai on perheellisiä, ei voi viettää aikaa heidän kanssaan. Kaikki kuitenkin kyselee, että mitä juhannuksena. Ärsyttää koko juhannus, aina pitäs muka olla jotain erikoista. Kämpällä kai minä. Kun ois rohkeampi, lähtis yksin jonnekin tansseihin, mut tiedän että ahistais yksin. Tulis jo äkkiä maanantai.
Huolehdi nyt kuitenkin syömisestä, ja pidetään lippu korkealla arkena. Mä haluan uskoa että se mies vielä löytyy.
se just et kaikki kysyy et mitä teet jne..nolottaa sanoo ettei oo mitää mitä tekis. en halua osakseni mitään sääliä sen takia et oon sinkku ja yksinäinen sellainen. kavereitten mukana ei kiinnosta mennä, en halua olla parit minä..joten vaihtoehtoja ei paljoakaan ole.
toisaalta tietää et pitäs lähtee liikenteeseen , eikä vaan jumittua. ei se mies varmasti ovellekkaa tuu koputtaa. mut ku ahistaa ja masentaa ni ei paljo lähetä mihinkää..sama homma, et olis jo juhannus ohi..ja mikä parempaa tulis jo syksy. sais normaalin elämän pyöriin ni ei kerkiäis miettiä. kesä on pahaa aikaa sinkulle!!
toivotaan et onni vielä joskus kohtaa, mitä nopeempaa sen parempaa..
Joo kyllä arki on paljon helpompaa, eikä silloin ole mitään paineita siitä ettei ole löytänyt miestä. Sääliä en minäkään halua, se on pahinta. Sitä paitsi ei me edes olla mitään säälittäviä, olosuhteiden uhreja vain =). Itse asun pikkukaupungissa, ja kun nyt ajattelen, niin en ole edes tavannut ketään varteenotettavaa. Täällä ei ole vapaita miehiä. Kyllä mä varmasti kelpaisin...aivan varmasti =), ja niin kyllä sinäkin. Ajatellaan yhdessä positiivisesti. Mä toivon että sinua kohtaa onni. Se tulee yllättäin nurkan takaa, juuri silloin kun et osaa sitä odottaa.
The Bridge documentti leffa, vuonna 2004 24 ihmistä hyppäs red gold bridgestä alas kuolemaan..
..että aloin heti miettimään,- että olet joku tuleva tohtori joka väittelee kohta -aiheesta yksinäisyys. Onnea vain väitöstilaisuuteen jos ... jos ei. nauti kesäauringosta!
..pärjäät!! Ystävä täällä!
Tällaista meidän luuserisinkkujen elämä on, aivan normaalia on, että masentaa, kun ei pärjää parisuhdemarkkinoilla, ei sille voi mitään, kukaan ei voi auttaa meitä.