Uuden suhteen mahdollisuus?

Mulla oli väkivaltainen mies ja eroni jälkeen sain keskusteluapua turvakodin järjestämästä keskusteluryhmästä. Moni asia loksahti paikoilleen omassa päänupissani ja tunsin olevan ehjempi ihminen sen jälkeen.

Hienoa, että olet ymmärtänyt tilanteesi ja että elämäniloa on sinulla sen verran tuollaisen vaikean ihmissuhteen jälkeen vielä jäljellä, että haluat päästä uudelleen jaloillesi! Kyllä se onnistuu kunhan saat otteen siitä, että miksi kaikki tapahtui ja se, että huomaat oikeastikin, että et olisi voinut toimia toisin ja että ne kaikki syytökset ym. oli "vain" toisen osapuolen keino käyttää valtaa eikä totuutta sinusta.

narsismi. Netissä pitäisi olla ainakin yksi suomalainen vertaistukifoorumi narsistien uhreille.

Hei,
olen siis kokenut samanlaista henkistä väkivaltaa kuin sinä. Suhteeseen kuului myös fyysinen väkivalta. Mieheni kuoli oman käden kautta muutama kuukausi sitten ja se oli varmaan pelastukseni, koska en olisi luultavasti uskaltanut suhteesta lähteä.
Tietenkin suhteeseen mahtui hyviäkin hetkiä, mutta ne huonot puolet ovat kyllä peitonneet kaiken muun. Alistamista, tyhmäksi haukkumista, hyväksikäyttämistä (taloudellisesti), välinpitämättömyys minun tunteista, paitsi siitä että rakastin häntä. Ei anteeksi pyytelyä, ihmettelyä vaan miksi käyttäytyy niin. Sanoi myös ettei tarkoita asioita joita minulle huutaa. Ja paljon kaikkea muuta.
Minulla on vähän eri tilanne kuin sinulla, koska mieheni kuoli. Aluksi oli tietenkin järkyttävää, mutta nyt kun siitä on päässyt, pystyy ajattelemaan sitä, mitä tuo ihminen sai minussa aikaan. Nyt tunteeni ovat viha ja kuvotus. Nämä tunteet auttavat minua pääsemään niistä itsetunnon haavoista. Olen ollut pitkään masentunut jo ennen tätä suhdetta, mutta nyt viimein koen saaneeni itsevarmuutta, tunteen siitä että en ole tyhmä, tämä mies oli henkisesti sairas (ihan oikeasti oli). Nyt minä tiedän kuinka minua saa kohdella ja mitä kaikkea voin ottaa ihmisiltä vastaan.
Ehkä tuo suhde ja sen päättyminen oli tienhaara uuteen elämääni, parempaan elämääni. Tietenkin välillä tulee itsetunnon kanssa ongelmia edelleen ja ajatuksia siitä miksi annoin tämän kaiken tapahtua itselleni. Miksi en potkaissut miestä ulos jne.
Olen käynyt psykoterapiassa, jossa olen voinut näitä tunteita purkaa ja jakaa. Suosittelisin sinulle sitä samaa. Otat vaikka ensin yhteyttä paikkakuntasi mielenterveystoimistoon. Se ehkä joistain kuulostaa siltä että leimautuu hulluksi, mutta sitä se ei ole. Sieltä saa apua henkisiin ongelmiinsa liittyy ne sitten mihin tahansa.
Myös erilaisia ryhmiä henkisen väkivallan uhreille on ainakin vähän isommissa kaupungeissa. Sieltä saa tukea vertaisiltaan ja voi luottamuksellisesti puhua tunteistaan.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja kehoitan ottamaan yhteyttä ammattiauttajiin, jos nämä asiat ovat jättäneet sinuun suuren haavan. He ovat meitä varten olemassa!

Olen elänyt narsistisen ihmisen kanssa, suhteeseen littyi myös sairaalloista mustasukkaisuutta ja väkivaltaa. Erosta on nyt kulunut parisen vuotta ja uuden suhteen aloittaminen on hankalaa. Itsetuntoni nujerrettiin ja haavat ovat todella syvät. Mutta eheytyminen on hyvässä vauhdissa. Se alkaa pienistä asioista. Lähde liikkeelle varovasti, kuulostele nauti ja usko muiden antamiin huomionosoituksiin. ja muista sinun ei tarvitse tehdä mitään mikä sinusta ei tunnu hyvältä, älä elä muiden toiveiden mukaan. Varmasti tunnistat narsistiset piirteet mahdollisessa uudessa kumppanissa pian, peräänny silloin heti. Ketään ei voi muuttaa tai parantaa. Luo itsellesi omat rajasi. Usko kuitenkin ihmisiin. Älä kuitenkaan suinpäin ryntää uuteen suhteeseen, anna aikaa itsellesi toipua. Opettele rakastamaan ja hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet. Tiedän että se on pitkä tie mutta varmasti palkitsee ennemmin tai myöhemmin. Tsemmpiä sinulle siihen!!!

Olen niin rikki enkä tiedä mitä tehdä. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa 9kk ja tämän kesän olen asunut hänen luonaan mutta syksyllä muutan takaisin opiskelupaikkakunnalleni kun opintoni jatkuvat siellä. Olen huomannut poikaystävässäni selviä narsistin piirteitä. Hän on haukkunut minua, artikuloinut minulle niin kuin olisin joku idiootti, huutanut ja käynyt käsiksi. Kun olen itkenyt silmät päästäni niin hän on vain nauranut ja käskenyt painaa pääni tyynyyn ja pitää pääni kiinni. Häneltä ei heru empatiaa sitten yhtään, välillä mietin miten hän pystyy jättämään tunteensa narikkaan??! Se oikeasti tuntuu siltä kun minä itken hänen peräänsä ja hän vain käyttäytyy kylmästi minua kohtaan. Joskus hän kyllä tajuaa jälkeenpäin olleensa ilkeä ja pyytää anteeksi, mutta mielialat heittelevät niin paljon että taas hetken päästä asiat saattavatkin olla toisin.Ja aina anteeksipyyntöön liittyy joku selitys että mitäs minä olen mennyt mäkättämään. Minulla on ollut aihetta mäkättää koska nykyään hän ei halua viettää aikaa kanssani lähes ollenkaan, vaan aina on jotain muuta. Hän tutustuu netissä toisiin naisiin ja joskus jopa käy tapaamassa heitä. Aina kumminkin sanoo että he ovat kuulemma vain kavereita(miehellä aina ollut paljon naisystäviä). Mies tietää olevansa hyvännäköinen ja on minullekkin sanonut että saisi kuulemma kenet tahansa melkein baarista lähtemään mukaansa jos haluaisi. Hän on saanut itsetuntoni niin alas että en tiedä miten täältä enää kömpiä ylös? Olen heikko ihminen eikä minulla ole rohkeutta ja voimaa lähteä tästä suhteesta vaikka kaikki ystäväni(poikaystäväni velikin) ja vanhempanikin sanovat että minä en ansaitse tällaistä paskaa. Olen niin rikki ja voimaton. Kumminkin rakastan ihan älyttömästi ja tiedän että poikaystävänikin rakastaa! Niin vaikeaa lähteä kun kumminkin toivoo ja uskoo että kaikki kääntyy vielä parhainpäin, siihen mitä ne ennen olivat...kun vain lopettaisin mäkätyksen niin kaikki olisi hyvin(poikaystäväni on sanonut)..Poikaystäväni osaa kyllä olla ihanakin kun sille päälle sattuu...
Olisi vaikka mitä kerrottavaa vielä mutta en jaksa kirjoittaa...en tiedä mitä teen :( Toivoisin että poikaystäväni tajuaisi että häntä ei tule ikinä kukaan rakastamaan niin paljon kuin minä, olen antanut hänelle kaikkeni!