Erinäiset seikat historiassamme osoittavat, että olemme enemmän tai vähemmän samaa kansaa kuin pohjois-Saksan asukkaat. Siis saksalaiset. Todisteita on paljon.
Johan rotuoppineet sanoivat 30-luvulla, että suomalaiset ovat kíeltänsä vaihtaneita germaaneja.
Tällaisia on muitakin kuten tsekit. Eivät tsekit ole slaavilaisia muuta kuin kieleltään.
Suomalaiset ,olemme
saksalaisia !
40
6265
Vastaukset
- helleeni = yli-ihminen
paljon mieluummin ku joku vitun germaani
- kansa alkujaan
Indoeurooppalaisen venäläisen kansan alkuperä on lounaaseen uralilaisista suomalaisten esi-isistä. Venäläinen kulttuuri ja uskonto juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja alkuperäiseen itäiseen kristilliseen traditioon. Itämerensuomalaisilla kansoilla on oma alkuperäinen kulttuuri ja mytologia josta he voivat olla ylpeitä.
- laakson
ja yleensä Satakunnan, varsinkin Ylä-Satakunnan erikoinen nimistöhän on johdettavissa hyvin pitkälti n. 1000-luvun Saksan nimistöstä ja sanastosta.
Suomalaisten vaaleus, pituus jne...
Suomen kielen germaaninen sanasto ym.... Aika selvää.- Köyliö,
Nekala, Mihari, Tammer, Viinikka, Pyynikki ja sadat muut nimet vanhassa Ylä-Satakunnassa löytyvät vanhasta Saksan kielestä. Ihmisten ulkonäkö Suomessa (Etelä- ja Länsi-Suomessa...) ja Pohjois-Saksassa on myös hämmästyttävän sama.
Pohjois-saksalaisen kaupungin katukuva voisi olla aivan yhtä hyvin Suomesta. Yhtäläisyys on aivan ilmeinen.
Hansakaupan mukana tänne tuli porukkaa maanviljelijöiksi. Maataviljelevä väestö on tunnetusti suuremman syntyvyytensä ansiosta aina nopeasti peittänyt alleen alkuperäisen metsästäjä-keräilijäväestön ja tullut valtaväestöksi.
- sakuja?
"Suomen äiti on germaaninen lainasana. Esi-isämme tunsivat toki ’äidin’ käsitteen jo ennen germaanikosketuksia; uusi sana on vain korvannut ikivanhan emä-nimityksen, joka mm. virossa (ema) on yhä käytössä..."
- mutsista
"Yleisenä tendenssinä kun on, että ihmisen omaan ruumiseen ja läheisiin toimintoihin kuuluvat sanat ovat yleensä vanhoja omaperäisiä. Olisi kiinnostavaa löytää myös vastaus, miksi perheenjäsenten nimityksistä isä, poika, appi ja vävy ovat vanhoja omaperäisiä sanoja, mutta sana äiti on germaanista ja tytär ja sisar balttilasta lainaa. Millaisia perhedraamoja piileekään näiden lainojen takana"
palstalla ennenkin. Meidän esi-isämme tulivat Suomeen vetäytyvän jääkauden mukana, joten voimme katsoa olevamme varsin alkuperäistä jääkauden metsästäjäväestöä (tietysti täydennystä on tullut jälkeenpäinkin).
- olleskaan
hanskassa. Paljon muinaiskansoja on hävinnyt jälkiä jättämättä siis geenejään jälkipolviin jättämättä.
Näin on vóinut käydä myös ensimmäisille tänne tulleille asukkaille. Sitä ei kukaan tiedä ja saaneeko koskaan tietääkään. - ääliö!
Saamelaiset ovat alkuperäistä metsästäjäväestöä, me suomalaiset taas polveudumme germaaneista jotka vetivät saamelaisia turpaan, ja kovaa!
- näyttöä..
Tälle väitteelle ei ole mitään näyttöä. Ei ole mitään dataa mikä osoittaisi että meissä olisi rahtuakaan jäljellä tuota "jääkauden jälkeen" tullutta materiaalia. Lähinnä nationalistista habababababaa.
- näin se vaan on
Valtaosa nyky suomalaisten geeneistä periytyy nuorakeraamiselta kaudelta. Sitä edeltävästä kampakeramiikasta on tuskin jäljellä juuri mitään. Me ollaan neoliittisten maajussien jälkeläisiä.
- Venehauta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri
Näin se vaan on. Olisiko kampakeramiikka kuitenkin tuonut kielen ja nuorakeramiikka geenit ? Nuorakeraamikot sitten omaksuneet kampakeramiikan kielen ja osan elintavoista. Kuitenkin geeni tkorvaantunut kokonaan koska nuorakeraamikot pystyivät lisääntymään paljon tehokkaammin, maanviljelyksen ja karjanhoidon ansiosta. - muokkaajana....
Venehauta kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri
Näin se vaan on. Olisiko kampakeramiikka kuitenkin tuonut kielen ja nuorakeramiikka geenit ? Nuorakeraamikot sitten omaksuneet kampakeramiikan kielen ja osan elintavoista. Kuitenkin geeni tkorvaantunut kokonaan koska nuorakeraamikot pystyivät lisääntymään paljon tehokkaammin, maanviljelyksen ja karjanhoidon ansiosta."Kielen oletetaan olleen suomalais-ugrilaista, mutta kulttuurin kieltä uskotaan muokanneen myös vaikutteet jostakin varhaisesta indoeurooppalaisesta kielestä - kyseeseen tulisi jokin pohjoinen indoeurooppalainen esikantagermaaninen-esikantabalttilainen kieli vasakirveskulttuurin jäämistönä. Myös kantabalttilaisia lainasanoja ajatellaan kulkeutuneen suomen kieleen tässä vaiheessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiukaisten_kulttuuri - Venehauta
muokkaajana.... kirjoitti:
"Kielen oletetaan olleen suomalais-ugrilaista, mutta kulttuurin kieltä uskotaan muokanneen myös vaikutteet jostakin varhaisesta indoeurooppalaisesta kielestä - kyseeseen tulisi jokin pohjoinen indoeurooppalainen esikantagermaaninen-esikantabalttilainen kieli vasakirveskulttuurin jäämistönä. Myös kantabalttilaisia lainasanoja ajatellaan kulkeutuneen suomen kieleen tässä vaiheessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiukaisten_kulttuuriAivan varmasti. Sisämaassa asui kampakeraamikkoja jotka puhui jotakin uralilaista kieltä, ehkäpä varhaista kanta-saamea (tai jotain mystistä kieltä X).
Nuorakeramiikka puski rannikoille, puhui ehkä kanta-suomea tai kanta-indo-eurooppaa. Ainakin Fredrik Kortlandin mukaan näillä kahdella ei oikeastaan ole edes ihmeempää eroa.
Oikeastaan kun katsoo tuota nuorakeraamisen kulttuurin levinnäisyyttä niin se kattaa hyvin koko suomalais-ugrilaisen alueen aina Volgalle saakka ja germaani alueet lähes kokonaan.
Ehkäpä nuorakeraamikot ei olleet indoja lainkaan vaan puhuivat jotakin ihan muuta kieltä joka sitten on jättänyt substraatti tason niin itämeren suomeen kuin germaani ja baltti kieliin ? Ihan vaan ajatusleikkinä.
Olen lueskellut läpi tuossa yhdessä linkissä olleita fyysisen antropologian (Coon) tutkimuksia 30-luvulta ja niissä todetaan että kanta suomalais-ugrilaisten kallot oli mallia "corded" eli nuorakeraaminen. Kokolailla siis samanlaisia kuin muidenkin pohjois-eurooppalaisten eli lähtökohdat ei voi olla kovin erilaiset ? - Venehauta
Venehauta kirjoitti:
Aivan varmasti. Sisämaassa asui kampakeraamikkoja jotka puhui jotakin uralilaista kieltä, ehkäpä varhaista kanta-saamea (tai jotain mystistä kieltä X).
Nuorakeramiikka puski rannikoille, puhui ehkä kanta-suomea tai kanta-indo-eurooppaa. Ainakin Fredrik Kortlandin mukaan näillä kahdella ei oikeastaan ole edes ihmeempää eroa.
Oikeastaan kun katsoo tuota nuorakeraamisen kulttuurin levinnäisyyttä niin se kattaa hyvin koko suomalais-ugrilaisen alueen aina Volgalle saakka ja germaani alueet lähes kokonaan.
Ehkäpä nuorakeraamikot ei olleet indoja lainkaan vaan puhuivat jotakin ihan muuta kieltä joka sitten on jättänyt substraatti tason niin itämeren suomeen kuin germaani ja baltti kieliin ? Ihan vaan ajatusleikkinä.
Olen lueskellut läpi tuossa yhdessä linkissä olleita fyysisen antropologian (Coon) tutkimuksia 30-luvulta ja niissä todetaan että kanta suomalais-ugrilaisten kallot oli mallia "corded" eli nuorakeraaminen. Kokolailla siis samanlaisia kuin muidenkin pohjois-eurooppalaisten eli lähtökohdat ei voi olla kovin erilaiset ?Jos nyt jotakuta kiinnostaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Corded_Ware_culture#Middle_Dnieper_and_Fatyanovo-Balanovo_cultures
http://en.wikipedia.org/wiki/Fatyanovo-Balanovo_culture
http://en.wikipedia.org/wiki/Indo-Uralic - ..Suomessa...
Venehauta kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri
Näin se vaan on. Olisiko kampakeramiikka kuitenkin tuonut kielen ja nuorakeramiikka geenit ? Nuorakeraamikot sitten omaksuneet kampakeramiikan kielen ja osan elintavoista. Kuitenkin geeni tkorvaantunut kokonaan koska nuorakeraamikot pystyivät lisääntymään paljon tehokkaammin, maanviljelyksen ja karjanhoidon ansiosta....maata eikä heillä ollut nautakarjaa eikä hevosia.
Pienkarja, erityisesti lampaat, olivat tyypillisiä nuorakeraamikoille.
Maanviljelys alkoi itämerensuomalaisella kielialueella noin 4000 eKr.. Sitä eivät siis tuoneet nuorakeraamikot.
- kauppiassuvut
Saksalaisten kauppiaiden suuri panos Suomen menneiden vuosisatojen kaupassa ja koko kaupunkilaitoksen synnyssä on tuttu tosiasia. Seuraavaan valittujen teemojen tueksi lienee kuitenkin sopivaa palauttaa mieleen muutama kenties etäiseltä tuntuva, mutta kiistatta sangen valaiseva yksityiskohta:
Ensinnäkin Suomen vanhimman kaupungin Turun ensimmäinen nimeltä tunnettu (1316) porvari Hartmannus näyttää olleen saksalainen. Johdonmukaista olikin sitten, että seuraavalla kymmenluvulla kaupungissa oli jo saksalaiseen tapaan raati ja pormestari. Myös Turun vanhimman asemakaavan esikuva oli otettu Saksasta, Danzigista.
Samoin 1340-luvun lopussa Kokemäenjoen suuhun perustetun Ulvilan kauppalan asukkaat olivat Ruotsista Mälarin seudulta ja Gotlannista tulleita kauppasaksoja.
Saksalaisten kaupunkihegemoniasta kertoo se, että 1400-luvun alkupuoliskolla niin Turun kuin Viipurinkin asukkaista noin kolmannes oli saksalaisia. Turussa vuosina 1400-1471 tunnetuista pormestareista yhdeksän oli saksalaista, neljä ruotsalaista ja yksi suomalainen. Raatimiehistä noin puolet oli saksalaisia. [1]
http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm- tuossa
Jostain kumman syystä saksalaisten panosta Suomen asuttamisessa on vähätelty tai siitä ei ole haluttu puhua ollenkaan.
Onhan päivänselvää, että saksalaisia on kauppiaina ja uudisasukkaina noussut jokia ylävirtaan jääden asumaan niille alueille. Saksalaisen expansiivisen luonteen tuntien ei alkuasukkailla liene ollut kovinkaan helppoa heidän kanssaan.
Suomenkielen germaanisen sanaston määrästä onkin joku kielitieteilijä sanonut, että se on voinut tulla kieleemme vain täysin kaksikielisessä ympäristössä.
- Hollabtilaisia
8. Saksasta vaiko Hollannista?
Helsingin historiaan keskeisesti liittyvän 1500-luvun kauppiaan Hans van Santtenin (van Sandenin) epiteettinä on aina ollut "hollantilainen", mutta nykyisin tiedoin meidän on tätä epäiltävä siinä kuin Wittfoothien skotlantilaisuuttakin. Tuntuu näet siltä, että arviot on alunperin tehty vain nimen perusteella; kuitenkin sukunimi van de Sand ja vastaavat ovat saksaa yhtä hyvin kuin hollantia. [55]
Myös van Santten on tuttu nimi Lyypekistä: rihkamakauppiaiden (Krämer) killan jäseneksi tuli 1532 Hans van Santten (k. 1565) ja 1580 Lammert van Santten (k. 1600). [56]
Eri sukua näyttävät olleen van Sendenit, joiden nimi horjuen kirjoitettiin joskus myös van Sanden. [57]
Vielä huomattakoon, että 1600-luvulla Lyypekissä eli P. Jaakopin kirkon koristelussa Jochim Wittfoothin tavoin ansioitunut kuvanveistäjä Jakob van Sandten. [58]
Myös turkulaista mahtimiestä Peter Thorwösteä (k. 1659) on aina pidetty hollantilaisena, mutta kuten seuraavasta ilmenee, hän on selvästi saksalainen. (Tämä taas ei tietystikään sulje pois sitä mahdollisuutta, että hän oli syntynyt Hollannissa tai että hän kenties siellä koulutettuna käytti hollantilaisille luonteenomaista kaupankäyntitekniikkaa tms.)
Thorwöste-nimi kuuluu niihin, joiden oikeinkirjoitus on ollut sangen horjuvaa: Thorvöst, Thor Westen, thor Wösten, to Westen, then Westen, ter Woest, latinankielisessä tekstissä ad Westen ja 1500-luvun puolivälissä Lüneburgin seudulla talollisen nimenä jopa Int Westen [59]. Sanomattakin lienee selvää, että kaikkien tämännimisten ei tarvitse olla sukua toisilleen.
Suomen Thorwöstet kuuluvat arvostettuun hampurilaiseen kauppiassukuun, jonka jäsenet jo 1500-luvulla ulottivat kauppamatkansa hyvin laajalle alueelle. Merkittäviä Englannin kauppiaita (Englandfahrer) olivat Clawes to Westen sekä hänen poikansa Herman to Westen ja mahdollisesti vielä hänen pojanpoikansa Simon, Hinrich ja Joachim. Vuodelta 1551 peräisin olevasta Räävelin lähteestä käy ilmi, että Herman then Westen (sic!) on jo kuollut, samoin tämän poika Joachim, joka näyttää olleen kauppiaana Tartossa. [60]
Lyypekissä eli seuraavan vuosisadan alussa Heinrich Thorwoeste, jonka pojan Hermenin tiedetään saaneen holhoojan 28.4.1630. Erich Gercken on arvellut, että myös Suomen Peter olisi tämän Heinrichin poika ja siis Hermanin veli. Tämä on tietysti mahdollista. Lyypekissä oli 1600-luvulla myös Evert thor Westen tai von Westen -niminen kauppias. [61]
Pantakoon merkille, että vaakunakirjojen klassikko Siebmacher jo 1895 esitteli tho Westenin hampurilaisena sukuna ja nimesi tietyn vaakunan käyttäjänä (1627) porvarikaartin kapteenin Johann to Westenin. [62] Vuodelta 1630 saamme Räävelistä tiedon (kenties samasta) hampurilaisesta Johann thor Westenistä, joka on ollut kauppasuhteissa Tukholmaan. [63] Vuonna 1604 oli Kielin kaupungin raatimiehenä eräs Hanss Torwesten. [64]
Jos joku kauppias ilmoitetaan kauppa-asioissaan Hollannista tulleeksi, tämän ei luonnollisestikaan tarvitse merkitä sitä, että hän kansallisuudeltaan on hollantilainen. Tästä on hyvä esimerkki: kun tunnettu rääveliläinen (ja alunperin westfalenilaiseen sukuun kuuluva) Berend Nottbeck nuorempi kävi kauppaa Viipurissa 1665, hänenkin mainittiin olevan "ifrån hollandh". Selitykseksi kelvannee, että tämä aikoinaan Viipurissa Antoni Burchardtin kauppapalvelijana ollut herra noihin aikoihin piti liiketoimiensa päämajana jotakin hollantilaista kaupunkia. Kotikaupunkinsa Räävelin porvariksi hän tulikin vasta kypsässä iässä, 42-vuotiaana vuonna 1670. [65]
Jos on saksalaisia haluttu pitää hollantilaisina, niin on meillä hyvä esimerkki päinvastaisestakin. Vanhastaan on Räävelin (ja Helsingin) Reiher-sukua pidetty saksalaisena, Baijerista tulleena, kunnes Love Kurtén nyt balttilaisiin lähteisiin perustuen on voinut todeta Reiherien tulleen Hollannin Deldenistä. [66]
http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm- hollántilaiset
ja saksalaiset alunperin yhtä ja samaa germaanimössöä. Aina siellä rannikolla on harrastettu sitä poikkinaintia.
- sitroen.
hollántilaiset kirjoitti:
ja saksalaiset alunperin yhtä ja samaa germaanimössöä. Aina siellä rannikolla on harrastettu sitä poikkinaintia.
luettavaa löytyy myös Keijo Astalan kirjasta "Suomi-kansan puolustus". Kannattaa lukea ja puntaroida asioita.
- nimitys
hollántilaiset kirjoitti:
ja saksalaiset alunperin yhtä ja samaa germaanimössöä. Aina siellä rannikolla on harrastettu sitä poikkinaintia.
Taitavat olla alasaksalaisia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alasaksa
http://en.wikipedia.org/wiki/Low_Saxon_language
*Tässä puhutaan alasaksan kielestä etenkin, kun tarkoitetaan Saksassa puhuttuja variantteja. Siitä huolimatta, että "alasaksa" on yleisesti omaksuttu nimitys esimerkiksi saksan kielen tutkijoiden keskuudessa, sitä ei voi pitää kovin onnistuneena. Huomattakoon tässä yhteydessä, että sekä Saksan maan että saksan kielen nimitykset ovat tulleet suomen kieleen saksin (ts. alasaksan) kielen vaikutuksesta, kun taas esimerkiksi ruotsin Tyskland ja tyska viittaavat "varsinaisen" saksan nimityksiin Deutschland ja Deutsch. Ensinnäkin alasaksa muodostaa saksilaisen alalahkon länsigermaanisessa kielihaarassa, ja sen sisaralalahko on "alafrankki" (johon hollanti, flaami, zeeland ja afrikaans kuuluvat). Toiseksi nimi "alasaksa" (saksaksi Niederdeutsch tai Plattdeutsch), niin kuin useimmat saksalaiset sitä käyttävät epähistoriallisessa kontekstissa, on kattava nimilappu ainakin kahden sattumalta Saksan alueella puhutun kielen murteille. Näistä useimmat polveutuvat vanhasta saksin kielestä, mutta mukaan luetaan myös muutamia ala- ja keskifrankkilaisia murteita, joita tulisi pitää osina hollantia tai limburgia (joita selostetaan muissa tämän sivuston osioissa). Usein käytetty nimi "Platt" (eli Plattdeutsch) tai "plat" on yhtä epätarkka, koska se voi viitata lähes mihin tahansa standardista poikkeavaan kielivarianttiin Alavilla mailla (Pohjois-Saksa mukaan luettuna) ja jopa paljon eteläisempiin reininmaalaisiin ja alamaanilaisiin variantteihin. Lisäksi alasaksa ja saksa polveutuvat kahdesta eri kielestä, jotka ovat vanha saksi ja vanha ("ylä")saksa. Ennen kuin alasaksa todella ja perin pohjin jäi saksan varjoon, monet sen puhujat käyttivät siitä nimitystä "saksi" (sassysch jne.) tai "ala(vien maiden)saksi" (nedersassysch jne.), jotkut jopa vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
Korjatakseen nimityksellisen epäjohdonmukaisuuden "vanha saksi > alasaksa" jotkut akateemiset saksalaiset ovat päätyneet nimeämään esiaikaisen kielen "vanhaksi alasaksaksi" näin saksalaistamisen perinnettä jatkaen. Alankomaiden itäosissa puhutuista murteista käytetään maassa yhä säännöllisesti hollanninkielistä yleisnimeä Nedersaksisch ("alavien maiden saksi" tai "alasaksi"). Kielitieteellisesti tarkin nimi olisikin "saksi" (tai "nykysaksi"). Tämä on kuitenkin tullut tarkoittamaan niitä saksan murteita, joita Saksassa puhutaan Saksin (Sachsen) osavaltiossa, joka ei alun perin ollut mikään saksilainen valtio mutta sai sen nimen 1400- ja 1500-luvuilla tapahtuneiden dynastisten vehkeilyjen seurauksena.
Nykyisin useimmat saksalaiset reagoivat kielen nimitykseen "alasaksi" (Niedersächsisch) hämmentyneesti ja torjuvasti, mikä ei johdu ainoastaan siitä, että satojen vuosien saksalaistaminen on ehdollistanut heidän ajatustapansa, vaan myös siksi, että nimi helposti yhdistyy suhteellisen myöhään (1946) perustettuun Alasaksin (Niedersachsen) osavaltioon, yhteen niistä kahdeksasta Saksassa, joissa kieltä käytetään. Tästä syystä jotkut ovat nyttemmin alkaneet käyttää hollantilaista nimeä Nedersaksisch eikä vastaavaa saksalaista Niedersächsisch nimenomaan silloin, kun tarkoitetaan Alankomaiden saksilaisia murteita."
Olen sitä mieltä, että pienestä sekaannuksen mahdollisuudesta huolimatta nimitys "alasaksi" olisi suositeltava. Helpottaisihan se meillä sen tosiasian ymmärtämistä, että Suomenkin historiaan myöhäiskeskiajalla syvällisesti vaikuttaneen hansaliiton yhteiskieli ei ollut nykyinen saksa, sen varhaisempi muoto, vaan nimenomaan saksin kieli. "Alasaksa"-nimityksen säilyttäminen pitää vain yllä sitkeää harhaluuloa, että tämä kieli on Hochdeutschin kansanomainen murre.
http://www.csc.fi/sivut/kotoistus/kannanotot_html/paattyneet/vast_kielten-nimet_v2.htm
Eikö ole todennäköisempää että Eurooppaan suhteellisen myöhään saapunutta indoeurooppalaista kieltä puhuvat saksalaiset ovat alkuperäisen uralilaisen kielensä ("protosuomen") vaihtaneita suomalaisia? Samoin kuin skandinaavit, ehkä myös keltit ja vielä todennäköisemmin Euroopan alkuperäisväestöä edustaneet piktit, joiden kielestä ei paljon tiedetä. Ehkä heidän kielensä oli "protosuomea".
- paljasti
tyhmyytesi. Slaavit ja germaanit ovat rodullisesti ja kielellisesti sukulaisia. Kaikki valkoihoiset ovat sukua toisilleen ja lähtöisin muutomasta Eurooppalaisesta kanta-äidistä. Valkoinen rotu on harvinainen pallolla, vaikka aikaansaannoksemme ovat tunettuja.
- niin kovin
harvinainen ole.
***Valkoinen rotu on harvinainen pallolla***
Mielestäni mustaa rotua on pallolla aika vähän. Kaikki muuthan ovat valkosia. Sitä en osaa sanoa, mihin pitäisi esim. Etelä-Amerikan inkkarit lukea. Mutta ei ne mustiakaan ole.
Olen tosin huomannu nyt, että Suomessa olevat mustat esim. on kovia tekeen töitä. Eivät aina valita ja mangu sairaslomaa niinkun suomalaiset eikä ole työkyvyttämiä rapula-aamuja.
- ovat sitten
saksalaiset. Samoja rannikkoseutujen sekarotua kuin kaikki muutkin merenrantojen asukkaat.
Väkeä on laivoilla tullut ja mennyt ja muuttanut ja siirtynyt. Pieniä geeniannoksia on tullut sieltä ja täältä vuosituhansien mittaan.
Eli kaikki on kaikkea tällaisen pienen meren ympärillä. Ainoastaan saamelaiset on oma lukunsa, he ovat asuneet aina sisämaassa. Tosin eivät hekään ole voineet säilyä täy sin "puhdasrotuisina".- ole pelkästään
sisämaassa asuneet. Norjalaiset kertovat kronikoissaan miten he pohjoiseen laivoilla rannikkoa matkatessaan näkivät rannoilla vuonojen perukoissa finnien (=saamelaisten) nuotiotulia.
- ...rannikoilla.
ole pelkästään kirjoitti:
sisämaassa asuneet. Norjalaiset kertovat kronikoissaan miten he pohjoiseen laivoilla rannikkoa matkatessaan näkivät rannoilla vuonojen perukoissa finnien (=saamelaisten) nuotiotulia.
Eddan mukaan saamelaiset myivät rakentamiaan laivoja etelään norjalaisille, ja vielä ennen toista maailmansotaa saamelaiset liikkuivat kaukana merellä kalastamassa.
Norjan saamelaisten erikoinen bisnes oli myydä avomerellä kohdattuihin laivoihin rannikolta tuotuja vihanneksia. Englannin ja Arkangelin välillä seilanneet merimiehet kertovat tästä muistelmissaan.
Skellefteån ja Kalix-joen (Kainuu-joki) välinen rannikko Pohjanlahdella oli pitkään myös saamelaisten aluetta.
Kivikaudella saamelaiset pyytivät valaita Vienanmerellä ja Jäämerellä.
http://pakana.myinfo.ws/nahkaveneet.htm
- auf Deutsch
Mine ei olla saku mine olla soomipoika. Ja mine tykätä Soomi hjuvi paljo.
- gynteristi
Juu. 30-luvullakin poliittiset painoarvot määräsivät vallalla olevat rotuopit.
Saksalaisilla tosin on aina ollut kauppasuhteita Ruotsin kanssa, johon tämä suomen niemikin pitkään kuului, joten avioliittoja ja sukulaisuuksia on kertynyt ajan myötä ihan luonnostaan ja tätä kautta olemme samaa kansaa mutta niin olemme myös venäläisten kanssa. - järkyttävä
Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat aikanaan puhuneet samanlaista kieltä kuin islantilaiset puhuvat nykyään, siis vanhaa skandinaaviskaa.
Sittemmin Saksan vaikutuksesta sanotaan tapahtuneen niin, että nykyruotsin sanastosta on 3/4 ja kieliopista 2/3 Saksan kielestä omaksuttua.
Eli ruotsalaiset melkein vaihtoivat kielensä Saksan kieleen.
Kaipa ne samaiset sakut ovat tälläkin rannalla Pohjanlahtea ja Suomenlahtea vaikutustaan esiintuoneet. Onhan meidänkin sanastomme suurimmalta osaltaan germaanista lainasanastoa.
Suomalaiugrilaisuus näkyy lähinnä vain kieliopissa.- Ruotsin
kieli ole noin kovasti vaihtunut. Eikö vähempikin riittäisi?
- lähempänä..
alasaksa kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alasaksa
http://en.wikipedia.org/wiki/Low_Saxon_languageSiis flaamia, hollantia ja friisiä:kö ?
- frisians
lähempänä.. kirjoitti:
Siis flaamia, hollantia ja friisiä:kö ?
http://nds.wikipedia.org/wiki/Plattdüütsch
*Tässä puhutaan alasaksan kielestä etenkin, kun tarkoitetaan Saksassa puhuttuja variantteja. Siitä huolimatta, että "alasaksa" on yleisesti omaksuttu nimitys esimerkiksi saksan kielen tutkijoiden keskuudessa, sitä ei voi pitää kovin onnistuneena. Huomattakoon tässä yhteydessä, että sekä Saksan maan että saksan kielen nimitykset ovat tulleet suomen kieleen saksin (ts. alasaksan) kielen vaikutuksesta, kun taas esimerkiksi ruotsin Tyskland ja tyska viittaavat "varsinaisen" saksan nimityksiin Deutschland ja Deutsch. Ensinnäkin alasaksa muodostaa saksilaisen alalahkon länsigermaanisessa kielihaarassa, ja sen sisaralalahko on "alafrankki" (johon hollanti, flaami, zeeland ja afrikaans kuuluvat). Toiseksi nimi "alasaksa" (saksaksi Niederdeutsch tai Plattdeutsch), niin kuin useimmat saksalaiset sitä käyttävät epähistoriallisessa kontekstissa, on kattava nimilappu ainakin kahden sattumalta Saksan alueella puhutun kielen murteille. Näistä useimmat polveutuvat vanhasta saksin kielestä, mutta mukaan luetaan myös muutamia ala- ja keskifrankkilaisia murteita, joita tulisi pitää osina hollantia tai limburgia (joita selostetaan muissa tämän sivuston osioissa). Usein käytetty nimi "Platt" (eli Plattdeutsch) tai "plat" on yhtä epätarkka, koska se voi viitata lähes mihin tahansa standardista poikkeavaan kielivarianttiin Alavilla mailla (Pohjois-Saksa mukaan luettuna) ja jopa paljon eteläisempiin reininmaalaisiin ja alamaanilaisiin variantteihin. Lisäksi alasaksa ja saksa polveutuvat kahdesta eri kielestä, jotka ovat vanha saksi ja vanha ("ylä")saksa. Ennen kuin alasaksa todella ja perin pohjin jäi saksan varjoon, monet sen puhujat käyttivät siitä nimitystä "saksi" (sassysch jne.) tai "ala(vien maiden)saksi" (nedersassysch jne.), jotkut jopa vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
http://www.csc.fi/sivut/kotoistus/kannanotot_html/paattyneet/vast_kielten-nimet_v2.htm
Alasaksa on pohjoisessa Saksassa sekä koillisessa Alankomaissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksaa pidetään joskus vain saksan murteena tai murreryhmänä, se kuitenkin useilta osin muistuttaa enemmän hollantia. Joskus alasaksaa pidetään kieliperheenä, johon luetaan alasaksan lisäksi mukaan myös alafrankista kehittyneet hollanti ja afrikaans.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alasaksa - vielä...
lähempänä.. kirjoitti:
Siis flaamia, hollantia ja friisiä:kö ?
Friisilaisten jattamat jaljet Suomessa
Pari kuukautta sitten kehkeytyi ‘Kerhotalon’, eli Suomen alankomaalaisyhdistyksen in-
ternetilla olevan keskusteluryhman jasenten kesken ajatusten vaihto koskien Espooseen
kuuluvan kaupunginosan ‘Friisilan’ (ruotsiksi ‘Frisans’) nimea. Nimi ‘Friisila’, samoin
kuin Espoossa Leppavaaran ja Kilon valissa sijaitsevan maen nimi ‘Friisinmaki’, juontaisi
mahdollisesti alunperin juurensa siella asuneisiin friiseihin. Mutta myos muualla Etela-
Suomessa tavataan nimea Friisila ja Frisans.
Internetilta loytyy Espoon ja tarkemmin “Friisilan” kohdalta erilaista tahan kaupungino-
saan liittyvaa historiaa (katso
http://www.helsinki.fi/˜sarja/friisila.html). Oletetta-
vasti aluetta asuttivat 1300-luvulla Tanskasta Jyllannista peraisin olevat ihmiset. Heita ei
valttamatta heti yhdista friiseihin. Mutta joidenkin tietolahteiden mukaan asuttivat friisit
alunperin nykyista Etela-Skandinavian, Tanskan ja Saksassa Weserin ja Oderin valissa
olevan alueen kattavaa seutua (katso
http://redbad.tripod.com/h1history1.html).
Wezerin ja Eemsin valilla asuvien friisien uskotaan muuttaneen 600-luvulla nykyisel-
le Frieslandin alueelle (katso
http://users.pandora.be/vroege-middeleeuwen/friezen.
htm). Alueeseen kuului siihen aikaan myos Lansi-Friesland Pohjois-Hollannissa, mika
aikaisemmin oli liittyneena Frieslandiin ja siten myos friisien asuttama.
Professori A.D. Kylstra
, joka toimi elakkeelle jaamiseensa saakka Groningenin yli-
opistolla, on julkaissut kirjoituksia liittyen vanhoihin friisilaisvaikutteisiin Suomessa. Han
mainitsee tassa yhteydessa myos suomalaisen nimien tutkijan Viljo Nissilan tyon.
Vanhasta, muinoin Rijn-joen varrella lahella Wijk bij Duurstedea sijainneesta Dorestadin
kaupungista kasin harjoitettiin jo 700- ja 800-luvuilla vilkasta kauppaa Ruotsin kanssa.
Samaan aikaan levittivat ilmeisesti myos friisilaiset lahetyssaarnaajat kristinuskoa Skan-
dinaviaan. Suomesta on myohemmin loydetty paljon friisilaisia kolikoita, esimerkiksi Kar-
jalasta Viipurin (joka nykyaan siis kuuluu Venajalle) lahelta. Kolikot lienee valmistettu
vuoden 1070 tienoilla ja ne ovat mahdollisesti peraisin friisilaiselta kauppiaalta. Friiseilla
oli todennakoisesti tarkea merkitys Itameren alueen kaupankaynnille, etenkin 1000- ja
1100-luvuilla, mika 1200-luvulla alkoi vaheta. Stavoren oli 1300-luvun jalkipuoliskolla ja
1400-luvun alkupuoliskolla tarkea Hansa-kaupunki. On myos mahdollista, etta friiseilla oli
valillisesti vaikutusta Suomeen siksi, etta heidan jalkelaisensa asettuivat asumaan sellai-
siin Pohjois-Saksan kaupunkeihin kuin Lubeck, Rostock ja Danzig. Naista kaupungeista
kasin kaytiin myohemmalla keskiajalla paljon kauppaa Skandinavian kanssa.
Tiettyjen suomalaisten sanojen uskotaan olevaan suoria lainauksia friisin kielesta, esimer-
kiksi sana ‘vracht’ esiintyy sellaisissa sanoissa kuin ‘rahtilaiva’, ‘rahtimaksu’ ja ‘rahtikirja’.
Lisaksi on kuuluisan friisilaisen laivan nimella ‘kogge’ ollut merkittava vaikutus. Kayttaen
sellaisten saarien, salmien ynna muiden nimia, joissa esiintyy sana ‘kog’, on mahdollista
konstruoida kauppareitti Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomen etelarannikkoa pitkin
aina Venajalle saakka. Useimmat naista nimista ovat ruotsinkielisia, kuten esimerkiksi
‘Kuggholm’, ‘Kuggviken’, ‘Kuggeby’ ja ‘Kuggehamnssundet’. Sellaisissa suomalaisissa
nimissa kuin ‘Kuukkon niemi’, ‘Kuukkon kallio’, ‘Kukinjoki’, ‘Kokkilansaari’ ja ‘Kokin-
kallio’ on ilmeisesti myos friisilainen laivan nimi havaittavissa.
Samoin tietyt henkilonnimet viittaavat friisilaisiin sukujuuriin, kuten esimerkiksi Frede-
ricus Frese vuodelta 1354 Turun seudulta, Jons Frijs af Kijm vuodelta 1386 Kemista,
Olaff Friis vuodelta 1492 Naantalista, Lafrintz Fres vuodelta 1443 Kemista ja Morthen
Frijss vuodelta 1560 Maskusta.
Professori Kylstran mukaan ei kuitenkaan ole vedenpitavia todisteita friisilaisten
valittomasta vaikutuksesta Suomeen. Han esittaakin, etta ensin olisi maariteltava, mita
keskiajalla tarkalleen ottaen tarkoitettiin friiseilla.
Kaiken kaikkiaan olivat keskustelut friisilaisten vaikutuksista Suomessa minulle uusia. En
ollut aikaisemmin ymmartanyt, etta meilta pain Suomen kanssa harjoitettu kauppa olisi
jo niin vanhaa perua. Tunsin kylla Friisilan Espoon kaupunginosana ja olen siella joskus
vierailun yhteydessa kaynyt, mutta en koskaan ollut yhdistanyt nimea Frieslandiin
http://www.vnf.nu/aviisi/Aviisi-2002-3.pdf. - hmm....
vielä... kirjoitti:
Friisilaisten jattamat jaljet Suomessa
Pari kuukautta sitten kehkeytyi ‘Kerhotalon’, eli Suomen alankomaalaisyhdistyksen in-
ternetilla olevan keskusteluryhman jasenten kesken ajatusten vaihto koskien Espooseen
kuuluvan kaupunginosan ‘Friisilan’ (ruotsiksi ‘Frisans’) nimea. Nimi ‘Friisila’, samoin
kuin Espoossa Leppavaaran ja Kilon valissa sijaitsevan maen nimi ‘Friisinmaki’, juontaisi
mahdollisesti alunperin juurensa siella asuneisiin friiseihin. Mutta myos muualla Etela-
Suomessa tavataan nimea Friisila ja Frisans.
Internetilta loytyy Espoon ja tarkemmin “Friisilan” kohdalta erilaista tahan kaupungino-
saan liittyvaa historiaa (katso
http://www.helsinki.fi/˜sarja/friisila.html). Oletetta-
vasti aluetta asuttivat 1300-luvulla Tanskasta Jyllannista peraisin olevat ihmiset. Heita ei
valttamatta heti yhdista friiseihin. Mutta joidenkin tietolahteiden mukaan asuttivat friisit
alunperin nykyista Etela-Skandinavian, Tanskan ja Saksassa Weserin ja Oderin valissa
olevan alueen kattavaa seutua (katso
http://redbad.tripod.com/h1history1.html).
Wezerin ja Eemsin valilla asuvien friisien uskotaan muuttaneen 600-luvulla nykyisel-
le Frieslandin alueelle (katso
http://users.pandora.be/vroege-middeleeuwen/friezen.
htm). Alueeseen kuului siihen aikaan myos Lansi-Friesland Pohjois-Hollannissa, mika
aikaisemmin oli liittyneena Frieslandiin ja siten myos friisien asuttama.
Professori A.D. Kylstra
, joka toimi elakkeelle jaamiseensa saakka Groningenin yli-
opistolla, on julkaissut kirjoituksia liittyen vanhoihin friisilaisvaikutteisiin Suomessa. Han
mainitsee tassa yhteydessa myos suomalaisen nimien tutkijan Viljo Nissilan tyon.
Vanhasta, muinoin Rijn-joen varrella lahella Wijk bij Duurstedea sijainneesta Dorestadin
kaupungista kasin harjoitettiin jo 700- ja 800-luvuilla vilkasta kauppaa Ruotsin kanssa.
Samaan aikaan levittivat ilmeisesti myos friisilaiset lahetyssaarnaajat kristinuskoa Skan-
dinaviaan. Suomesta on myohemmin loydetty paljon friisilaisia kolikoita, esimerkiksi Kar-
jalasta Viipurin (joka nykyaan siis kuuluu Venajalle) lahelta. Kolikot lienee valmistettu
vuoden 1070 tienoilla ja ne ovat mahdollisesti peraisin friisilaiselta kauppiaalta. Friiseilla
oli todennakoisesti tarkea merkitys Itameren alueen kaupankaynnille, etenkin 1000- ja
1100-luvuilla, mika 1200-luvulla alkoi vaheta. Stavoren oli 1300-luvun jalkipuoliskolla ja
1400-luvun alkupuoliskolla tarkea Hansa-kaupunki. On myos mahdollista, etta friiseilla oli
valillisesti vaikutusta Suomeen siksi, etta heidan jalkelaisensa asettuivat asumaan sellai-
siin Pohjois-Saksan kaupunkeihin kuin Lubeck, Rostock ja Danzig. Naista kaupungeista
kasin kaytiin myohemmalla keskiajalla paljon kauppaa Skandinavian kanssa.
Tiettyjen suomalaisten sanojen uskotaan olevaan suoria lainauksia friisin kielesta, esimer-
kiksi sana ‘vracht’ esiintyy sellaisissa sanoissa kuin ‘rahtilaiva’, ‘rahtimaksu’ ja ‘rahtikirja’.
Lisaksi on kuuluisan friisilaisen laivan nimella ‘kogge’ ollut merkittava vaikutus. Kayttaen
sellaisten saarien, salmien ynna muiden nimia, joissa esiintyy sana ‘kog’, on mahdollista
konstruoida kauppareitti Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomen etelarannikkoa pitkin
aina Venajalle saakka. Useimmat naista nimista ovat ruotsinkielisia, kuten esimerkiksi
‘Kuggholm’, ‘Kuggviken’, ‘Kuggeby’ ja ‘Kuggehamnssundet’. Sellaisissa suomalaisissa
nimissa kuin ‘Kuukkon niemi’, ‘Kuukkon kallio’, ‘Kukinjoki’, ‘Kokkilansaari’ ja ‘Kokin-
kallio’ on ilmeisesti myos friisilainen laivan nimi havaittavissa.
Samoin tietyt henkilonnimet viittaavat friisilaisiin sukujuuriin, kuten esimerkiksi Frede-
ricus Frese vuodelta 1354 Turun seudulta, Jons Frijs af Kijm vuodelta 1386 Kemista,
Olaff Friis vuodelta 1492 Naantalista, Lafrintz Fres vuodelta 1443 Kemista ja Morthen
Frijss vuodelta 1560 Maskusta.
Professori Kylstran mukaan ei kuitenkaan ole vedenpitavia todisteita friisilaisten
valittomasta vaikutuksesta Suomeen. Han esittaakin, etta ensin olisi maariteltava, mita
keskiajalla tarkalleen ottaen tarkoitettiin friiseilla.
Kaiken kaikkiaan olivat keskustelut friisilaisten vaikutuksista Suomessa minulle uusia. En
ollut aikaisemmin ymmartanyt, etta meilta pain Suomen kanssa harjoitettu kauppa olisi
jo niin vanhaa perua. Tunsin kylla Friisilan Espoon kaupunginosana ja olen siella joskus
vierailun yhteydessa kaynyt, mutta en koskaan ollut yhdistanyt nimea Frieslandiin
http://www.vnf.nu/aviisi/Aviisi-2002-3.pdf.Minä olen aina yhdistänyt Friisilän Friiseihin, en kyllä osaa sanoa että miksi :)
Espoossa kaivettiin juuri esiin keskiaikaista kylää lähellä Kuninkaankartanoa. Muistaakseni lehtijutussa mainittiin että sieltäkin olisi löytynyt jotakin Friisiläis tavaraa.
Friisit ja hollantilaiset noin laajemminkin taitavat kuulua Y-haploryhmään R1b1c joten mikäli heillä olisi ollut merkittävä rooli, geneettisesti, Suomessa pitäisi meiltäkin löytyä tuota Y-haploa. Faktahan on että sitä on erittäin vähän. Ehkäpä tuo vähä (luokkaa 1% mikäli muistan oikein) tulee friiseiltä. Suomalaisten isälinjatkan on periaatteessa N3 ja I1a (ja pari hassua R1a1) joten kyllä me ollaan aika "autonomisia" noiden suhteen. N3 linja saapui tänne joskus 8000 vuotta sitten ja I1a on niitä paleoeurooppalaisia linjoja jotka oli Euroopassa jo jääkauden aikana. - internetissa
hmm.... kirjoitti:
Minä olen aina yhdistänyt Friisilän Friiseihin, en kyllä osaa sanoa että miksi :)
Espoossa kaivettiin juuri esiin keskiaikaista kylää lähellä Kuninkaankartanoa. Muistaakseni lehtijutussa mainittiin että sieltäkin olisi löytynyt jotakin Friisiläis tavaraa.
Friisit ja hollantilaiset noin laajemminkin taitavat kuulua Y-haploryhmään R1b1c joten mikäli heillä olisi ollut merkittävä rooli, geneettisesti, Suomessa pitäisi meiltäkin löytyä tuota Y-haploa. Faktahan on että sitä on erittäin vähän. Ehkäpä tuo vähä (luokkaa 1% mikäli muistan oikein) tulee friiseiltä. Suomalaisten isälinjatkan on periaatteessa N3 ja I1a (ja pari hassua R1a1) joten kyllä me ollaan aika "autonomisia" noiden suhteen. N3 linja saapui tänne joskus 8000 vuotta sitten ja I1a on niitä paleoeurooppalaisia linjoja jotka oli Euroopassa jo jääkauden aikana.http://www.nederlandsevereniging.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=78
- saksalaiset ovat
suomalaisia jotka vaihtoivat kielensä indoeurooppalaiseksi.Geenitutkimusten lisäksi kielitiede on tuottanut tuloksia, jotka valottavat suomalaisten alkuperää. Murteiden ja ääntämisen tutkijana eri tilanteissa pätevyytensä osoittanut prof. K.Wiik on löytänyt yhtäläisyyksiä suomalaisista ja indoeurooppalaisista kielistä, kuten saksasta, englannista ja balttilaista kielistä. Nämä yhtäläisyydet kahden rakenteeltaan erilaisen kielen välillä eivät voi selittyä kielisukulaisuudella, vaan kysymys on jostakin muusta. Wiikin mukaan em. yhtäläisyydet, mm. germaanisiin kieliin jääneet suomalais-ugrilaisten kielten jäänteet, selittyvät sillä että laajalti Eurooppaa jääkauden lopulla asuttaneet suomalais-ugrilaiset kansat ovat 6000 eKr. jälkeisinä vuosituhansina vaihtaneet puhumansa kielen indoeurooppalaiseksi kieleksi, johon on jäänyt selvästi havaittava suomalais-ugrilainen vaikute mm. ääntämiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241566- 291403
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611279Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!701242- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761179Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18972Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per177865