Minulle on sattunut silmään yksi asia - DI:n opintoja yliarvostetaan aivan älyttömästi täällä! Siis siinä mielessä, että esim. DI:n matikkaa väitetään mahdottomaksi perusinssin silmissä.
Joku heitti toisella palstalla, että inssi ei ikinä tule pärjäämään DI:n opinnoissa, jollei ole nero! Täh?! Itse jatkoin aikanani inssistä DI:ksi eikä se matematiikka todellakaan ollut niin vaikeaa kuin kaikki väittävät. Uskallan jopa väittää, että jos inssiopinnoissa olet vetänyt matikasta yli 3 keskiarvoa niin varmasti tulet DI:n matikassa pärjäämään ja hyvin. Itse sain inssiaikoina noin nelosen tasoa eikä se numeroa enempää tippunut DI:näkään.
DI - Ylihypetetty?
Valmistunut DI...
22
11425
Vastaukset
- hoposo
Kävitkö lukion? jos kävit niin kyllähän lukio amk-inssin matematiikka antaa semmosen pohjan, että matiikka luistaa pommin varmasti.
- mitä teet
työelämässä käymilläsi matikan kursseilla? Bullshittiähän se on...
- jepjepjep
Eiköhän melkosen moni ala sisällä "täysin turhia" opintoja.. Ei siis lopulta tietenkään turhia, mutta harvemmin tarvittavia.
- sdfsdfsd
Ainakin itse suuntauduin lujariin ja rakenteisiin ja tulee käytettyä laskuissa suurinta osaa koulussa käydystä matikasta. Siis nyt olen 2½ v ollut töissä suunnittelufirmalle.
Joku TuTa taas ei varmasti mitään tee kaikilla matikan kursseilla. Kuten en minäkään käydyilla johtajuuskursseilla, koska ikinä en varmasti tule johtamaan.. (saan omat projektit).
- Valahdellaanko lisää?
"Joku heitti toisella palstalla, että inssi ei ikinä tule pärjäämään
DI:n opinnoissa, jollei ole nero!"
No huh huh. Ei tässä ole koskaan neron papereista edes unelmoitu,
mutta kummasti silti inssipohjalta meni DI:n matikat läpi ja
vieläpä ihan hyvillä arvosanoilla. Itselläni on lisäksi vielä
sellainenkin juttu, että en ole edes lukiota käynyt, joten mistään
aikaisemmista pitkän matikan opinnoista ei ollut apua.
Välillä kyllä tuntuu, että jollain on aivan epärealistinen
kuva omien opintojensa vaativuudesta, tai sitten yrittävät
vain nostaa omaa häntäänsä näyttääkseen itse paremmalta.
Tai voihan olla niinkin, että kyseiselle henkilölle itselleen
se matikka on niin vaikeaa, että kuvittelee ettei inssi siitä
millään selviäisi.- pitkään töissä
Hei jos olet insinööri, niin todellakin sinun tulee olla hieman etulyöntiasemassa niihin opiskelijoihin verrattuna, jotka opiskelevat asioita ensimmäistä kertaa.
Toisaalta kyllä DI-opintojen suorittaminen on työlästä verrattuna esim. kauppakorkean kursseihin ts. monien kurssien suorittaminen vaatii luennot, laskarit ja tentit, kyltereille riittää usein tentti ja opintopisteitä tulee reilummin.
- FM05
Missähän laitoksessa ja linjalla olit opiskelemassa DI:ksi? Eiköhän noissakin ole huomattavia eroja.
Yliopistoissa muuten on välillä huomattavia eroja jopa samojen kurssien välillä, riippuen siitä, minkä laitoksen alaisuudessa opiskelet ja kuka on opettaja. Erityisesti muuntokoulutetuille (keskeneräisestä humanistista luonnontieteelliseen tai amk-tutkinnosta luonnontieteelliseen maisterintutkintoon) on järjestetty helpotettuja sisältöjä ja kokeita samoista kursseista. Matematiikka ei ole tällöin mitenkään vertailukelpoista sen enempää kuin vertaisi puusuksia ja moottorikelkkaa.
Olenpa kuullut luennoitsijan sanovan suoraankin iltaopiskeleville muuntokoulutettaville että älkää menkö siihen viralliseen tenttiin, ette pääse läpi kurssista: asioita ei ole käsitelty sillä tarkkuudella eikä koko laajuutta ole käsitelty ollenkaan. Tulkaa muuntokoulutettujen erillistenttiin, koska se on helpompi ja perustuu teille opetettuun rajatumpaan kokonaisuuteen. Siis vaikka kurssi on nimellisesti sama opintoviikoista nimeen asti!
Lisäksi yliopistomatematiikka vaihtelee huomattavasti luetko sitä pääaineena (matemaatikot), ehdottoman pakollisena tukiaineena (fyysikot), sivuaineena (kemistit ja vaikka filosofit) tai erillisräätälöityinä sivuainepaketteina (jotkut tietojenkäsittelijät).
PS. Itse en omia matikantaitojani kehuisi. Lukion laaja matematiikka kiitettävänäkään ei anna riittävä pohjaa yliopistomatikalle jos puhutaan todellisesta matematiikasta. Tästä on ollut juttua jo paljon miten DI- ja insinöörien matematiikan taidot ovat heikkoja - hyvistä numeroista huolimatta. Matikkaa on monentasoista ja sen taso riippuu laitoksesta, opettajan tiukkuudesta ja kurssien sisällöistä.- taidoista
sen verran, että itse olen valmistunut DI:ksi pohjana lukion lyhyt matematiikka...
- FM05
taidoista kirjoitti:
sen verran, että itse olen valmistunut DI:ksi pohjana lukion lyhyt matematiikka...
Kuten sanoin matematiikan vaativuus riippuu laitoksesta, linjasta ja opettajasta. DI-matematiikkaa on muuntokoulutettavien matematiikasta todella raskaaseen matematiikkaan. Kurssien tasoja on laskettu koska laitosten rahat riippuvat valmistuneista jne. Jos sanoo DI matematiikkaa helpoksi kannattaa mainita mikä laitos, linja ja laajuus opinnoissa on ollut.
DI:ksi saattaa päästä ilman merkittävää matematiikan osaamistakin, mikäli linja, kurssit ja opettaja ovat vaatimattomia. Mutta toisaalta edes lukion laaja matematiikka ei takaa pohjaa vaikeimpien laitosten ja linjojen matematiikkaan.
Tämän on hieman hassua sanoa DI-matematiikkaa helpoksi, koska se on kuin väittäisi kaloja helpoiksi pikapaloiksi iltanuotiolla. Ehkä pikkujärvessä näin onkin, mutta menemällä oikealle merelle kala voi olla hieman erilainen kuin pikkujärven ahvenet. Valashai esimerkiksi on jopa 15 metriä pitkä. Jossain matematiikan tasoa todellakin lasketaan niin alas että se huolestuttaa monia sekä yritys- että tiedemaailman edustajia ja läpi pääsee ilman merkittävää osaamista. Jossain linjoilla vaativuus on taas todella kovaa luokkaa... Riippuu paikasta. - Ihmeellistä....
taidoista kirjoitti:
sen verran, että itse olen valmistunut DI:ksi pohjana lukion lyhyt matematiikka...
Omalta DI kurssiltani melkein puolet olivat käyneet lyhyen. Suunnittelulinja.
Ihmiset vieläkin yliarvioivat pitkän matikan ja lyhyen eron. Ei se oikeasti ole niin suuri kuin luullaan. Itse luin pitkän ja kirjoitin lyhyen, eipä tuo hirveästi eronnut aiheiltaan mitä nyt hieman laajemmin pitkässä asiat käsiteltiin. - Nimetön
FM05 kirjoitti:
Kuten sanoin matematiikan vaativuus riippuu laitoksesta, linjasta ja opettajasta. DI-matematiikkaa on muuntokoulutettavien matematiikasta todella raskaaseen matematiikkaan. Kurssien tasoja on laskettu koska laitosten rahat riippuvat valmistuneista jne. Jos sanoo DI matematiikkaa helpoksi kannattaa mainita mikä laitos, linja ja laajuus opinnoissa on ollut.
DI:ksi saattaa päästä ilman merkittävää matematiikan osaamistakin, mikäli linja, kurssit ja opettaja ovat vaatimattomia. Mutta toisaalta edes lukion laaja matematiikka ei takaa pohjaa vaikeimpien laitosten ja linjojen matematiikkaan.
Tämän on hieman hassua sanoa DI-matematiikkaa helpoksi, koska se on kuin väittäisi kaloja helpoiksi pikapaloiksi iltanuotiolla. Ehkä pikkujärvessä näin onkin, mutta menemällä oikealle merelle kala voi olla hieman erilainen kuin pikkujärven ahvenet. Valashai esimerkiksi on jopa 15 metriä pitkä. Jossain matematiikan tasoa todellakin lasketaan niin alas että se huolestuttaa monia sekä yritys- että tiedemaailman edustajia ja läpi pääsee ilman merkittävää osaamista. Jossain linjoilla vaativuus on taas todella kovaa luokkaa... Riippuu paikasta.Kävin aikoinaan muuntokoulutettavien iltakursseilla suorittamassa matikoita, koska päivisin olin tiukasti töissä. Ne olivat sisällöltään täysin identtiset perusopiskelijoiden kurssien kanssa, eli ei todellaakaan sen helpompia kuin normaalitkurssit.
Työskentelen nykyään tutkijana tekniikan alalla, ja tarvitsen aikoinaan opiskeltua matematiikkaa päivittäin. Joskus on jopa kaivettu vanhoja materiaaleja esille, ja kerrattu pari päivää että pääsisi taas omassa työssä eteenpäin.
Tietenkään et tule tarvimaan kaikkea opiskelemaasi, jos aiot keskeyttää, mennä opinnoissa yli siitä missä aita on matalin, tai tavoitteenasi on vain näyttää ja kuulostaa viisaalle, ilman että oikeasti osaat mitään. Riittävän laaja teoriapohja vain sattuu olemaan se hommansa osaavan DI:n tärkein työkalu, josta ne kehityksen oraat sitten yritetään nostaa. =) - fdsdsfsdf
FM05 kirjoitti:
Kuten sanoin matematiikan vaativuus riippuu laitoksesta, linjasta ja opettajasta. DI-matematiikkaa on muuntokoulutettavien matematiikasta todella raskaaseen matematiikkaan. Kurssien tasoja on laskettu koska laitosten rahat riippuvat valmistuneista jne. Jos sanoo DI matematiikkaa helpoksi kannattaa mainita mikä laitos, linja ja laajuus opinnoissa on ollut.
DI:ksi saattaa päästä ilman merkittävää matematiikan osaamistakin, mikäli linja, kurssit ja opettaja ovat vaatimattomia. Mutta toisaalta edes lukion laaja matematiikka ei takaa pohjaa vaikeimpien laitosten ja linjojen matematiikkaan.
Tämän on hieman hassua sanoa DI-matematiikkaa helpoksi, koska se on kuin väittäisi kaloja helpoiksi pikapaloiksi iltanuotiolla. Ehkä pikkujärvessä näin onkin, mutta menemällä oikealle merelle kala voi olla hieman erilainen kuin pikkujärven ahvenet. Valashai esimerkiksi on jopa 15 metriä pitkä. Jossain matematiikan tasoa todellakin lasketaan niin alas että se huolestuttaa monia sekä yritys- että tiedemaailman edustajia ja läpi pääsee ilman merkittävää osaamista. Jossain linjoilla vaativuus on taas todella kovaa luokkaa... Riippuu paikasta.Ei tuossa mitään huonoa ole. Kyllä linjoilla, joissa tulevaisuudessa tarvitaan matikkaa myös sitä hyvin opetetaan. Mutta esim. tutalinjalla saattaa hyvinkin olla heikkoa opetus, ja helposti pääsee läpi. Mutta mitä väliä, eivät he niitä tule tarvitsemaankaan. Harvemmin tutat laskevat mitään integraaleja työssään. Kunhan opettavat suunnittelupuolen kaverit hyvin, niin riittää.
- ja matikka oli ihan siedett...
Kemialla on helpompaa matikkaa kuin fyssalla. Mutta kylla sita tuli ihan omituisia juttuja opittua, joilla ei oo ollu ainakaan mulla mitaan kayttoa. Ihan laskimella, joilla asken nykyaan yksinkertaisiakin yhteenlaskuja...
Fyssan matikat kylla kuulosti aika vaikeilta.- rrgrg
Oikeassa olette että (perus-)matikoissa on eroa.
TKK:lla kävin L-, C- ja olisiko ollut P-matematiikan kursseja vaihdellessani hieman opintosuuntaustani. L-matematiikka Kivelän ohjauksessa oli itselle hyvin haastavaa, mutta C-matematiikka ihan jees ja sain hyviäkin arvosanoja kursseista.
TKK:n sisäänpääsykokeet ohjaa jo sen verran, että kouluun ei pääse kaikkein lahjattomimmat matematiikan osaajat. Tämän takia syntyy yleistyksiä että joku "ryhmä X" ei pärjäisi ko. koulussa. Useimmat eivät välttämättä pärjäisikään, mutta poikkeuksia löytyy aina.
- Jokainen voi
Käydä cv netistä katsomassa, siellä on 200 diplomi-insinööriä.
- että silleen...
Jep, itse lyhyestä matikasta lukiosta nippa nappa läpi, kun ei koulunkäynti kiinnostanut ensinkään.
Aikanaan sitten inssiksi, töihin ja edelleen TTY:lle, matikoista useampia vitosia. Vitosia tippui muistakin aineista aika lailla, kuten myös esim. dippatyöstä. Ero lukioon löytyi puhtaasti motivaatiosta.
Tosin p*skaaks tässä, työttömänä ollaan nykyään kuitenkin.
...niistä matikoista tai muistakaan aineista ei nyt kannata juurikaan välittää, kunhan läpi pääsette. Matikka varsinkin on puhtaasti työvoittolaji, se menee, kun sitä harjoittelee.
Työelämässä sitten ratkaiseekin ihan muut asiat, kukaan ei minulta eikä sen koommin keltään tutultanikaan ole työpaikossan dippatutkinnon numeroista kysellyt, kuin nyt ehkä joiltakin siinä ihan ekassa duunissa, ja siiinäkin tapauksessa hyvin harvoin. Nyt tosin on valelääkäri- ja muidenkin vale-se-ja-se -kohujen seurauksena työnantajat alkaneet kyselemään insseiltäkin todistuksia ihan vaan varmistuakseen, että kyseessä on ihan oikea dippainssi, eikä väärennös... Hohhoijaa...
Keskittykää opinnoissanne PÄÄASIASSA hommaamaan suhteita ja numeroiden osalta riittää mainiosti max. 3 taso. Sillä pääsee halutessa vielä jatko-opintoihinkin. Duunit käytännössä lohkeavat säkällä, sattumilla ja suhteilla.
Tai mitä p*skaa, ettehän te usko kuitenkaan, mutta samapa se, totuus on vajennut suurimmalla osalle sitten tuossa 4 -kympin iän jälkeen.
Keskittykää oikeisiin asioihin, eikä matikka suurelle enemmistölle ole sellainen. - Kumma homma
että silleen... kirjoitti:
Jep, itse lyhyestä matikasta lukiosta nippa nappa läpi, kun ei koulunkäynti kiinnostanut ensinkään.
Aikanaan sitten inssiksi, töihin ja edelleen TTY:lle, matikoista useampia vitosia. Vitosia tippui muistakin aineista aika lailla, kuten myös esim. dippatyöstä. Ero lukioon löytyi puhtaasti motivaatiosta.
Tosin p*skaaks tässä, työttömänä ollaan nykyään kuitenkin.
...niistä matikoista tai muistakaan aineista ei nyt kannata juurikaan välittää, kunhan läpi pääsette. Matikka varsinkin on puhtaasti työvoittolaji, se menee, kun sitä harjoittelee.
Työelämässä sitten ratkaiseekin ihan muut asiat, kukaan ei minulta eikä sen koommin keltään tutultanikaan ole työpaikossan dippatutkinnon numeroista kysellyt, kuin nyt ehkä joiltakin siinä ihan ekassa duunissa, ja siiinäkin tapauksessa hyvin harvoin. Nyt tosin on valelääkäri- ja muidenkin vale-se-ja-se -kohujen seurauksena työnantajat alkaneet kyselemään insseiltäkin todistuksia ihan vaan varmistuakseen, että kyseessä on ihan oikea dippainssi, eikä väärennös... Hohhoijaa...
Keskittykää opinnoissanne PÄÄASIASSA hommaamaan suhteita ja numeroiden osalta riittää mainiosti max. 3 taso. Sillä pääsee halutessa vielä jatko-opintoihinkin. Duunit käytännössä lohkeavat säkällä, sattumilla ja suhteilla.
Tai mitä p*skaa, ettehän te usko kuitenkaan, mutta samapa se, totuus on vajennut suurimmalla osalle sitten tuossa 4 -kympin iän jälkeen.
Keskittykää oikeisiin asioihin, eikä matikka suurelle enemmistölle ole sellainen.Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut.
- Rillipöllö
Kumma homma kirjoitti:
Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut.
Tuo on kehäpäätelmä. Työelämässä on sitä paitsi paljon päästään vialla olevia, niin tuollaiset eivät päde.
Olen aina ihmetellyt, miksi johtajilla on hirveän iso pää. Sivukta katsottuna kuin joku valtavan iso maitokannu tai sitten niska kuin härällä tai sialla. Tosi fiksua kaljalla ja pitkillä lounailla tulla siaksi. - Reaalimaailmassa
Rillipöllö kirjoitti:
Tuo on kehäpäätelmä. Työelämässä on sitä paitsi paljon päästään vialla olevia, niin tuollaiset eivät päde.
Olen aina ihmetellyt, miksi johtajilla on hirveän iso pää. Sivukta katsottuna kuin joku valtavan iso maitokannu tai sitten niska kuin härällä tai sialla. Tosi fiksua kaljalla ja pitkillä lounailla tulla siaksi.Et vissiin ole ollut työelämässä muutamaan kymmeneen vuoteen? Nykyjohtajien kanssa on harvalla alaisella kanttia lähteä maratonille tai teräsmieskisaan.
- A-tyypistä
Reaalimaailmassa kirjoitti:
Et vissiin ole ollut työelämässä muutamaan kymmeneen vuoteen? Nykyjohtajien kanssa on harvalla alaisella kanttia lähteä maratonille tai teräsmieskisaan.
Johtajat ovar usein ns. a-tyypin ihmisiä, tässä neuvoja nahoissa pysymiseen:
http://www.iltalehti.fi/terveys/2012070215792403_tr.shtml - jotta nih...
Kumma homma kirjoitti:
Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut.
"Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut. "
Höpön höpön.
Pääasiassa paremmissa duuneissa ovat ne, joiden eteen on sattunut parhaiten aukeamaan tilaisuuksia. Osa näistä parempien duunien tekijöistä on toki fiksujakin. Kuten nekin, jotka juuttuvat vuodesta toiseen vääntämään sitkeää asiantuntijatyötään muiden yletessä.
- kyllimanne
Olisko voinu olla osuvampaa tekstiä että silleen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3237678Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771866
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161402- 1121297
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j581196Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029