DI - Ylihypetetty?

Valmistunut DI...

Minulle on sattunut silmään yksi asia - DI:n opintoja yliarvostetaan aivan älyttömästi täällä! Siis siinä mielessä, että esim. DI:n matikkaa väitetään mahdottomaksi perusinssin silmissä.

Joku heitti toisella palstalla, että inssi ei ikinä tule pärjäämään DI:n opinnoissa, jollei ole nero! Täh?! Itse jatkoin aikanani inssistä DI:ksi eikä se matematiikka todellakaan ollut niin vaikeaa kuin kaikki väittävät. Uskallan jopa väittää, että jos inssiopinnoissa olet vetänyt matikasta yli 3 keskiarvoa niin varmasti tulet DI:n matikassa pärjäämään ja hyvin. Itse sain inssiaikoina noin nelosen tasoa eikä se numeroa enempää tippunut DI:näkään.

22

11015

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hoposo

      Kävitkö lukion? jos kävit niin kyllähän lukio amk-inssin matematiikka antaa semmosen pohjan, että matiikka luistaa pommin varmasti.

    • mitä teet

      työelämässä käymilläsi matikan kursseilla? Bullshittiähän se on...

      • jepjepjep

        Eiköhän melkosen moni ala sisällä "täysin turhia" opintoja.. Ei siis lopulta tietenkään turhia, mutta harvemmin tarvittavia.


      • sdfsdfsd

        Ainakin itse suuntauduin lujariin ja rakenteisiin ja tulee käytettyä laskuissa suurinta osaa koulussa käydystä matikasta. Siis nyt olen 2½ v ollut töissä suunnittelufirmalle.

        Joku TuTa taas ei varmasti mitään tee kaikilla matikan kursseilla. Kuten en minäkään käydyilla johtajuuskursseilla, koska ikinä en varmasti tule johtamaan.. (saan omat projektit).


    • Valahdellaanko lisää?

      "Joku heitti toisella palstalla, että inssi ei ikinä tule pärjäämään
      DI:n opinnoissa, jollei ole nero!"

      No huh huh. Ei tässä ole koskaan neron papereista edes unelmoitu,
      mutta kummasti silti inssipohjalta meni DI:n matikat läpi ja
      vieläpä ihan hyvillä arvosanoilla. Itselläni on lisäksi vielä
      sellainenkin juttu, että en ole edes lukiota käynyt, joten mistään
      aikaisemmista pitkän matikan opinnoista ei ollut apua.

      Välillä kyllä tuntuu, että jollain on aivan epärealistinen
      kuva omien opintojensa vaativuudesta, tai sitten yrittävät
      vain nostaa omaa häntäänsä näyttääkseen itse paremmalta.
      Tai voihan olla niinkin, että kyseiselle henkilölle itselleen
      se matikka on niin vaikeaa, että kuvittelee ettei inssi siitä
      millään selviäisi.

      • pitkään töissä

        Hei jos olet insinööri, niin todellakin sinun tulee olla hieman etulyöntiasemassa niihin opiskelijoihin verrattuna, jotka opiskelevat asioita ensimmäistä kertaa.

        Toisaalta kyllä DI-opintojen suorittaminen on työlästä verrattuna esim. kauppakorkean kursseihin ts. monien kurssien suorittaminen vaatii luennot, laskarit ja tentit, kyltereille riittää usein tentti ja opintopisteitä tulee reilummin.


    • FM05

      Missähän laitoksessa ja linjalla olit opiskelemassa DI:ksi? Eiköhän noissakin ole huomattavia eroja.

      Yliopistoissa muuten on välillä huomattavia eroja jopa samojen kurssien välillä, riippuen siitä, minkä laitoksen alaisuudessa opiskelet ja kuka on opettaja. Erityisesti muuntokoulutetuille (keskeneräisestä humanistista luonnontieteelliseen tai amk-tutkinnosta luonnontieteelliseen maisterintutkintoon) on järjestetty helpotettuja sisältöjä ja kokeita samoista kursseista. Matematiikka ei ole tällöin mitenkään vertailukelpoista sen enempää kuin vertaisi puusuksia ja moottorikelkkaa.

      Olenpa kuullut luennoitsijan sanovan suoraankin iltaopiskeleville muuntokoulutettaville että älkää menkö siihen viralliseen tenttiin, ette pääse läpi kurssista: asioita ei ole käsitelty sillä tarkkuudella eikä koko laajuutta ole käsitelty ollenkaan. Tulkaa muuntokoulutettujen erillistenttiin, koska se on helpompi ja perustuu teille opetettuun rajatumpaan kokonaisuuteen. Siis vaikka kurssi on nimellisesti sama opintoviikoista nimeen asti!

      Lisäksi yliopistomatematiikka vaihtelee huomattavasti luetko sitä pääaineena (matemaatikot), ehdottoman pakollisena tukiaineena (fyysikot), sivuaineena (kemistit ja vaikka filosofit) tai erillisräätälöityinä sivuainepaketteina (jotkut tietojenkäsittelijät).

      PS. Itse en omia matikantaitojani kehuisi. Lukion laaja matematiikka kiitettävänäkään ei anna riittävä pohjaa yliopistomatikalle jos puhutaan todellisesta matematiikasta. Tästä on ollut juttua jo paljon miten DI- ja insinöörien matematiikan taidot ovat heikkoja - hyvistä numeroista huolimatta. Matikkaa on monentasoista ja sen taso riippuu laitoksesta, opettajan tiukkuudesta ja kurssien sisällöistä.

      • taidoista

        sen verran, että itse olen valmistunut DI:ksi pohjana lukion lyhyt matematiikka...


      • FM05
        taidoista kirjoitti:

        sen verran, että itse olen valmistunut DI:ksi pohjana lukion lyhyt matematiikka...

        Kuten sanoin matematiikan vaativuus riippuu laitoksesta, linjasta ja opettajasta. DI-matematiikkaa on muuntokoulutettavien matematiikasta todella raskaaseen matematiikkaan. Kurssien tasoja on laskettu koska laitosten rahat riippuvat valmistuneista jne. Jos sanoo DI matematiikkaa helpoksi kannattaa mainita mikä laitos, linja ja laajuus opinnoissa on ollut.

        DI:ksi saattaa päästä ilman merkittävää matematiikan osaamistakin, mikäli linja, kurssit ja opettaja ovat vaatimattomia. Mutta toisaalta edes lukion laaja matematiikka ei takaa pohjaa vaikeimpien laitosten ja linjojen matematiikkaan.

        Tämän on hieman hassua sanoa DI-matematiikkaa helpoksi, koska se on kuin väittäisi kaloja helpoiksi pikapaloiksi iltanuotiolla. Ehkä pikkujärvessä näin onkin, mutta menemällä oikealle merelle kala voi olla hieman erilainen kuin pikkujärven ahvenet. Valashai esimerkiksi on jopa 15 metriä pitkä. Jossain matematiikan tasoa todellakin lasketaan niin alas että se huolestuttaa monia sekä yritys- että tiedemaailman edustajia ja läpi pääsee ilman merkittävää osaamista. Jossain linjoilla vaativuus on taas todella kovaa luokkaa... Riippuu paikasta.


      • Ihmeellistä....
        taidoista kirjoitti:

        sen verran, että itse olen valmistunut DI:ksi pohjana lukion lyhyt matematiikka...

        Omalta DI kurssiltani melkein puolet olivat käyneet lyhyen. Suunnittelulinja.

        Ihmiset vieläkin yliarvioivat pitkän matikan ja lyhyen eron. Ei se oikeasti ole niin suuri kuin luullaan. Itse luin pitkän ja kirjoitin lyhyen, eipä tuo hirveästi eronnut aiheiltaan mitä nyt hieman laajemmin pitkässä asiat käsiteltiin.


      • Nimetön
        FM05 kirjoitti:

        Kuten sanoin matematiikan vaativuus riippuu laitoksesta, linjasta ja opettajasta. DI-matematiikkaa on muuntokoulutettavien matematiikasta todella raskaaseen matematiikkaan. Kurssien tasoja on laskettu koska laitosten rahat riippuvat valmistuneista jne. Jos sanoo DI matematiikkaa helpoksi kannattaa mainita mikä laitos, linja ja laajuus opinnoissa on ollut.

        DI:ksi saattaa päästä ilman merkittävää matematiikan osaamistakin, mikäli linja, kurssit ja opettaja ovat vaatimattomia. Mutta toisaalta edes lukion laaja matematiikka ei takaa pohjaa vaikeimpien laitosten ja linjojen matematiikkaan.

        Tämän on hieman hassua sanoa DI-matematiikkaa helpoksi, koska se on kuin väittäisi kaloja helpoiksi pikapaloiksi iltanuotiolla. Ehkä pikkujärvessä näin onkin, mutta menemällä oikealle merelle kala voi olla hieman erilainen kuin pikkujärven ahvenet. Valashai esimerkiksi on jopa 15 metriä pitkä. Jossain matematiikan tasoa todellakin lasketaan niin alas että se huolestuttaa monia sekä yritys- että tiedemaailman edustajia ja läpi pääsee ilman merkittävää osaamista. Jossain linjoilla vaativuus on taas todella kovaa luokkaa... Riippuu paikasta.

        Kävin aikoinaan muuntokoulutettavien iltakursseilla suorittamassa matikoita, koska päivisin olin tiukasti töissä. Ne olivat sisällöltään täysin identtiset perusopiskelijoiden kurssien kanssa, eli ei todellaakaan sen helpompia kuin normaalitkurssit.

        Työskentelen nykyään tutkijana tekniikan alalla, ja tarvitsen aikoinaan opiskeltua matematiikkaa päivittäin. Joskus on jopa kaivettu vanhoja materiaaleja esille, ja kerrattu pari päivää että pääsisi taas omassa työssä eteenpäin.

        Tietenkään et tule tarvimaan kaikkea opiskelemaasi, jos aiot keskeyttää, mennä opinnoissa yli siitä missä aita on matalin, tai tavoitteenasi on vain näyttää ja kuulostaa viisaalle, ilman että oikeasti osaat mitään. Riittävän laaja teoriapohja vain sattuu olemaan se hommansa osaavan DI:n tärkein työkalu, josta ne kehityksen oraat sitten yritetään nostaa. =)


      • fdsdsfsdf
        FM05 kirjoitti:

        Kuten sanoin matematiikan vaativuus riippuu laitoksesta, linjasta ja opettajasta. DI-matematiikkaa on muuntokoulutettavien matematiikasta todella raskaaseen matematiikkaan. Kurssien tasoja on laskettu koska laitosten rahat riippuvat valmistuneista jne. Jos sanoo DI matematiikkaa helpoksi kannattaa mainita mikä laitos, linja ja laajuus opinnoissa on ollut.

        DI:ksi saattaa päästä ilman merkittävää matematiikan osaamistakin, mikäli linja, kurssit ja opettaja ovat vaatimattomia. Mutta toisaalta edes lukion laaja matematiikka ei takaa pohjaa vaikeimpien laitosten ja linjojen matematiikkaan.

        Tämän on hieman hassua sanoa DI-matematiikkaa helpoksi, koska se on kuin väittäisi kaloja helpoiksi pikapaloiksi iltanuotiolla. Ehkä pikkujärvessä näin onkin, mutta menemällä oikealle merelle kala voi olla hieman erilainen kuin pikkujärven ahvenet. Valashai esimerkiksi on jopa 15 metriä pitkä. Jossain matematiikan tasoa todellakin lasketaan niin alas että se huolestuttaa monia sekä yritys- että tiedemaailman edustajia ja läpi pääsee ilman merkittävää osaamista. Jossain linjoilla vaativuus on taas todella kovaa luokkaa... Riippuu paikasta.

        Ei tuossa mitään huonoa ole. Kyllä linjoilla, joissa tulevaisuudessa tarvitaan matikkaa myös sitä hyvin opetetaan. Mutta esim. tutalinjalla saattaa hyvinkin olla heikkoa opetus, ja helposti pääsee läpi. Mutta mitä väliä, eivät he niitä tule tarvitsemaankaan. Harvemmin tutat laskevat mitään integraaleja työssään. Kunhan opettavat suunnittelupuolen kaverit hyvin, niin riittää.


    • ja matikka oli ihan siedett...

      Kemialla on helpompaa matikkaa kuin fyssalla. Mutta kylla sita tuli ihan omituisia juttuja opittua, joilla ei oo ollu ainakaan mulla mitaan kayttoa. Ihan laskimella, joilla asken nykyaan yksinkertaisiakin yhteenlaskuja...

      Fyssan matikat kylla kuulosti aika vaikeilta.

      • rrgrg

        Oikeassa olette että (perus-)matikoissa on eroa.

        TKK:lla kävin L-, C- ja olisiko ollut P-matematiikan kursseja vaihdellessani hieman opintosuuntaustani. L-matematiikka Kivelän ohjauksessa oli itselle hyvin haastavaa, mutta C-matematiikka ihan jees ja sain hyviäkin arvosanoja kursseista.

        TKK:n sisäänpääsykokeet ohjaa jo sen verran, että kouluun ei pääse kaikkein lahjattomimmat matematiikan osaajat. Tämän takia syntyy yleistyksiä että joku "ryhmä X" ei pärjäisi ko. koulussa. Useimmat eivät välttämättä pärjäisikään, mutta poikkeuksia löytyy aina.


    • Jokainen voi

      Käydä cv netistä katsomassa, siellä on 200 diplomi-insinööriä.

      • että silleen...

        Jep, itse lyhyestä matikasta lukiosta nippa nappa läpi, kun ei koulunkäynti kiinnostanut ensinkään.

        Aikanaan sitten inssiksi, töihin ja edelleen TTY:lle, matikoista useampia vitosia. Vitosia tippui muistakin aineista aika lailla, kuten myös esim. dippatyöstä. Ero lukioon löytyi puhtaasti motivaatiosta.

        Tosin p*skaaks tässä, työttömänä ollaan nykyään kuitenkin.

        ...niistä matikoista tai muistakaan aineista ei nyt kannata juurikaan välittää, kunhan läpi pääsette. Matikka varsinkin on puhtaasti työvoittolaji, se menee, kun sitä harjoittelee.

        Työelämässä sitten ratkaiseekin ihan muut asiat, kukaan ei minulta eikä sen koommin keltään tutultanikaan ole työpaikossan dippatutkinnon numeroista kysellyt, kuin nyt ehkä joiltakin siinä ihan ekassa duunissa, ja siiinäkin tapauksessa hyvin harvoin. Nyt tosin on valelääkäri- ja muidenkin vale-se-ja-se -kohujen seurauksena työnantajat alkaneet kyselemään insseiltäkin todistuksia ihan vaan varmistuakseen, että kyseessä on ihan oikea dippainssi, eikä väärennös... Hohhoijaa...

        Keskittykää opinnoissanne PÄÄASIASSA hommaamaan suhteita ja numeroiden osalta riittää mainiosti max. 3 taso. Sillä pääsee halutessa vielä jatko-opintoihinkin. Duunit käytännössä lohkeavat säkällä, sattumilla ja suhteilla.

        Tai mitä p*skaa, ettehän te usko kuitenkaan, mutta samapa se, totuus on vajennut suurimmalla osalle sitten tuossa 4 -kympin iän jälkeen.

        Keskittykää oikeisiin asioihin, eikä matikka suurelle enemmistölle ole sellainen.


      • Kumma homma
        että silleen... kirjoitti:

        Jep, itse lyhyestä matikasta lukiosta nippa nappa läpi, kun ei koulunkäynti kiinnostanut ensinkään.

        Aikanaan sitten inssiksi, töihin ja edelleen TTY:lle, matikoista useampia vitosia. Vitosia tippui muistakin aineista aika lailla, kuten myös esim. dippatyöstä. Ero lukioon löytyi puhtaasti motivaatiosta.

        Tosin p*skaaks tässä, työttömänä ollaan nykyään kuitenkin.

        ...niistä matikoista tai muistakaan aineista ei nyt kannata juurikaan välittää, kunhan läpi pääsette. Matikka varsinkin on puhtaasti työvoittolaji, se menee, kun sitä harjoittelee.

        Työelämässä sitten ratkaiseekin ihan muut asiat, kukaan ei minulta eikä sen koommin keltään tutultanikaan ole työpaikossan dippatutkinnon numeroista kysellyt, kuin nyt ehkä joiltakin siinä ihan ekassa duunissa, ja siiinäkin tapauksessa hyvin harvoin. Nyt tosin on valelääkäri- ja muidenkin vale-se-ja-se -kohujen seurauksena työnantajat alkaneet kyselemään insseiltäkin todistuksia ihan vaan varmistuakseen, että kyseessä on ihan oikea dippainssi, eikä väärennös... Hohhoijaa...

        Keskittykää opinnoissanne PÄÄASIASSA hommaamaan suhteita ja numeroiden osalta riittää mainiosti max. 3 taso. Sillä pääsee halutessa vielä jatko-opintoihinkin. Duunit käytännössä lohkeavat säkällä, sattumilla ja suhteilla.

        Tai mitä p*skaa, ettehän te usko kuitenkaan, mutta samapa se, totuus on vajennut suurimmalla osalle sitten tuossa 4 -kympin iän jälkeen.

        Keskittykää oikeisiin asioihin, eikä matikka suurelle enemmistölle ole sellainen.

        Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut.


      • Rillipöllö
        Kumma homma kirjoitti:

        Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut.

        Tuo on kehäpäätelmä. Työelämässä on sitä paitsi paljon päästään vialla olevia, niin tuollaiset eivät päde.

        Olen aina ihmetellyt, miksi johtajilla on hirveän iso pää. Sivukta katsottuna kuin joku valtavan iso maitokannu tai sitten niska kuin härällä tai sialla. Tosi fiksua kaljalla ja pitkillä lounailla tulla siaksi.


      • Reaalimaailmassa
        Rillipöllö kirjoitti:

        Tuo on kehäpäätelmä. Työelämässä on sitä paitsi paljon päästään vialla olevia, niin tuollaiset eivät päde.

        Olen aina ihmetellyt, miksi johtajilla on hirveän iso pää. Sivukta katsottuna kuin joku valtavan iso maitokannu tai sitten niska kuin härällä tai sialla. Tosi fiksua kaljalla ja pitkillä lounailla tulla siaksi.

        Et vissiin ole ollut työelämässä muutamaan kymmeneen vuoteen? Nykyjohtajien kanssa on harvalla alaisella kanttia lähteä maratonille tai teräsmieskisaan.


      • A-tyypistä
        Reaalimaailmassa kirjoitti:

        Et vissiin ole ollut työelämässä muutamaan kymmeneen vuoteen? Nykyjohtajien kanssa on harvalla alaisella kanttia lähteä maratonille tai teräsmieskisaan.

        Johtajat ovar usein ns. a-tyypin ihmisiä, tässä neuvoja nahoissa pysymiseen:

        http://www.iltalehti.fi/terveys/2012070215792403_tr.shtml


      • jotta nih...
        Kumma homma kirjoitti:

        Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut.

        "Joistakin ihmesyistä ne opinnoissaan fiksuimmat ja aktiivisimmat ovat vuosikymmentenkin jälkeen paremmissa duuneissa kuin vähemmän fiksut. "

        Höpön höpön.

        Pääasiassa paremmissa duuneissa ovat ne, joiden eteen on sattunut parhaiten aukeamaan tilaisuuksia. Osa näistä parempien duunien tekijöistä on toki fiksujakin. Kuten nekin, jotka juuttuvat vuodesta toiseen vääntämään sitkeää asiantuntijatyötään muiden yletessä.


    • kyllimanne

      Olisko voinu olla osuvampaa tekstiä että silleen!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      328
      3048
    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      106
      2253
    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      87
      1675
    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      194
      1588
    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      67
      1385
    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      55
      1273
    7. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      12
      1104
    8. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      21
      1098
    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      2
      1059
    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      931
    Aihe