Olen 24-vuotias mies. Asuttiin pari vuotta nuoremman vaimon kanssa viisi vuotta yhdessä. Oltiin nuoria kun muutettiin yhteen ja alussa minusta tuntui, että ollaanko sopivat toisillemme kun oltiin niin eri lähtökohdista. Mutta rakkaus on sokea. Erosimme jo muutama kuukausi sitten, mutta eilen tuli murskaavin tieto kun sain varmuuden sille, että hän oli pettänyt minua viime kesästä. Olivat tavanneet uuden miehen kanssa toisensa raviharrastuksen kautta. Vaimon mielestä eron syy oli se etten pitänyt häntä tarpeeksi hyvin.
Viitteitä pettämisestä oli havaittavissa jo vuosi sitten, mutta olin jotenkin täysin sokea. Puolituttuni kertoi, että kannattaa vähän pitää vaimoa silmällä, sillä hän ei taida olla niin viaton kuin miltä näyttää. (vaimon tutut myös tiesivät asiasta mutta eivät luonnollisesti puhuneet mitään) Vaimo ei enää osallistunut yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun, eikä ollut kiinnostunut muutakuin nettailusta ja hevosharrastuksesta. Tietokoneelta putkahteli hänen itsestään ottamia poseerauskuvia vähissä vaatteissa. (tuskin ne siellä minua varten oli) Jostain syystä parisuhteen intiimimmät "velvollisuudet" vielä häntä kiinnostivat, tosin vähemmän kuin ennen. Syy siihen miksi hän halusi elää tätä kaksoiselämää saattoi olla siinä, että minä kustansin täysin asumisen ja rakensin vanhasta autotallista hänelle kahden hevosen tallin joten hänen käytännössä täytyi vain ruokkia itsensä ja hevoset omillaan. Lainasin hänelle myös jatkuvasti suuria summia rahaa harrastukseen joista toki jotain sain takaisinkin. Onni ettei hankittu lapsia, sillä niille tämä olisi ollut kestämätöntä.
Ulkopuolisen on todella helppo ajatella kuin idiootti voin olla kun en noista asioista tajunnut vetää mitään johtopäätöksiä. Loppuun asti ajattelin, että olin liian mustasukkainen joten en uskaltanut kysyä paljoa ja vaimokin sanoi, että hänellä pitää olla omakin elämä. Ihmettelen sitä kun elämässämme oli kaikki kohdallaan. Toki riideltiinkin, mutta ei enempää kuin normaalit pariskunnat. Väkivaltaa ei ollut koskaan puolin eikä toisin. Itse ainakin olin onnellinen ja kerroin sen hänelle. Hän oli aina pitäytyväisempi kertomaan tunteistaan.
Periaatteessa minulla on elämässä muut asiat kohdallaan. Varmaan löytäisin itselleni uuden elämänkumppanin ennemmin tai myöhemmin, mutta kun ei enää vain uskalla luottaa keneenkään.
Asun Keskipohjanmaalla pienessä kunnassa ja exäni asuu uuden miehensä kanssa lähistöllä. Ympyrät on pienet, joten ennemmin tai myöhemmin heidät täytyy kohdata. Tällä hetkellä tuntuu kovin tuskalliselta ajatukselta. Olen nolattu koko ympäristön silmissä.
Kertokaa hyvät ihmiset, jotka olette joskus kokeneet saman, miten tästä voi selvitä, ettei joka aamu kun herää olisi ensimmäisenä mielessä hirttoköysi ullakolla? Miten saan takaisin elämäniloni, kohotettua itsetuntoni jos sitä nyt ylipäätään enää on? Uskaltaako enää koskaan rakastaa ketään?
Kiitos jos joku jaksoi lukea tänne asti ja kaikille onnellista kesää.
Auttakaa!Kaksoiselämää vuosi
9
1200
Vastaukset
- <Mies29>
"Ympyrät on pienet, joten ennemmin tai myöhemmin heidät täytyy kohdata."
No pistät sitten vaan turpaan sitä äijää ja jos exä alkaa pullikoimaan, mätkäset sitäkin pari kertaa.- tuo oli huumoria
mies29:lle
sillä väkivaltaan ei tälläkään palstalla saa kehottaa.
ap:lle
En ole kokenut ihan samaa, mutta mielestäni ajattelet jotenkin vääristyneesti sen nolaamisasian. Sinä olet toiminut ihan oikein, etkä ole mitenkään nolannut itseäsi. Olet pitänyt vaimoasi varmasti ihan riittävän hyvin, vaikka hän muuta väittää. Jopa niin hyvin, että nainen saattaa pyrkiä takaisinkin, mutta siinä kohtaa kannattaa olla tiukkana.
Suhtaudu lyhytsanaisen ystävällisesti näihin kahteen, jos näette. UUtta hevostyttöä varten sulla onkin jo melkein kaikki valmiina. Suru kannattaa surra pois toki ensin.
- kahmalokaupalla
tässä:
Elä hyvä ihminen lannistu. Eukko oli vielä haku päällä eikä mikään ihme jos ikää oli vasta vähän päälle kahdenkymmenen.
Maailma on täynnä tyttöjä eikä niistä vain yksi ole sinulle sopiva.
Elämän kolhut opettavat vähän varomaan, mutta seuraavan kerran olet vähemmän hyväuskoinen. Aina pitää olla pikkuisen varuillaan silloin, kun kumppani saa yhdessäolosta silkkaa taloudellista hyötyä, jota ilman panostasi ei tulisi.
Älä silti ota tavaksesi epäillä toista ihmistä, jotkut vaan ovat luonnostaan kevytkenkäisiä, toiset taas sitten eivät.
Kyllä sinä vielä lapsillesi äidin löydät. - Parantunut... :)
niitä surullisia viestejä joita petetyksi tulleet sitten kertovat ja tietenkin hyvä että tekevät niin.Toiset täällä kilpaa kehuvat salasuhteistaan ja vaikka millasilla jutuilla leveilevät.Toista ei voi syvemmin loukata kuin pettää ja jättää toisen ihmisen takia.Se on niin etovaa koko pettämis touhu...Sinulle nuorimies haluaisin sanoa että,vaikka haavat on nyt syvät ja vuotavat ne alkavat kyllä parantua(et usko sitä nyt vielä tässä vaiheessa)Ole rohkea ja käy juttelemassa vaikka ammattiauttajalla että et masennu vielä enemmän.Noi jutut hirttoköydestä ovat avunhuutoja,se ei ole ratkaisu tähän että riistät itseltäsi hengen.Puhu ja puhu pahaolosi pois,ystäville....ketä vain haluaa ja jaksaa kuunnella.Tapahtumalle et voi mitään,se on fakta mutta tulevalle voit tehdä jotain,se on itsestäsi kiinni.Älä ala sääliä itseäsi,se on hyvä että pääsit eroon epärehellisestä ihmisestä.Eihän tuollaisen kanssa voi elämäänsä suunnitella.Ihan hirveän paljon voimia sinulle,elämä jatkuu ja sillä on sinulle vielä paljon annettavaa.Et ole tuollaisen ihmisen arvoinen.Voimahaleja ja rutistuksia !!!!
- ...........
älä välitä,naisia tulee ja menee...ei ne ikinä ole niin viattomia kun antaa ymmärtää,oikeestaan naiset on aika vitun kieroja,pahempia ku savolaiset.
- että sinulla
ei ole mitään hävettävää!!! Voit kulkea edelleenkin "rinta rottingilla!"
Pää pystyyn! Jookos?
Eämän väjäämätön laki toimii: -eli mitä kylvää, sitä niittää!
Toivon sinun korjaavan hyvän sadon elämässä!
Näytä kaikille, että selviät! - sillätapaa
että keneenkään, varsinkaan naiseen et voi luottaa.Rakastuminen kuitenkin on ihanaa, olen rakastunut monta kertaa.Ensirakkaus kyllä meinas viedä minutkin hirteen.Siitä selvittyäni olen sallinut itseni rakastua uudelleen ja uudelleen näihin ihaniin naisiin.Kun tietää,miten lopulta käy, niin eipä tarvi narua katella.
- anjuska S
Ei sinua ole nolattu. Exäsi on nolannut itsensä. Hänet on leimattu.
Ole sinä avoin uudelle suhteelle, kun on tullakseen ja kulje pystyin päin. Ole ja nauti ja unohda kärsimäsi vääryys. Yritä jatkaa omaa elämääsi postiivisella mielellä.
Muista exäsi teki väärin, et sinä. - petetty ja nolattu
... jotka vastasitte. Pahimmasta järkytyksestä on nyt varmaan päästy ja tämäkin auttoi kun pystyi tätä kautta purkautumaan ja sai vielä vastakaikuakin ja neuvoja ja vinkkejä :)
Tosi isosti kiitoksia!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup324561Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene152548Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt
Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko252405Ihana on nähdä edes ohimennen
Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su532278- 321767
Saattaisimme olla yhdessä
Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla321591Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi731486- 661284
- 821241
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?421161