Ajattelin ihan mielenkiinnosta kysyä, että kuinka vähällä reenillä on täällä ihmiset maratonin juosseet?
Itellä on luvassa mielenkiintoinen elokuu HCM:n myötä. Olen humalapäissäni riittävän monta kertaa uhonnut työkavereille kykeneväni maratonin juoksemaan, joten pakkohan sitä on lähteä edes koittamaan.
Kun tuossa on lukenut eri juttuja maratonille valmistautumisesta, olen kyllä lievästi sanottuna poikkeava tapaus. Useimmissa lähteissä ohjeistetaan 4-6 harjoituskertaan viikossa ja esim. jossain tv:ssä olleissa maratonprojekteissa on homma aloitettu jo vuotta ennen maratonia.
Itse olen juuri hiljallee vasta aloittanut tämän varsinaisen maratonvalmistautumisen. Eli tälle kesälle minulla on juoksukilometrejä tuskin kahdenkaan maratonin vertaa yhteensä.
Tästä ei toki pidä vetää sitä johtopäätöstä, että olisin tähän asti ollut sohvaperuna ja ajattelin vain yhtäkkiä lähteä maratonin juoksemaan. Ei, olen suhteellisen liikunnallinen ihminen ja mm. näin kesäaikaan kestävyyskuntoa hoidan lähes yksinomaan pyöräilyllä, joka on minulle mieluisa laji toisin kuin juoksu.
Mutta tosiaan minun reenaamiseni on muutenkin hyvin pokkeavaa kaikista ohjeista. Mitään harkoitusohjelmaa minulla ei varsinaisesti ole, vaan menen täysin fiiliksen pohjalta. Varsinkin pyöröillessäni normaaleja "peruslenkkejäni", vedän yleensä aina "täysillä", eli pyrkimyksenä saada oma uusi ennätys ko. lenkillä. Kyse ei ole mistään teitoisesta valinnasta, vaan vaikka etukäteen päättäisinkin polkea rauhallisen lenkin, niin jotenkin se vauhti vain alkaa kiihtymään. Se vain tuntuu minulle oikealta ja mielekkäältä tavalta polkea. Toisaalta jos on huono päivä, en koskaan ala väkisin paahtamaan hullunlailla. Mutta mitkään ohjelmanmukaiset pk-lenkit, puhumattakaan mistään sykemittarin mukaan toteutettavista lenkeistä, eivät vain ole mun juttu.
Kuntotasostani voisin kertoa sen, että noita 4-5 tunnin suorituksia pyörällä tulee ajoittain tehtyä. Mm. ihan extemporee-meinigilläkin tommonen 110 km lenkki meni 25 keskarilla viikko sitten. Ja tästä kunnollinen palautuminen vei pari-kolme päivää. Toisaalta eilen lähdin myös ihan hetken mielijohteesta juoksemaan ja 15 km tuli lopulta lenkille matkaa ja se meni sellaisellöa alle 4 tunnin maraton-vauhdilla. Pidempääkin olisi ollut fiilistä juosta, muttta vesi loppui kesken ja ilman riittävää nestettä en tykkää liikkua yhtään.
Kyselisinkin mielenkiinnolla kommentteja ja mahdollisia kokemuksia maratonista tältä pohjalta. Tiedän, että monella tavalla juttu kuullostaa jopa ihan hullulta, mutta en minä lähde mitenkään pakolla stä vääntämään. Jos ei maaliin selviä, niin mitä sitten. Kokemuksen takiahan tuolle lähtee ja siinähän sitä vasta itsestään paljon oppii, jos joutuu keskeyttämään. Tietääpähän reenaamisesta sitten enemmän mahdollista seuraavaa kertaa varten.
Mutta itellä on sellanen fiilis, että tämmönen yleiskunto ja hengitys/verenkiertoelimistö, sekä energiavarastojen käyttö on minulla ihan riittävällä tasolla. Sen verran noista olen pitkillä pyörälenkeilläni oppinut. Sen sijaan lajiahrjoittelun vähyys näkyy varmasti jaloissa. Miten jalat jaksavat noin pitkän juoksusuorituksen, kun se on kuitenkin ihan eri laji kuin pyöräily.
Eli neuvoja, veikkauksia, sääliviä naurunpurkauksia ja muita kommentteja otan mieleläni vastaa. Kävi miten kävi, mielestäni tämä on jo itsessään mielenkiintoinen projekti nähdä mitä käy. Sippaanko ekan kympin jälkeen, vai pärjäilenkö muakvasti muun porukan mukana maaliin asti. Kun ei ota liian vakavasti, niin kokemus on joka tapauksessa varmasti mielenkiintoinen ;)
Itellä on luvassa mielenkiintoinen elokuu HCM:n myötä. Olen humalapäissäni riittävän monta kertaa uhonnut työkavereille kykeneväni maratonin juoksemaan, joten pakkohan sitä on lähteä edes koittamaan.
Kun tuossa on lukenut eri juttuja maratonille valmistautumisesta, olen kyllä lievästi sanottuna poikkeava tapaus. Useimmissa lähteissä ohjeistetaan 4-6 harjoituskertaan viikossa ja esim. jossain tv:ssä olleissa maratonprojekteissa on homma aloitettu jo vuotta ennen maratonia.
Itse olen juuri hiljallee vasta aloittanut tämän varsinaisen maratonvalmistautumisen. Eli tälle kesälle minulla on juoksukilometrejä tuskin kahdenkaan maratonin vertaa yhteensä.
Tästä ei toki pidä vetää sitä johtopäätöstä, että olisin tähän asti ollut sohvaperuna ja ajattelin vain yhtäkkiä lähteä maratonin juoksemaan. Ei, olen suhteellisen liikunnallinen ihminen ja mm. näin kesäaikaan kestävyyskuntoa hoidan lähes yksinomaan pyöräilyllä, joka on minulle mieluisa laji toisin kuin juoksu.
Mutta tosiaan minun reenaamiseni on muutenkin hyvin pokkeavaa kaikista ohjeista. Mitään harkoitusohjelmaa minulla ei varsinaisesti ole, vaan menen täysin fiiliksen pohjalta. Varsinkin pyöröillessäni normaaleja "peruslenkkejäni", vedän yleensä aina "täysillä", eli pyrkimyksenä saada oma uusi ennätys ko. lenkillä. Kyse ei ole mistään teitoisesta valinnasta, vaan vaikka etukäteen päättäisinkin polkea rauhallisen lenkin, niin jotenkin se vauhti vain alkaa kiihtymään. Se vain tuntuu minulle oikealta ja mielekkäältä tavalta polkea. Toisaalta jos on huono päivä, en koskaan ala väkisin paahtamaan hullunlailla. Mutta mitkään ohjelmanmukaiset pk-lenkit, puhumattakaan mistään sykemittarin mukaan toteutettavista lenkeistä, eivät vain ole mun juttu.
Kuntotasostani voisin kertoa sen, että noita 4-5 tunnin suorituksia pyörällä tulee ajoittain tehtyä. Mm. ihan extemporee-meinigilläkin tommonen 110 km lenkki meni 25 keskarilla viikko sitten. Ja tästä kunnollinen palautuminen vei pari-kolme päivää. Toisaalta eilen lähdin myös ihan hetken mielijohteesta juoksemaan ja 15 km tuli lopulta lenkille matkaa ja se meni sellaisellöa alle 4 tunnin maraton-vauhdilla. Pidempääkin olisi ollut fiilistä juosta, muttta vesi loppui kesken ja ilman riittävää nestettä en tykkää liikkua yhtään.
Kyselisinkin mielenkiinnolla kommentteja ja mahdollisia kokemuksia maratonista tältä pohjalta. Tiedän, että monella tavalla juttu kuullostaa jopa ihan hullulta, mutta en minä lähde mitenkään pakolla stä vääntämään. Jos ei maaliin selviä, niin mitä sitten. Kokemuksen takiahan tuolle lähtee ja siinähän sitä vasta itsestään paljon oppii, jos joutuu keskeyttämään. Tietääpähän reenaamisesta sitten enemmän mahdollista seuraavaa kertaa varten.
Mutta itellä on sellanen fiilis, että tämmönen yleiskunto ja hengitys/verenkiertoelimistö, sekä energiavarastojen käyttö on minulla ihan riittävällä tasolla. Sen verran noista olen pitkillä pyörälenkeilläni oppinut. Sen sijaan lajiahrjoittelun vähyys näkyy varmasti jaloissa. Miten jalat jaksavat noin pitkän juoksusuorituksen, kun se on kuitenkin ihan eri laji kuin pyöräily.
Eli neuvoja, veikkauksia, sääliviä naurunpurkauksia ja muita kommentteja otan mieleläni vastaa. Kävi miten kävi, mielestäni tämä on jo itsessään mielenkiintoinen projekti nähdä mitä käy. Sippaanko ekan kympin jälkeen, vai pärjäilenkö muakvasti muun porukan mukana maaliin asti. Kun ei ota liian vakavasti, niin kokemus on joka tapauksessa varmasti mielenkiintoinen ;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mahdollistahan se on selvittää, mutta unohda aikatavoitteet. Tällä matkalla ei voi hötkyillä tahi muuriin napsahtaa eli rauhaisasti hölkäten. Ite oon juossu 8 maratonia ja se eka oli ainoa mikä epäonnistui ja juuri amatööri-innon takia. 30km ja tiltti... ja oli kuule pitkä loppumatka raahautua maaliin. Malttia!!!
vaikka en ollut juossut kun 50km yhteensä viimeisen parin viikon aikana ennen maratoonia....
En tee toisten.
/vedonlyöjä
tuo sinun kestävyytesi ei ole missään mallissa ! 110 km 25 keskarilla ei todellakaan vaadi minkäänlaista kestävyttä (pyöräilyssä)Minulla on 30 vuoden kokemus (aikanaan kilpailijana näissä lajeissa) hiihdossa, pyöräilyssä ja luistelussa. Juoksua aivan satunnaisesti, joskus jopa 50 km ? viikossa juoksua !? Vuonna 82 juoksin HCM aikaan 2,56 , enkä ollut juossut kuin 170 km koko kesänä, mutta hiihtänyt n, 2500 km ja pyöräillyt n 15000 km alle ! Kyllä onnistuu juoksu, kun peruskestävyys on hyvä ja hiukan totuttaa jalkoja juoksuun !
no just, aika karu kommentti ;D En ole missään vaiheessa väittänytkään olevani mikään dopinghirviö, ihan kaurapuurolla mennään. Ja ihan varmasti kaurapuurollakin pääsee kovempaa, mutta kyllä tommoset "täys paskahan sinä olet, mutta arvaas ku MINÄMINÄMINÄ"-tyyppiset kommentit on jo vähän säälittäviä, anteeksi vain.
Mutta kai minä sitten olen aikalailla sohvaperuna, en ala selittelemään. Katsellaan sitten elokuun jälkeen uudelleen, hyvää kesää :)
ei ole kokemusta paljoa mutta puheiden perusteella olet riittävän kova jätkä suorittamaan marathonin, veikkaan et pääset läpi. Itseni kohdalla en tiedä mitä tuleman pitää, lähden koittamaan tosissani pystynkö suorittamaan ton olin city runilla aika 2h ja vartti ja kaks muuta pitkää lenkkiä sen lisäks ja sit "lukemattomia" 15km 10 ja 7,5km lenkkejä. Aion harjoitella niin kovaa ku pystyn elokuun alkuun ja pari viikkoa ennen marathonia lopetan kokonaan treenauksen, se on parasta mulle että oon varmana ihan kokonaan palautunu.
Tunnen monia, jotka saadessan tietää minun juoksevan maratoneja innostuvat laskemaan kuinka on itse aika hyvässä kunnossa ja kuinka 42km menisi suht kevyesti kun he kerran muutenkin juoksevat 7-10km lenkkejä. Juoksu kuin juoksu. Joskus enemmän kilometrejä ja joskus vähemmän. Maratonissa ei kuulemma ole mitään ihmeellistä. MUTTA näin se ei kyllä ole. Esimerkiksi puolimaratoniin verrattuna maratonilla on suuri ero. Paikat ovat rasituksessa ihan toisella tavalla ja energiatasapaino on ihan toisessa roolissa kun aletaan juosta viimeistä kymppiä. Toivon että pääset 30km kohdan yli ja maaliin, ei se mahdotonta ole.
Juu, sinänsä minulla on vähän samaa vikaa, eli uskon vahvasti kykeneväni tuohon, mutta toisaalta olen erittäin tietoinen siitä, että mitä todennäköisimmin...tai siis varmasti aliarvion tuota hommaa. Siksipä olen varsinaisesti aika varautunut keskeytykseen (vaikkakin sitkeä mieleni ei sitä helposti siinä tilanteessa annakkaan tehdä) ja siihen kovaan paikkaan vikan kympin alkaessa. Ennemminkin lähden hakemaan kokemusta ja oppimaan itsestäni, ilman mitään paineita.
Mutta kiitos kannustuksesta.
rauhallisesti, se on avain ekalla maralla. ei aikojen tavoittelua!!!
Niin.
Ei silti. Kyllä ekalla maratonillakin voi tavoitella aikaa.
Se on tosi tilannekohtaista. Enemmän se riippuu juoksutaustasta ja kunnosta kuin maratonien määrästä.
Eihän se maraton ole kuin 42 ihan tavallista kilometriä. Joten ei se eroa 33 kilometrin tai 57 kilometrin juoksusta kuin määrällisesti.
Joskus maratonia ajatellaan liian kunnioittavasti.
Pyöräileminen ei auta vahvistamaan niveliä samalla tavalla kuin juokseminen. Rikot paikkas maratonilla. On sinne pari kuollutkin.
vähällä vedellä 15km
kunnon juomilla varmaa 50km
samalla vauhdilla.
kunnon puolesta voit mennä nelosen allekin.
tuo tosin edellyttää, että olet henkisesti valmistautunut siihen tuskaan, mikä jalkoihin - polviin, reisiin, lonkkiin - iskee viimeistään 30 kilometrin kohdalla. ehkä kramppejakin tulee.
tuossa kolmenkympin kieppeillä pystyt keuhkojesi puolesta vaikka laulamaan oopperaa, mutta jalat eivät vaan liiku minnekään, ja joku iskee vielä nauloja lonkkaan...
Tässä voisi vielä herättää keskustelua aiheesta juosta maraton/selvittää maraton. Koko matkan juokseminen on nimittäin kovempi homma kuin että kävellään viimeiset 10 km, jonka 6 tunnin aikarajan puitteissa voi jopa tehdä. Voiko sanoa että on juossut maratonin jos kävelee kilometrikaupalla vai pitäisikö sanoa että selvitin maratonin? Ketjun aloittajan tapauksessa uskoisin että maratonin selvittäminen saattaisi jopa onnistua mainitulla harjoittelulla, mutta koko matkan juokseminen jäisi tekemättä. Joka tapauksessa jokaiselle maratonin juosseelle/selvittäneelle nostan hattua!