http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=110463
Viljakuidut lisäävät kylläisyyden tunnetta
PP, 26.6.2007
Viljakuidut ja vesiliukoiset, tuotteen sakeutta lisäävät, kuidut lisäävät VTT:n ja Kuopion yliopiston tutkimuksen mukaan kylläisyyden tuntemusta. Ravintokuiduilla on erilaisia vaikutuksia kylläisyyden tunteeseen.
VTT:n ja Kuopion yliopiston tutkimuksen mukaan ravintokuidun valinnalla on olennainen merkitys siihen, miten hyvin kuitupitoinen tuote vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten elintarvikkeen energiamäärä, kuitupitoisuus ja kuidun ominaisuudet vaikuttavat kylläisyyden tunteeseen ja elimistössä muodostuviin, syömistä sääteleviin yhdisteisiin.
Tutkimuksen mukaan liukoisen, sakeutta lisäämättömän kuidun lisääminen tuotteeseen ei edistänyt kylläisyysvaikutusta edes 20 gramman annoksena, sen sijaan tuotteen sakeutta lisäävä kuituvalmiste lisäsi koehenkilöiden kylläisyyden tuntemuksia jo viiden gramman annoksena.
Myös proteiinin lisääminen tuotteeseen kuidun lisäksi paransi sen kylläisyysvaikutusta.
Kylläisyyden tuntemus riippuu annoksen energiamäärästä, mutta lisäksi riittävä määrä kuitua ja kuidun lisäksi proteiinia tuotteessa voi edistää sen kylläisyysvaikutusta.
Biomarkkerit vaikuttavat kylläisyyteen
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä lisäksi kylläisyyden tuntemuksen ja energiatasapainon kanssa korreloivia biomarkkereita eli elimistöstä mitattavia biologisia vasteita. Keskushermostossa, rasvakudoksessa ja ruoansulatuskanavan alueella syntyy peptidejä ja hormoneja, jotka joko lisäävät tai vähentävät syömistä.
Elimistön energiatasapainossa tapahtuvat muutokset ja ruokavalion koostumus vaikuttavat siihen, miten elimistössä syntyy näitä syömiseen vaikuttavia yhdisteitä. Kylläisyyden tuntemuksen kuvaamiseksi käytettävät biomarkkerit voivat täten joko suoraan kuvastaa ruokahalua tai ne voivat olla tekijöitä, joihin ruokahalussa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta.
Biomarkkerit voivat olla siten perustana osoitettaessa, että tietty ruoka tai ruoan ainesosa lisää kylläisyyttä, vähentää ruokahalua tai molempia. Koetuotteiden erot näkyivät selkeästi elimistön biologisissa vasteissa, mutta tulosten perusteella ei voida valita vain yhtä biomarkkeria kuvaamaan kylläisyyden tuntemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia.
Hankkeen aikana toteutettiin viisi koesarjaa, joista kuhunkin osallistui 20–30 tervettä, normaalipainoista tai lievästi liikapainoista naista ja miestä. Koehenkilöt nauttivat rakenteeltaan muokattuja koetuotteita, joissa kuidun laatu ja kuitu- ja proteiinipitoisuus vaihtelivat ja arvioivat ruokahaluunsa ja kylläisyyteensä liittyviä muutoksia kahden tai kolmen tunnin ajan. Osassa koesarjoja mitattiin lisäksi koetuotteiden aikaansaamia elimistön biologisia vasteita.
Tutkimus on tuottanut teollisuuden käyttöön tietoa painonhallintaan soveltuvien tuotteiden valmistamiseksi. Suomalaiset nauttivat ravintokuitua selvästi alle suositellun 30–35 g päivässä, joten kuitua sisältävien elintarvikkeiden lisääminen ruokavalioon edistää terveyttä ja painonhallintaa.
Viljakuidut lisäävät kylläisyyden tunnetta
PP, 26.6.2007
Viljakuidut ja vesiliukoiset, tuotteen sakeutta lisäävät, kuidut lisäävät VTT:n ja Kuopion yliopiston tutkimuksen mukaan kylläisyyden tuntemusta. Ravintokuiduilla on erilaisia vaikutuksia kylläisyyden tunteeseen.
VTT:n ja Kuopion yliopiston tutkimuksen mukaan ravintokuidun valinnalla on olennainen merkitys siihen, miten hyvin kuitupitoinen tuote vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten elintarvikkeen energiamäärä, kuitupitoisuus ja kuidun ominaisuudet vaikuttavat kylläisyyden tunteeseen ja elimistössä muodostuviin, syömistä sääteleviin yhdisteisiin.
Tutkimuksen mukaan liukoisen, sakeutta lisäämättömän kuidun lisääminen tuotteeseen ei edistänyt kylläisyysvaikutusta edes 20 gramman annoksena, sen sijaan tuotteen sakeutta lisäävä kuituvalmiste lisäsi koehenkilöiden kylläisyyden tuntemuksia jo viiden gramman annoksena.
Myös proteiinin lisääminen tuotteeseen kuidun lisäksi paransi sen kylläisyysvaikutusta.
Kylläisyyden tuntemus riippuu annoksen energiamäärästä, mutta lisäksi riittävä määrä kuitua ja kuidun lisäksi proteiinia tuotteessa voi edistää sen kylläisyysvaikutusta.
Biomarkkerit vaikuttavat kylläisyyteen
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä lisäksi kylläisyyden tuntemuksen ja energiatasapainon kanssa korreloivia biomarkkereita eli elimistöstä mitattavia biologisia vasteita. Keskushermostossa, rasvakudoksessa ja ruoansulatuskanavan alueella syntyy peptidejä ja hormoneja, jotka joko lisäävät tai vähentävät syömistä.
Elimistön energiatasapainossa tapahtuvat muutokset ja ruokavalion koostumus vaikuttavat siihen, miten elimistössä syntyy näitä syömiseen vaikuttavia yhdisteitä. Kylläisyyden tuntemuksen kuvaamiseksi käytettävät biomarkkerit voivat täten joko suoraan kuvastaa ruokahalua tai ne voivat olla tekijöitä, joihin ruokahalussa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta.
Biomarkkerit voivat olla siten perustana osoitettaessa, että tietty ruoka tai ruoan ainesosa lisää kylläisyyttä, vähentää ruokahalua tai molempia. Koetuotteiden erot näkyivät selkeästi elimistön biologisissa vasteissa, mutta tulosten perusteella ei voida valita vain yhtä biomarkkeria kuvaamaan kylläisyyden tuntemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia.
Hankkeen aikana toteutettiin viisi koesarjaa, joista kuhunkin osallistui 20–30 tervettä, normaalipainoista tai lievästi liikapainoista naista ja miestä. Koehenkilöt nauttivat rakenteeltaan muokattuja koetuotteita, joissa kuidun laatu ja kuitu- ja proteiinipitoisuus vaihtelivat ja arvioivat ruokahaluunsa ja kylläisyyteensä liittyviä muutoksia kahden tai kolmen tunnin ajan. Osassa koesarjoja mitattiin lisäksi koetuotteiden aikaansaamia elimistön biologisia vasteita.
Tutkimus on tuottanut teollisuuden käyttöön tietoa painonhallintaan soveltuvien tuotteiden valmistamiseksi. Suomalaiset nauttivat ravintokuitua selvästi alle suositellun 30–35 g päivässä, joten kuitua sisältävien elintarvikkeiden lisääminen ruokavalioon edistää terveyttä ja painonhallintaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tämä ei voi pitää paikkaansa, koska "joillakin" on toisenlaisia omakohtaisia kokemuksia asiasta. Se, että suurimman osan kokemus on juuri kuvatun kaltainen, ei merkitse mitään. Ruisleipä tappaa. Piste.
muut viljatuotteet tappavat!
Minun isoisäni, joka söi päivittäin ruisleipää, kaurapuuroa yms. kuoli kovin nuorena, 87 vuoden iässä! :)
Muistetaan jälleen tutkimuksen konteksti, joka oli runsashiilihydraattinen, lyhytkestoinen ja kylläisyyttä kyseltiin vain kahden tai kolmen tunnin ajan.
Kylläisyys on onneksi helppoa todeta omalla kohdallaan. Itselläni kuiduton runsaasti rasvaa ja riittävästi proteiinia sisältävä ateria pitää kylläisenä vaikka 12 tuntia, jollakin muulla voi taas olla toisin.
Että kolmen tunnin ajan kyseltiin kylläisyyden tunnetta?
Jos kylläisyyden tunne oli hävinnyt kolmen tunnin aikana niin eikös se ole silloin poissa myös 12 tunnin jälkeen?
Jos kolmessa tunnissa saadaan erot selville niin miksi kyselyä pitäisi jatkaa tunteja sen jälkeen?
On kai ko. tunne yksilöllistä. Itse syön ihan mitä vaan ja milloin vaan, mutta joskus menee kokonainen viikonloppukin (jostain syystä näin käy enimmäkseen vapaapäivinä) niin ettei tule syötyä oikein mitään kun ei vaan jostain syystä tule nälkä, ja alkoholilla ei ole osuutta. Joskus taas nälättää monta kertaa päivässä vaikka söisi runsaastikin.
Mutta jos oikein monen yksilöllisiä tuntemuksia tutkitaan, niin runsashiilihydraattinen ja runsasproteiininnen ruoka pitää nälän tunteen kauiten poissa. Tällaisista tutkimustuloksista olen joskus kuullut ns. paremmista lähteistä. Mutta en usko että dieettejä sen mukaan valitaan, varsinkaan jos tutkimustulos ei "natsaa" omalla kohdalla.
"Jos kolmessa tunnissa saadaan erot selville niin miksi kyselyä pitäisi jatkaa tunteja sen jälkeen?"
Jossain, en muista missä, näin sellaisen ajatuksen, että parin kolmen tunnin kohdalla ihmiset kokevat kylläisyyden pelkästään mahassa olevan ruoan määränä. Tuo on kuitenkin erillinen asia kuin varsinainen energian/ravinnon puute.
"runsashiilihydraattinen ja runsasproteiininnen ruoka pitää nälän tunteen kauiten poissa. Tällaisista tutkimustuloksista olen joskus kuullut ns. paremmista lähteistä."
Vastaavia tutkimuksia ja tuloksia olen nähnyt itsekin paljon. Näissä on edellä mainitun lisäksi myös sellainen ongelma, että sokeripolttoisiksi tottuneilla ihmisillä ei välttämättä ensimmäisen puolen vuorokauden aikana ehdi elimistö tottua käyttämään rasvaa tehokkaasti ravinnokseen. Jos koetta jatkettaisiin useamman viikon ajan, voisi tulos olla erilainen.
Sen kummemmin ottamatta kantaa siihen, miten kuidut pitävät nälkää poissa, voin todeta rasvan toimivan ainakin itselläni.
Ennen: Neljänkin tunnin väli ruokailussa sai kädet tärisemään ja keskittymisen herpaantumaan.
Nyt hiilaritietoisella ruokavaliolla: Hyvän (normaalin vhh-)aterian jälkeen nälkä pysyy poissa helposti 6-8 tuntia. Näläntunteen alkamisesta menee vielä helposti 2-3 tuntia siihen, että oireet ovat vastaavat kuin ennen neljässä tunnissa.
Pitäisikö minun siis uskoa ns. virallista totuutta, jossa väitetään, että hiilihydraatit (ja kuidut) pitävät nälän kauemmin poissa?
mitä sinun pitäisi uskoa, mutta teepäs huviksesi seuraavanlainen koe:
Syö 100 grammaa viljakuitua runsaan veden kanssa ja seuraavana päivänä samaan aikaan nauti 100 grammaa ruokaöljyä. Sitten tiedät.
että asia menee juuri noin?
Jos ennen söit aamiaisella ranskanpullaa ja kinkkua, ja nyt et syö ranskista, mutta enemmän pelkkää kinkkua, niin todistaako se, ettei ruisleipä pidä nälkää?
ja syö tomaatti-kurkkupohjainen salaatti ilman mitään lisäyksiä. Mutta kun siihen lisää pari ruokalusikallista smetanaa niin kyllä pelkällä salaatillakin nälkä pysyy poissa pitkään.
virallista totuutta. Oma kokemus on tärkein totuus. Minullakaan kuitipitoiset viljatuotteet eivät pitäneet nälkää.
Ennemmin kun veteli rasvapitoisia aterioita, iski mahdoton väsy ruokailun jälkeen ja parin tunnin kuluttua tartti välipalaa. Sitten, kun siirtyi vähärasvaisiin, on aterian jälkeen 8 tuntia kylläinen. Joten nykyään tulee kaksi ateriaa nautittua, niistäkin toinen vain lämmin.
ei smetanalla eikä ilman.