noh.mun tunteet on kuollu omalta osalta kihlattuani kohtaan...kihlattuni(nainen)sanoo koko ajan että olen hänelle se viimeinen mies tässä elämässä kenen kanssa hän enää on ja että hän ei enää ikinä rakastu muihin miehiin,hän epäilee minua koko ajan ihan lapsellisista syistä!mistään asioista ei pystytä puhumaan koska hän ei kuuntele tai ei halua puhua!en haluaisi satuttaa häntä mutta itsellä on sellainen tunne että pakko päästä pois!
tuntuu niinkuin olisin kuollu sisältä käsin!tuudittaudun vain siihen ajatukseen että tää on ohi menevää tai muilla on pahempia ongelmia ku mulla.jouduin tämän naisen takia luopumaan monista asioista muunmuassa omasta koirasta,asunnosta,autosta ja tavaroista(muistutti kuulemma liikaa häntä mun ex-tyttöystävästä)
pelottaa osalta ottaa ero koska itsellä ei ole tuloja tällä hetkellä että sais vuokra asunnon saati sit tavaroita asuntoon(eihän se ole kiva tyhjässä asunnossa olla)vanhemmat asuu kumpikin eri paikkakunnilla ja heidän luokse en pysty menemään koska äitini on kieltänyt minun tulemasta sinne ja isällä on uusi perhe.jos joku järkevä nainen/mies tietäs/osais neuvoa et mitä tehä tai mistä aloittaa niin olisin kiitollinen!
tuntuu niinkuin olisin kuollu sisältä käsin!tuudittaudun vain siihen ajatukseen että tää on ohi menevää tai muilla on pahempia ongelmia ku mulla.jouduin tämän naisen takia luopumaan monista asioista muunmuassa omasta koirasta,asunnosta,autosta ja tavaroista(muistutti kuulemma liikaa häntä mun ex-tyttöystävästä)
pelottaa osalta ottaa ero koska itsellä ei ole tuloja tällä hetkellä että sais vuokra asunnon saati sit tavaroita asuntoon(eihän se ole kiva tyhjässä asunnossa olla)vanhemmat asuu kumpikin eri paikkakunnilla ja heidän luokse en pysty menemään koska äitini on kieltänyt minun tulemasta sinne ja isällä on uusi perhe.jos joku järkevä nainen/mies tietäs/osais neuvoa et mitä tehä tai mistä aloittaa niin olisin kiitollinen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja lähde lätkimään. Tavaroita saa vaikka kirpparilta alkuhätään. Muutaman kuun päästä voit jopa hengittää omin avuin.
töitä oon yrittäny saaha mutta ei tärppää...tälläkin hetkellä kattelen vapaita työpaikkoja ja soittelen minkä kerkeen!
Kyllä töitä ennen pitkää saa tai sitten lähdet opiskelemaan, kyllä se siitä ja onhan noita asumistukia yms
Olet nimimerkkisi perusteella vielä niin nuori että älä ihmeessä jää suhteeseen jos jo tuossa vaiheessa ahdistaa noin paljon. Jokainen tietty kypsyy omia aikojaan ja tekee itselleen parhaat päätökset mutta kovin nuorena olet kihloihin mennyt ja oman kokemukseni perusteella kihloja ei kannata kiirehtiä.
Hanki itsellesi työpaikka (se on vaikeaa mutta älä luovuta), kiva asunto ja laita elämäsi raiteilleen. Ikävää kuulla ettet voi tukeutua vanhempiisi, juuri tällaisessa tilanteessa vanhempien apua kaipaisi. Kuulostaa siltä että kaipaat itsesi löytämistä, suuntaa elämällesi. Aloita se perusasioiden järjestelystä ja elä hetki itsellesi. Sinulla on kaikki mahdollisuudet saada elämäsi sellaiseksi että voit olla onnellinen.
Älä kiirehdi suhteisiin vaan anna itsellesi mahdollisuus olla sinä äläkä luovu sinulle tärkeistä asioista. Kompromisseja toki pitää suhteessa tehdä enkä tarkoita missään nimessä että sinun pitäisi olla itsekäs mutta et voi elää niin että jatkuvasti luovut ja luovut koska menetät itsesi siinä kokonaan joka aiheuttaa nimenomaan tuon tunteen että olet kuollut sisältä.
Onnea työpaikan ja itsesi löytämiseen! :)