Olisi mukava kuulla au pairien kokemuksia siitä, millainen suhde teillä on perheenne vanhempiin. Teettekö yhdessä vapaa-aikana asioita, oletteko läheisiä toisillenne vai enemmänkin työnantaja ja -tekijä.
Itse olen pariin kertaan ollut leffassa perheen äidin kanssa, mutta siinäpä se sitten. Esimerkiksi lasten mentyä nukkumaan, en koskaan jää vanhempien kanssa esim. katselemaan telkkaria tms. Suhteeni vanhempiin on itseasiassa hyvin pitkälle työnantaja - työntekijä -suhde. Emme puhu henkilökohtaisista asioista toisillemme. Muuten he kohtelevat minua ihan hyvin, mutta Suomeen palattuani tuskin tulen pitämään heihin enää mitään yhteyttä.
Itse olen pariin kertaan ollut leffassa perheen äidin kanssa, mutta siinäpä se sitten. Esimerkiksi lasten mentyä nukkumaan, en koskaan jää vanhempien kanssa esim. katselemaan telkkaria tms. Suhteeni vanhempiin on itseasiassa hyvin pitkälle työnantaja - työntekijä -suhde. Emme puhu henkilökohtaisista asioista toisillemme. Muuten he kohtelevat minua ihan hyvin, mutta Suomeen palattuani tuskin tulen pitämään heihin enää mitään yhteyttä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itelläni on toosi hyvä suhde pomoihin. :-)
yhessä tultu käytyy baareilemassa ja muutenki tykkään viettää iltaa heiän kaa..
he kertoo kaiken henk.kohtasen mulle, mut ite en tykkää kaikesta avautua heille..
mut varmasti tullaan pitään yhteyttä vaikka pois muutan..
Tollaiseen perheeseen itsekin haluisin! onko he ottamas uutta aupparia? voisin olla kiinnostunut lähtemään sinne:)
Itse olin Saksassa au pairina ja kahdessa täysin erilaisessa perheessä. Toiseessa perheessä, josta lähdin hyvin pian tuloni jälkeen, en ollut juuri minkäänlaisissa tekemisissä vanhempien kanssa työaikani ulkopuolella. Mitään kuulumisiakaan ei vaihdettu. Oikeastaan kaikki keskustelut koskivat lapsia, kotitöitä jne.. Henkilökemiat eivät kohdanneet joten puolin ja toisin oli parempi että lähdin perheestä. Ja perhe oli vielä suomalainen.
Sen jälkeen menin saksalaiseen perheeseen, taitelijapariskunnan lapsen kaitsijaksi. Perheen isä oli hillitty ja pidättyväinen, mutta äiti oli varsin rento. Kävimme syömässä, museoissa, ostoksilla, isovanhempien luona, rannalla jne. myös silloin kun olisi ollut minun vapaa-aikani. Ja pystyin puhumaan perheen äidin kanssa myös hlökohtaisista asioistani. Koti-ikävä ei ollut niin suuri kun perhe oli loistava. Tietty oltiin välillä myös nokat vastakkain mutta kaikki aina selvitettiin. Heille kyllä kuuluu myös kiitos onnistuneesta vuodesta vieraassa maassa.