työkiusaaminen, savustaminen, huhujen levittäminen, nimittäminen jne.Prosessi on niin vaiheikas ettei yksittäinen yksilö mahda mitään henkiseen väkivaltaan tai umpimähkäisyyteen. Aiheesta on jopa väitelty,mutta väitöskirjan tulos on lähinnä idyllinen jos vertaa todellisuuteen.Vertauksena: Jos metsästäjä ampuu riistansa,mikään toimenpide ei enää herätä saalista henkiin.Työsuojelu ei toimi työnantajan arvostelijana,ammattiliitto-mikäli ylipäänsä jaksanut perehtyä-ei mahda johtoportaalle mitään,rikossyytteen nostaminen ei ole mahdollista tavanomaisen todistusaineiston puuttuessa jne.Tunnet tosiasiat,tiedät työkiusaamisen syyt,mutta lopulta et enää jaksa..
Pykäliä on paperilla
Epäasiallinen käyttäytyminen,
191474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Laki on niin kuin se luetaan. Kukaan ei halua puuttua esimiesten tekemisiin eli hyvävelijärjestelmä takaa sen ettei työsuojelulakia tulla koskaan noudattamaan!
Luutuneeseen työyhteisöön tulee uusi esimies ja joukon epävirallinen johtaja menettää osan säteilyvoimastaan, muuttuu kuin haudasta nousseeksi,mikään ei kiinnnosta, levittelee juoruja takanapäin, työ ei maita, mutta johtamishinkua on paljon.
Eipä aikaakaan niin voi, kauhistus! Uusi esimies huomaa olevansa syypää huonoon ilmapiiriin, siihen ettei keskustella vaan kaikki yritykset ovat esimiehen omaa monologia, kun ei kukaan puhu.
Joo, ainahan sitä sanotaan, että esimiehen kyvyttömyys onkin kaiken takana. Itselläni tätä työkokemusta oli yli 15 vuotta ja ensimmäinen kerta kun ei kertakaikkiaan puhe mennyt perille. Yritin monella tavalla,työnohjausta järjestämällä, kehityskeskusteluilla, järjestelemällä tälle 'kunkulle' erityistehtäviä, jos joku nappais.Nappas vain se, että pääsee mun paikalle. Ei kuitenkaan kykyä ollut ja nyt on lähtenyt pois.
Minkä takia meillä on kaikenlaisia lakeja kun niillä ei käytännössä ole mitään merkitystä?Minullekin tarjottiin vain "ei voi mitään"kun otin yhteyttä työsuojeluun.Mikä tää tällänen valtio on joka suojelee pahantekijöitä?
Oletko pitänyt kirjaa kiusaamistilanteista, eli laittanut ylös mitä on tapahtunut ja milloin? kyllä silloin pitäisi joku turva löytyä ja siihen jonkun puututtava. "ei voi mitään" tuntuu aika lohduttomalta vastaukselta jos olet ahdingossa.
Ei niillä ole mitään keinoja. Useimmat eivät tiedä mistä puhutaan. Ja sitäpaitsi, jos kiusattua tukee, voi joutua tulilinjalle.
Parasta on tulla äkkiä kuuroksi ja sokeaksi ja lakata ymmärtämästä mitä kiusattu sanoo, ettei ahdistus vaan tartu.
et voi olla tosissasi.
Minä olen aina puolustanut niitä joita kiusataan eikä siitä ole mitään harmia tullut, päinvastoin kyllä on alkaneet ihmiset kunnioittaa jopa kiusaajat suorastaan nuolekelevat meikäläistä nykyään.
Olen varma että suomessa kiusaaminen on yleistä juuri työkavereiden puuttumattomuuden takia.
Muualla maailmassa puututaan paljon herkemmin, suomessa ainoastaan ollaan tällaisia sokeita ja kuuroja muiden ongelmille.
Ihan turhaan syytätte vain työnantajia, työsuojeluhenkilöitä, lakeja pykäliä ja päättäjiä.
Syyllinen löytyy peilistä.
Seuraavan kerran kun näette että jotakuta kiusataan niin miettikää miten paljon helpompi sinun ulkopuolisena olisi tehdä siitä loppu, kuin että kiusatun pitäisi yksin ja väsytettynä rimpuilla vastaan.
Vahvan pitäisi puolustaa heikkoa koska heikko ei itse välttämättä enää jaksa.
Kirjoitus, kun aina uhri syyllistetään ja käsketään katsomaan peiliin, niin mitäpä jos peiliin katsoisivatkin ne työtoverit, jotka seuraavat sivusta kiusaamista, eivätkä tee mitään sen lopettamiseksi?
Uhri on usein työuupunut ja masentunut, eikä pysty puolustautumaan, mutta sivusta seuraajat pystyisivät puolustamaan uhria, jos haluaisivat.
Lain mukaan työnantaja on vastuussa häirinnän lopettamisesta, joten siinä suhteessa en vapauta esimiehiä, työsuojeluvaltuutettuja vastuusta.
Mutta asian voi hyvä työnantaja hoitaa jo ennakkoon, tekemällä työpaikalla selväksi säännöt joiden mukaan työpaikalla käyttäydytään.
Sivusta kiusaajia ovat myös hiljaiset sivussa, jotka ei tee mitään asialle. Asia on niin tabu vielä, että sieltä koskesta ei ui vastaan niitä lohikaloja, jotka puolustaa uhria, vaan vaikenevat. Koska pelkäävät omasta työstään.
Onhan toki nynnyä kertoa, mitä olen omin silmin nähnyt. Näin se vaan on, en sano että olisi mikään ideaalitilanne.
Uskon että ihmisillä on sisällään paljon enemmän pelkoja kuin mitä näyttää. Etenkin jonkun 'tavallisen' puolustaminen vaatii ihan kauheaa rohkeutta, jonkun sellaisen, joka voisin olla vaikka minä. Kannattaa mennä kiusaajan selän taakse. Se on turvallisin paikka väkivaltaisessa yhteisössä. Enkä ole keksinyt tätä omasta päästäni.
Se voi olla ihan biologista eloonjäämisviettiä.
Ja vaikka itse olen puolustanut heikompia, rakentanut yhteisymmärrystä ja toiminut ihan eettisesti, ei sinua näkynyt työpaikkakiusaamisessa puolustajanani. Yksityisesti kävit taputtelemassa selkään ja sanoit, että koita jaksaa. Ja itkitkin jonkun kyyneleen.
Jonkun työntekijän taustan ja perheen vaikutus voi yrityksen johdolle näyttää epämiellyttävälle. Äärimmäisen kilpaillulla alalla tämä tausta voi olla todella merkitsevä. Jos tosiasia kuitenkin on se, että kyseinen henkilö haluaa vain tehdä työnsä siellä ja lupaa että ei aio hyödyntää omaa taustaansa vaan on siellä vain tekemässä työnsä, onko tämä työntekijä silloin haitta tai hänen taustansa rasite yrityksen toiminnalle. Jos työntekijä on tyytyväinen omaan tilanteeseensa, haluaa työskennellä yrityksen palveluksessa ja ymmärtäen yrityksen ja alan tilanteen oman koulutuksensa pohjalta hänelle on annettu hänen koulutustaan vastaavia tehtäviä. Tosiasiahan kuitenkin on, että tämä henkilö haluaa tehdä vain työnsä ja paskat välittää omasta taustaan. Ilman että hänen ammattitaitoaan mitätöidään.
Olen valmis allekirjoittamaan kirjallisen sopimuksen jossa sitoudun olemaan käyttämättä suhteitani mihinkään suuntaan. En puutu työnantajan tapahtumiin ja tyydyn siihen positioon jossa tällä hetkellä olen. Edellytyksenä on, että saan työrauhan ja pitää paikkani kyseisessa työssä.
Olen lomalla ja tiedät(te) mistä numerosta minut tavoittaa. Ottakaa yhteyttä jos ehdotus on teille suotuisa.
Olen katsonut peiliin, en syytä työnantajia,eivät ne voi todella tietää, mitä työpaikalla tapahtuu. En syytä työsuojelua tai työterveyshuoltoa, joita voi vedättää niinkuin kaikkia, jos haluaa.
En myöskään ole syytä löytänyt itsestäni, minulla ei ollut vallanhalua, kateutta tai pahansuopaisuutta.
Työpaikkakiusaamisen syylliset ovat kiusaajat: aikuiset, jotka vähättelevät,valehtelevat, juoruavat ja haluavat tuhota jonkun maineen ja työuran.
Itseäni voin muuttaa. Voin sopeutua paremmin,kun tiedän realiteetit työpaikassani. En edes yritä näyttää innostuneelta, eikä se ole edes vaikeaaa.
En yritä tehdä 'paremmin kuin muut', josta minua syytettiin. Opettelen kilpailemaan sillä, kuinka palkka juoksee vaikka pyrin kaikin keinoin olemaan syrjässä mistään, missä työnjälkeni näkyisi ja minua ruvettaisiin taas kiittämään. Tää on tosi vaikeeta, mutta uskon että leipäni tähden sopeudun. Ja joku päivä olen niinkuin muutkin( jos nimittäin on vielä koko puljua).
Riittämättömyyden tunnetta jollain osa-alueella omaava saattaa joskus virhepäissään ryhtyä kompensoimaan puutettaan ja yrittää suoritustensa avulla kuulua joukkoon, johon ei muuten tunne kuuluvansa. Ihmisten moraalikäsitykset ovat tänäpäivä niin kieroutuneita että ei voi varmuudella sanoa keneen loppujen lopuksi voi luottaa...
Jotain vastapainoa tarvitsee todellakin. Pakko opetella rentoutumaan...
Oma kapasiteettini ei riitä tekemään kyseistä työtä. Alan vaihto siis edessä.
Ihminen ei osaa luottaa itseensä. Jos ihminen ei pidä itsestään niin se heijastuu negatiivisuutena muita kohtaan. Sen sijaan, jos ihminen uskaltaa löytää itsestään ne positiiviset puolet ja lopettaa sisäisen itsekriitikon kuuntelemisen ja päästää irti, voi hänestä kasvaa se ihminen joka hän oikeasti on. Luottamus muihin ei synny tekemällä niinkuin käsketään, luottamus muihin syntyy olemalla itse rehellinen itseään kohtaan...Joskus ihminen ei vain tahdo uskoa itsestään löytyvän sitä hyvää puolta, jota jokainen ihminen sisimmässään on. Ihmistä ei määrittele hänen menneisyytensä, vaan hän itse.
Siitä että pystyitte sen opettamaan, vaikka joskus se vaatii hieman "kovempaa" kättä.
Maailma ei ole paha paikka, vaan ihmiset jotka tekevät siitä sellaisen. Jokaisella ihmisellä on tarinansa kerrottavana jos sille vain löytyy kuuntelija. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät mutta kuka muistaa niitä huonompiosaisia ja kuka kantaa vastuun. Kuka kantaa vastuun kun ei ole ketään kuka auttaa. Onko minusta siihen mihin minun oletetaan pystyvän, sitä en tiedä, mutta sen verran tiedän että ymmärrän tuon asian. Kun tietää missä omat juuret ovat ja mitkä ovat ne syvimmät salaisuudet mitä sisimässään kantaa. Jos ne uskaltaa tunnustaa itselleen ja sen jälkeen kertoa rehellisesti muille kuka oikeasti on. Se kipu on suuri mutta sen kertominen helpottaa. Ihmismieli tahtoo sulkea pois ne suurimmat salaisuudet, koska se tekee niin kipeää....