Miten on naiset? Haluatteko te syvällä sisimmässänne, että mies on ns. haastava tapaus? En tarkoita mitään hankalaa ääliötä, vaan sellaista miestä, josta on teille vastusta kaikilla osa-alueilla.
Joskus vaan tuntuu siltä, että naiset helposti päätyvät sellaisiin tylsiin ja tasaisiin "kyllä kulta"-miehiin. Se on varmasti se helpoin vaihtoehto mutta onko se sittenkään tyydyttävin vaihtoehto?
Itse ainakin haluan naisen, jossa on "munaa", asennetta ja selkärankaa. Mutta haluavatko naiset tällaista miestä vai onko se hiljainen ja aina yhtä turvallinen ja mukava kynnysmatto sittenkin se toivotuin kumppani. Jos näin on, niin mistäköhän se mahtaa johtua? Pelkäävätkö jotkut naiset valovoimaista ja karismaattista miestä?
Joskus vaan tuntuu siltä, että naiset helposti päätyvät sellaisiin tylsiin ja tasaisiin "kyllä kulta"-miehiin. Se on varmasti se helpoin vaihtoehto mutta onko se sittenkään tyydyttävin vaihtoehto?
Itse ainakin haluan naisen, jossa on "munaa", asennetta ja selkärankaa. Mutta haluavatko naiset tällaista miestä vai onko se hiljainen ja aina yhtä turvallinen ja mukava kynnysmatto sittenkin se toivotuin kumppani. Jos näin on, niin mistäköhän se mahtaa johtua? Pelkäävätkö jotkut naiset valovoimaista ja karismaattista miestä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei kaikki naiset haluu niitä joo-joo-joo, kulta puudeleita kotiinsa. Vaan sellaisen omilla aivoillaan ajattelevan, joka kuitenkin hallitsee käytöstavat, eikä "jyrää"...
Monimutkaiselta kuulostaa, muttei sitä käytännössä ole..
Itse olen nainen, joka saa usein kuulla olevansa "vahva luonne", tempperamenttinen ja vahvat mielipiteet omaava. Olen kuitenkin sen verran fiksu, että tajuan olla jyräämättä muita. Omasta mielestä olen kuitenkin ihan laupea ja kiltti, en ihan ymmärrä miten muut minut näkevät :)
Mutta minusta taas tuntuu, että MIEHET haluavat sellaisen kiltin tyttöystävän, joka ei laita vastaan ja joka on hyvin mukautuvainen ja ottaa miehen aina ensin huomioon. Itsenäisyys tuntuu olevan useimmille miehille uhka.
Mutta minuun ihastuvatkin vain miehet joilla on itsetunto kohdillaan ja jotka haluavat haastetta elämältä. Paitsi onhan niitä mammanpoikia aina välillä tyrkyllä, jotka toivovat pääsevänsä naisen tossun alle.. :)
Haluan siis miehen joka haastaa minut. Eikä päästä liian helpolla. Muuten olen ihan mahdoton. Mutta ihaillakin saa ja pitää ;)
Tämän takia normaalin parisuhteen löytäminen onkin haastava, koska konflikteilta ei voi välttyä kun kaksi vahvaa luonnetta on yhdessä.
ei khyl enää pysty.
pelimerkit loppu pokeripöydässä ja velkakierre jo häämöttää. ei viitti pyytää tonylta lisää riskirahaa, ku kersan autokin jo pelattiin.
fanitus ja kuolaus vois vielä sujua,
jos avaat uuden mens-only-clubin? ja tarjoat meille sitä piikikästä ruoskaa ja korkokenkää?
t:
buldoginnahkainen kynnysmatto
ps.
hyvät yöt kaikille!
yön yli nukuttuani ja asiaa tarkoin pohtineena...
kanitin italialaisbaarinikin tonylle
ostan luthorilta kilon kryptoniittia ja rakettirepun.
ja taas mukana kisassa. :)
kauhea on akkainwalta. :(
eikä taistelutanner.
Kyllä on kovin mustavalkoista ajatella, että mies olisi vain joko "haaste" naiselle tai kynnysmatto. Hoh hoijaa, oikea elämä ja parisuhde on ihan toista ja myös ihan toista, mitä se mahdollisesti ulkopuolisten silmissä näyttää.
Naiset eivät päädy tylsiin ja tasaisiin "kyllä kulta" -miehiin vaan fiksuihin, hyväkäytöksisiin, älykkäisiin oikeisiin miehiin, joiden pointti ei ole antaa haastetta naisille vaan olla mies parisuhteessa.
Teennäinen äijä meininki on sitä "haasteen antamista naisille" mutta silloin on usein kysymys huonosta miehen identiteetistä ja itsetunnosta ja sitä me naiset emme alistu korjaamaan vaan se on tehtävä miehen itse.
Haastaviin miehiin ihastutaan, mutta kumppaniksi otetaan se ennalta-arvattava ja helposti kontrolloitavissa oleva mies.
Voin sanoa suoraan, että MONI nainen haluaa olla esim. seurustelusuhteessa se valovoimaisempi osapuoli. Se hauskempi, fiksumpi, sanavalmiimpi, temperamenttisempi ja paremmannäköinen osapuoli. Ja voin sanoa senkin suoraan, että MONI nainen haluaa seurustelusuhteen olevan yhden naisen show ja niinpä tällaiset naiset valitsevat miehen, joka tulee aina ajoissa kotiin, käyttäytyy kiltisti eikä kyseenalaista mitään naisen sanomisia tai tekemisiä.
Kyllä naiset haaveilevat vahvasta ja karismaattisesta miehestä, mutta jos haluaa vahvan kumppanin, niin silloin täytyy myös olla itse vahva.
ihan totta.
parisuhde voi olla painimatto alussa.
varsinkin, kun mukana on kaksi kovatahtoista, mutta kyllä se siitä tasoittuu nopeasti.
ferengi kertoo asian hauskasti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000026901371#22000000026901371
vierestä parisuhteita seuranneena voisi kuitenkin todeta, että nainen vetää AINA sen pitemmän korren. sanoi (tai kuvitteli) mies itse, mitä tahansa. näin siis kaikissa 'normaaleissa' parisuhteessa.
miehen ei hommaa kannata koskaan ottaa aina liian vakavasti, muuten ei elämästä selviä hengissä. :)
Totuus tulee tässä: naiset haluavat miehen joka on mahdoton. Mies ei ole mies vaan hiiri, jos ei se pahoinpitele naista säännöllisesti. Mielellään myös pitää vängätä joka vitun asiassa vastaan. Se on haasteellinen mies. Joopa joo.
Suksikaa vittuun.
Mies on aina haastava tapaus. Vastaa aina JOO, vaikka ei kuule mitään. Siksi kirjoitan ja piirrän omalle sivulle nettiin, niin saan hänet kiinnostumaan minusta ja fantasioistani. Jos haluat tutustua, niin mene sivulle http://uskallus.tarinoi.fi
Hauskaa kesän jatkoa.
Nainen saa olla mielellään thaimaalainen ladyboy, siinä sitä munaa kun ei suominaisista löydy.
mitä tarkoittaa "haasteella". Mielestäni myöskään tietty haastavuus ei sulje pois kiltteyttä ja lempeyttä. Oma mieheni on hyvin kiltti ja lempeä (ja joku ulkopuolinen voisi luulla häntä kynnysmatoksi), mutta tosi paikan tullen hän kyllä osaa vetää tiukat rajat sille mitä suvaitsee ja mitä ei. Jos "haasteella" taas tarkoitetaan ihmistyyppiä, jonka kanssa joka ikisestä asiasta saa hakata päätä seinään ihan vaan periaatteen vuoksi niin sanoisin, että "ei kiitos".
"kilpakumppanista", jonka kanssa on haastetta. Olen karismaattinen, mutta siinä saattaa tulla niin kova kilpailu huomion saamisesta karismaattisen miehen rinnalla, että siksi valitsee helpomman tien.
Ns. haastavat miehetkin usein valitsevat kumppanikseen hiljaisemman ja ei niin valovoimaisen naisen itselleen.
-----
Niken tv-mainoksessa oli hyvin kiteytty tämä kilpailufilosofia minuttiin. Alussa tyttö ja poika katsovat toisiaan silmiin ja ovat käsi kädessä. Sitten he lähtevät juoksemaan. He juoksevat katsoen välillä toisiinsa, kohtaavat isoja ja suuria esteitä. Jotkut esteet ovat seiniä, joiden läpi on puskettava ja seinä hajoaa pieniksi palasiksi, mutta pari säilyy hengissä. Toinen kaatuu, mutta toinen nostaa ylös ja juoksu jatkuu. Valo alkaa häikäistä. He juoksevat kohti valoa ja ylöspäin.
Tv-mainos oli hienosti tehty ja siihen oli kiteytetty parisuhteen kaari. Kilpaillen juostaan rinta rinnan, välillä autetaan toista nousemaan ja juoksemaan taas, välillä katsotaan toisia silmiin, rakkaus on ja pysyy. Mennään ylöspäin, ei koskaan alaspäin. Lopulta koittaa ikuinen valo.
Jos aina saa tahtonsa läpi niin ei enää kunnioita toista. Ihan sama kun pikkulapsilla, huonosta käytöksestä tulee ojentaa.
jos toinen ohjaa kokonaan laivaa, niin toinen alkaa olettamaan, että toinen kanssa hoitaa kaikki hommat. ja AINA.
alkaa muuten ahdistamaan, jos joutuu miettimään kaiken kahden ihmisen puolesta vuosi toisen perään.
hmmm... ei kai tuo ole pelkkä luonnekysymyskään(??)
molemmilla pitää vaan olla vaan niitä omia juttuja.
'kokemukseeni naapurin tytöstä' saattaa vaikuttaa sekin, että oltiin niin nuoria silloin(?)
Hyvä toi "kyllä kulta".. Mun mies sanoo just noin :D.
Tuo on kinkkinen kysymys siinä mielessä, että onko se haaste se tärkein pointti vai joku muu? Tai mitä se haasteellisuus ylipäätänsä on!?
Mä pidän suunnattoman paljon mun miehestäni sen takia, että hänessä on niin monta ulottuvuutta. Hän osaa olla miltei kuoleman rauhallinen, yhtäkkiä taas aivan sekopäinen hassuttelija. Ei kuitenkaan ole kyseessä skitsofrenia ;D. Minuun hänessä vetoaa ehdottomasti älykkyys ja etenkin semmoinen leppoisuus - ettei elämä ole yhtä draamaa. Se taas ei tarkoita että olisi tylsää, vaan ettei järjestetä joka välissä jotain kohtauksia.
Ehkä se on se älykkyys, joka tuo haastetta.. Lisäksi minusta on hyvä asia, että mies ei ole semmonen yltiölässyttäjä, sillä se alkaa ottaa kaaliin aika nopeesti.
Mutta sellainen yltiömäinen tempperamenttisuus, mustasukkaisuus ym muu paska ei kiinnosta mua ollenkaan.. Se ei enää ole haasteellisuutta vaan ajan tuhlausta :P.