Nii-iiin monessa työhaastattelussa on hyvämaineisetkin firmat sanoneet: Me ilmoitamme sinulle joka tapauksessa, tulitko valituksi. Ja mitään ei niistä jälkeenpäin kuulu. Usein vielä valehdellaan joku aika mihin mennessä muka ilmoitetaan.
Seuraavassa työhaastattelussa minä valehtelen osaavani yhtätoista kieltä. Ja jos niitä siinä hommassa joskus todellisesti tarvitaan, niin en puhu sanaakaan vaikka osaisin.
Seuraavassa työhaastattelussa minä valehtelen osaavani yhtätoista kieltä. Ja jos niitä siinä hommassa joskus todellisesti tarvitaan, niin en puhu sanaakaan vaikka osaisin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Järjästetty ns. pakosta,kun säännöt niin vaativat.Paikat menevät sisäisen "radion" kautta.Esim, jonkun tuntema kaveri on hyvä henkilö siihen hommaan,elikkäs suhteilla seilataan.On muuten TOTUUS monessa ns. haussa.
Näin se täsmälleen on. Todella usein.
Perinteisesti yrityksen tärkein tavoite on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen!
Kuvaamasi kaltainen henkilöstöpolitiikka ei oiken istu ko. tavoitteeseen.
Ensimmäiset rekrytoinnit tein 1970, viimeiset 1998.
Useammassa ja useamman kokoisessa yrityksessä.
Henkilöstö 30 - 2050.
Itsestään selvänä toimenpiteenä oli kirjallisen palautteen antaminen kaikille hakijoille!
Useimmille pelkistetty, rutiininomainen.
Hakijoista riippuen joillekin henkilökohtaisesti muotoiltu "kiitoksia plä, plä jne. Huolimatta tämänkertaisesta ratkaisusta voisimmeko tilanteen muuttuessa lähestyä teitä vastaavalla asialla.
Olen valmis keskustelemaan asiasta myös puhelimitse. Plä, plä."
En tiedä nykykäytännön perusteita, mutta tuo kuvaamani menettely ei kovin suurta vaivaa vaatinut.
Päin vastoin. Minulla oli valmiiksi käsiteltynä hyviä ehdokkaita mahdolliseen tarpeeseen joista, ilman hakumenettelyä voi etsiä soveltuvaa henkilöä.
Likimainkaan aina se ei onnistunut. usein kuitenkin.
Ajattelin myös sitä fiilistä jossa ihminen tulee töihin.
Olen itse ollut muutaman kerran tilanteessa jossa tunsin itseni todella tervetulleeksi.
Minut itseni on kahdesti kutsuttu töihin aiemman hakemukseni perusteella.
Toisella kerralla soitin itse nähtyäni ilmoituksen.
Toissella kerralla minuun otettiin yhteyttä aiemmin lähettämäni hakemuksen perusteella.
Suomessa ei ole mitään henkilöstöpolitiikkaa, jos ei sitten puhuta jostain erikoisaloista ja erikoisosaamisesta. Muiden kohdalla pätee kysynnän ja tarjonnan rautainen laki ja koska tarjonta on kysyntää suurempaa, työnhakijoita voi vaikka potkia rautasaappaalla päin näköä ja ne pienet paskiaiset siitä huolimatta nuolevat kiitollisuudesta saappaat puhtaaksi kuin joutuisivat mierontielle olemattoman sosiaaliturvan kanssa.
Tässä on sulle sitä suomalaista henkilöstöpolitiikkaa - tulos tai ulos.
Jatkuvuuden turvaaminen!
Olen kai vanhanaikainen?
Uskon vahvasti että pitemmällä tähtäyksella on tuloksellisempaa saada henkilöstö sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin ja antamaan panoksensa sen kehittämisessä ( riiston maksimointia?).
Olen itsekin tehnyt määräaikaisia projekteja.
Rajalliset tavoitteet.
Selkeä aikataulu.
Mikään muu ei kiinnostanut pätkääkään.
Turha kuvitella että määräaikainen tai itsensä kusetetuksi tunteva kiinnostuisi työn ja menetelmien kehittämisestä!
Tuo mieliala lähtee taloon tulotavasta.
Hakemuksiin vastaamatta jättäminen antaa täsmälleen sellaisen kuvan kuin kerroitkin.
Tulos tai ulos on helvetin lyhytnokkaista politiikkaa.
Olen kuvitellut että siitä vallitsee yksimielisyys?
Siis ei?!
Onneksi olen työelämän ulkopuolella!