Hei!
Haluaisin tietää onko joku eronnut pariskunta palannut yhteen uudelleen?
Kuinka kauan olitte erossa?
Kumman aloitteesta yhteenpaluu tapahtui (jättäjän vai jätetyn)?
Mitkä seikat vaikuttivat yhteenpaluuseen (miksi ylipäätänsä erositte)?
Olitteko ihan teinejä vai minkäikäisiä?
Kaikki tiedot kelpaavat!
Olen jättänyt mieheni ja jo nyt kun ero ei ole edes ihan kunnolla alkanut, kadun tekoani syvästi!!
Pelkään vain, ettei mies huoli minua enää koskaan takaisin, sen verran loukattu hän on (en ole pettänyt)...
Ja koko ero tuntuu niiiiin tyhmältä ratkaisulta, samoin jos alamme tapailla toisiamme kun asumme eri osoitteissa tuntuu jotenkin oudolta, olemmehan sentään asuneet yhdessä useita vuosia...
Auttakee!
Haluaisin tietää onko joku eronnut pariskunta palannut yhteen uudelleen?
Kuinka kauan olitte erossa?
Kumman aloitteesta yhteenpaluu tapahtui (jättäjän vai jätetyn)?
Mitkä seikat vaikuttivat yhteenpaluuseen (miksi ylipäätänsä erositte)?
Olitteko ihan teinejä vai minkäikäisiä?
Kaikki tiedot kelpaavat!
Olen jättänyt mieheni ja jo nyt kun ero ei ole edes ihan kunnolla alkanut, kadun tekoani syvästi!!
Pelkään vain, ettei mies huoli minua enää koskaan takaisin, sen verran loukattu hän on (en ole pettänyt)...
Ja koko ero tuntuu niiiiin tyhmältä ratkaisulta, samoin jos alamme tapailla toisiamme kun asumme eri osoitteissa tuntuu jotenkin oudolta, olemmehan sentään asuneet yhdessä useita vuosia...
Auttakee!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tulipa mieleen kysyä, että miksi jätit hänet, jos pettäminen ja toinen mies ei ollut syynä? Tuskin nyt ihan paremman tekemisen puutteessakaan? Lähtösi syitä pohtimalla saat varmaan parhaiten vastauksen siihen, onko teillä vielä tulevaisuutta yhdessä. Jos syy nimittäin oli joku vakava, kuten väkivalta tai alkoholismi, niin sellaiset eivät muutu, ellei mies itse halua muuttua. Mutta jos kysymyksessä oli enemmänkin se, että suhteesta loppui puhti, niin sinun pitää miettiä, miksi niin kävi ja mitä sille voisitte tehdä.
Ja jos päädyt pyrkimään takaisin, niin joudut ottamaan sen riskin, ettei sinua todellakaan silti huolita takaisin. Hänelläkin on oikeus päättää omasta elämästään.
Niin, niitä syitä oli kai mm. se, että olimme jotenkin erkaantuneet toisistamme; työ ja arki vaativat veronsa :(!
muita,mutta lähinnä olen kuitenkin kiinnostunut miten muut ovat saaneet asiansa kuntoon.
Kiitos!
Moi
lopetin suhteeni juuri, koska avopuolisoni ei arvostanut minua ja juuri eilen näin hänet toisen muijan kanssa?? jotenkin vieläkin rakastan häntä ja olo on paha
Minut jätettiin, syynä oli jonkinlainen erkaantuminen. Palasimme yhteen jonkin ajan päästä ja yritimme yhteiseloa. Joitain asioita muutimme, mutta suhde ajautui muutaman kuukauden päästä taas samaan jamaan, nyt sitten on erottu lopullisesti. Eli jos yhteen haluat palata, mieti tarkkaan miksi lähdit, koska jokin syy siihen on ollut. Yhteenpalaaminen ei ole niin yksinkertaista kummallekaan, jokin on jo mennyt rikki. On helppoa palata yhteen tottumuksen vuoksi, onhan puoliso tuttu tapoineen. Mutta molemmilta vaatii todella paljon selvittää syitä syytä välirikkoon ja jotain on muututtuva, ettette ajaudu samaan tilanteeseen hetken pääsät uudestaan. Erokaan ei ole helppo, mutta jos siihen päädyt tee se nopeasti ja kerralla ja mielummin ilman pettämistä, silloin voit ehkä säilyttää välit kohtuullisina. Tällainen on minun kokemus, joka jätettiin.
melkein sama tilanne. asuimme tosin yhdessä vuoden, sitten huomasin että kiinnostus on omalta osaltani sammunut, tunnuimme lähinnä kämppiksiltä, emme rakastavaisilta. siispä kerroin tunteistani ja päätimme erota. nyt miehellä on uusi asunto, jonne ei ole vielä muuttanut (pari päivää sitten sai avaimet), ja minä etsin vielä asntoa. olemme erittäin hyvissä väleissä ja päätimme, että nyt ei ole oikea aika meidän olla yhdessä. haluamme olla toistemme kanssa tekemisissä, ja katsoa josko myöhemmin palaamme yhteen, koska tunteeni ovat palanneet osittain
Meidän välit ovat nyt paremmat (kun ero on käsissä)kuin mitä ne ovat olleet puoleen vuoteen ja huomaan pitäväni miehestäni todella paljon, hullua, koska ei ole pitkääkään aikaa kun melkein inhosin häntä!
Sekoan!
Ja olen todella surullinen! En nuku, en syö, olen kuin haamu ja omiakin asioita pitäisi järjestää!
Minä, joka olen sanonut haluavani erota, käyttäydyn ihan kuin minut olisi jätetty!
Olen menettämässä minulle todella tärkeän ihmisen omien ehkä hätiköityjen (mietin kylläkin melkein vuoden) asioiden vuoksi!
En tosin osaa tällähetkellä ajatella järkevästi eli en edes "muista" (tai alitajuisesti en halua muistaa) asioita/syitä jotka tähän johtivat...
Olen niiiiin TYHMÄ!!
Toivottavasti saatte asiat kuntoon! Koin ihan juuri äskettäin samantyyppisen tilanteen, ja nyt asiat tuntuisivat kääntyneen paljon parempaan. Meillä syynä eroon myös hiipuminen.. Erilaisen tilanteesta teki ehkä vain se, että aloitteen eroon teki mies.
Meillä auttoi keskustelu, ja ainakin itse päätin yhdessä vaiheessa, että teen kaikkeni saadakseni rakkaani takaisin. Tiesin, etten keskustelun hetkellä osaa kertoa asioita niinkuin haluaisin, joten kirjoitin kirjeen.
Ehkä miehesikin on huomannut välienne parantumisen ja puhuminen auttaisi.
Onnea yritykseen!
Asioita pahentaa huomattavasti, että asuntomme on myyty ja molemmilla uudet pienemmät asunnot jonne kumpaankaan emme mahdu koko porukka!
Jos myyntiä ei olisikaan vielä tehty, tilanne olisi ihan eri. Näin sanoi mieskin!
Pakko kommentoida, kun kuulosti niin tutulta. Itse olen mies ja halusin erota silloisesta avovaimostani. Muutettiin vielä kerran sen jälkeen toiselle paikkakunnalle yhteiseen asuntoon, kun olin puhunut erotunteistani. Piti yrittää jne. No, olimme niin väsyneitä, että eihän siitä mitään tullut. Eron jälkeen olimme paljon yhteyksissä.
Yks päivä mulle sitten välähti mieleen, että haluankin hänet. Siinä oli jo ehtinyt tulla hiukka välimatkaa ja muita naisia, jotka vahvistivat käsitystä. Exälle ajatus tuli aika shokkina, kun oli yrittänyt totutella eroon. Mietti ja sovittiin että kokeillaan. Oli raskasta aikaa, siinä kummitteli itse eron lisäksi eron jälkeiset tapahtumat (nainen ja mies). Pikkuhiljaa ne vähenivät, mutta samat ongelmat tulivat pintaan, mitä aiemminkin. Tässä vaiheessa asuimme tietysti omissamme. Välillä oli suurtakin rakastumisen tunnetta.
Loppu kuitenkin tuli noin vuosi uudelleen kokeilun jälkeen. Ja samat ongelmat olivat syynä kuin alunperinkin. Vaikka puhuimme asioista tosi avoimesti ja tiedostimme ongelmat, olimme näköjään kyvyttömiä puuttumaan niihin. Se harmittaa vielä näin jälkikäteen. Mut ei se kokeilu harmita, tulipahan katsottua kortit loppuun asti.
Eli mieti eka ite, että miksi ylipäätään erosit. Tee vaikka listaa huonoista ja hyvistä puolista, yritä olla neutraali. Sitte vaan rohkeasti ukon kanssa puheisiin, juttelette avoimesti vaan. Älkää antako raha-asioiden olla esteenä.
Minun/ meidän tarina:
Tapasimme 90 luvun alussa parikymppisinä.Elimme avoliitossa muutamia vuosia...erosimme.Meni lähes 9 vuotta ettemme olleet missään tekemisissä toistemme kanssa. Sitten tapasimme sattumalta ja liekki syttyi uudelleen. Nyt reilun kahden vuoden yhdessäolon jälkeen tiet taas eroavat...
Ps...taustalla soi Jonna Tervomaa-Tyhjää....:/