HELLOWEEN – KEEPER OF THE SEVEN KEYS PART. 2
1. "Invitation” (Weikath) – 1:06
2. "Eagle Fly Free” (Weikath) – 5:08
3. "You Always Walk Alone" (Kiske) – 5:08
4. "Rise and Fall” (Weikath) – 4:20
5. "Dr. Stein” (Weikath) – 5:03
6. "We Got the Right" (Kiske) – 5:07
7. "Save Us” (Hansen) – 5:12
8. "March of Time” (Hansen) – 5:13
9. "I Want Out” (Hansen) – 4:39
10. "Keeper of the Seven Keys" (Weikath)
–13:38
“Loistavan” Keeper of the Seven Keys part. 1 jälkeen Helloween alkoi tehdä uutta albumia varsinaisella apinanraivolla, josta oli määrä tulla jatko-osa Keeper 1:lle. Vaikka jatko-osat ovat monesti ns. riskisijoituksia, tässä tapauksessa Helloweenin kannatti ottaa riski. Keeper part. 2:sta on nimittäin muodostunut aikojen saatossa varsinainen ”klassikko” joka saa allekirjoittaneen naurahtamaan kerran jos toisenkin. Albumiahan ei missään nimessä voi nimittää varsinaiseksi Albumiksi, vaan kyseessä on enemmänkin kymmenen kappaleen joukko hurjan hauskoja saksalaishuumorilla höystettyjä juomalauluja! Kisken ja Weikathin uskomattoman laadukkaasta huumorista kertoo jo levyn aloittava, mahtipontinen intro Invitation, joka saa kuulijan odottamaan jotain suurta ja mahtavaa. Vaan mitä tuleman pitääkään? Kahdeksan toistaan hullunkurisempia ja jopa raivostuttavan ”vammaisella” huumorilla höystettyjä power-metal kipaletta. Albumin kappaleet, joita ei ole tehty ihan kahden promillen humalassa ovat levyn loppupään March of Time ja legendaariseksi hittibiisiksi noussut I Want Out. Nämä biisit tarjoavat kuulijalle jopa hyvää power-metallia, jos antaa huomion pysyä kaukana kiljukaula-Kisken kammottavista heikohkoista ajoittain biisejä riivaavista kiekaisuista. Kuitenkin valtaosa levystä pohjautuu täysin b-luokan power-metalliin, kammottavilla rumpukompeilla, perus-power-riffeillä ja hulvattomilla hoilotus-kertosäkeillä eteneviin kappaleisiin. Näistä hyvinä esimerkkeinä esim. Rise and Fall ja Dr. Stein, jotka saavat kuuntelijassa aikaan välittömän ns. vitutuksen. Välillä ihmetyttää jopa miksi näiden levyjen nimet lausutaan usein kun puhutaan legendoista.
Tässä on kuitenkin levy, joka kuuluu jokaiseen levyhyllyyn, pitää tästä sitten tai ei. Itse uskoin tähän ”myyttiin” näitä levyjä ostaessani, mutta nyt voin jo huokaista helpotuksesta että eivät nämä kauaa enää levyhyllyäni saastuta, koska ostaja on jo tiedossa!
Terveisin Keke
1. "Invitation” (Weikath) – 1:06
2. "Eagle Fly Free” (Weikath) – 5:08
3. "You Always Walk Alone" (Kiske) – 5:08
4. "Rise and Fall” (Weikath) – 4:20
5. "Dr. Stein” (Weikath) – 5:03
6. "We Got the Right" (Kiske) – 5:07
7. "Save Us” (Hansen) – 5:12
8. "March of Time” (Hansen) – 5:13
9. "I Want Out” (Hansen) – 4:39
10. "Keeper of the Seven Keys" (Weikath)
–13:38
“Loistavan” Keeper of the Seven Keys part. 1 jälkeen Helloween alkoi tehdä uutta albumia varsinaisella apinanraivolla, josta oli määrä tulla jatko-osa Keeper 1:lle. Vaikka jatko-osat ovat monesti ns. riskisijoituksia, tässä tapauksessa Helloweenin kannatti ottaa riski. Keeper part. 2:sta on nimittäin muodostunut aikojen saatossa varsinainen ”klassikko” joka saa allekirjoittaneen naurahtamaan kerran jos toisenkin. Albumiahan ei missään nimessä voi nimittää varsinaiseksi Albumiksi, vaan kyseessä on enemmänkin kymmenen kappaleen joukko hurjan hauskoja saksalaishuumorilla höystettyjä juomalauluja! Kisken ja Weikathin uskomattoman laadukkaasta huumorista kertoo jo levyn aloittava, mahtipontinen intro Invitation, joka saa kuulijan odottamaan jotain suurta ja mahtavaa. Vaan mitä tuleman pitääkään? Kahdeksan toistaan hullunkurisempia ja jopa raivostuttavan ”vammaisella” huumorilla höystettyjä power-metal kipaletta. Albumin kappaleet, joita ei ole tehty ihan kahden promillen humalassa ovat levyn loppupään March of Time ja legendaariseksi hittibiisiksi noussut I Want Out. Nämä biisit tarjoavat kuulijalle jopa hyvää power-metallia, jos antaa huomion pysyä kaukana kiljukaula-Kisken kammottavista heikohkoista ajoittain biisejä riivaavista kiekaisuista. Kuitenkin valtaosa levystä pohjautuu täysin b-luokan power-metalliin, kammottavilla rumpukompeilla, perus-power-riffeillä ja hulvattomilla hoilotus-kertosäkeillä eteneviin kappaleisiin. Näistä hyvinä esimerkkeinä esim. Rise and Fall ja Dr. Stein, jotka saavat kuuntelijassa aikaan välittömän ns. vitutuksen. Välillä ihmetyttää jopa miksi näiden levyjen nimet lausutaan usein kun puhutaan legendoista.
Tässä on kuitenkin levy, joka kuuluu jokaiseen levyhyllyyn, pitää tästä sitten tai ei. Itse uskoin tähän ”myyttiin” näitä levyjä ostaessani, mutta nyt voin jo huokaista helpotuksesta että eivät nämä kauaa enää levyhyllyäni saastuta, koska ostaja on jo tiedossa!
Terveisin Keke
Vastaukset 8
Vanhimmat
Arvosanaksi muotoutui 1.5/5
ways to saa the things in life, a million ways to be a fool.
In the end of it, none of us is wright.
Sometimes we need to be alone.
Olet sitten palannut. Hyvässä muistissa ovat vielä "arvostelusi" kaikista Metallican ja Iron Maidenin albumeista. Haukuit ne kaikki totaalisen paskoiksi. Taidat olla tämä viimepäivinä palstoilla häiriköinut klassisen musiikin ystävä
En tiedä mistään häiriköistä mitään. Laitoin tämän tänne ihan huvikseni (vitsinä), enkä ole aikaisemmin laittanut ainuttakaan "arvostelua" tänne. Ikävää joutua syntipukiksi muidenkin toilailuista :(
Terveisin Keke
No etpä tietenkään, kukas sitä nyt täällä häiriköisi.
että tuo Helloweenin kakkoslevy (jatko-osa) ei todellakaan ole paljon mistään kotoisin.
siivosin levyhyllyä muutama viikko sitten, ja päräytyin palasiksi vinyylin, eikä hetkeäkään kaduttanut. ihmettelin vain, miksi sen joskus kauan sitten tulin ostaneeksi... en siitä koskaan pitänyt, tunsin itseni lähinnä vaivautuneeksi, jos olisi pitänyt kuunnella vaikkapa biisi "dr. stein". todellakin, huonoa saksalaista huumoria.
taisin kuunnella koko levyn ehkä kahdesti?
erittäin huono ostos.
Eipä se minulta mitään pois ole uskotko vai et. Tuo onpi ihan oikeasti minun mielipiteeni tuosta levystä. Mistään Maidenin tai Metallican levyistä en ole mitään arvosteluja kirjoittanut.
Enkä myöskään ole klassisen musiikin ystävä.
Terveisin Keke
Eivät ne tosiaan mitään arvosteluja olleet, jokaisen biisin hakkumista kummankin bändin jokaiselta levyltä kyllä.