Tällä palstalla on runsaasti kirjoitettu pettämisestä, ykkösistä, kakkosista, vaimoista, negatiivisista tunteista.
Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä jotka olette solmineet uuden liiton "kakkosen" kanssa, jota olette todella rakastaneet. Eli jos olet eronnut pitkästä liitosta (vähintään 10 vuotta) ja olet solminut uuden liiton "kakkosen" kanssa, niin haluaisin kuulla kokemuksiasi: miten ero onnistui, miten uusi liitto "kakkosen" kanssa on onnistunut? Mitä asioita tulisi ottaa huomioon? Oletko ollut tyytyväinen loppuratkaisuun vai haikailetko takaisin "ensimmäistä" liittoasi? Olkaa hyvä, vain asiallisia vastauksia.
Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä jotka olette solmineet uuden liiton "kakkosen" kanssa, jota olette todella rakastaneet. Eli jos olet eronnut pitkästä liitosta (vähintään 10 vuotta) ja olet solminut uuden liiton "kakkosen" kanssa, niin haluaisin kuulla kokemuksiasi: miten ero onnistui, miten uusi liitto "kakkosen" kanssa on onnistunut? Mitä asioita tulisi ottaa huomioon? Oletko ollut tyytyväinen loppuratkaisuun vai haikailetko takaisin "ensimmäistä" liittoasi? Olkaa hyvä, vain asiallisia vastauksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
riitti paljastamaan sen että tein elämäni suurimman virheen ja menetin ikuisesti naisen jota todella rakastin ja jumaloin. Mentiin naimisiin kakkosen kanssa heti ja oltiin siinä tasan puoli vuotta. Olisin eronnut heti siitä akasta joka keplotteli minun ja vaimoni väliin jos olisin tiennyt ettei hän aito ollut vaan pelkkä valehteleva noita-akka.
T; Kaiken menettänyt mies.
naisilta.
Kysymyksesi on kohdistettu miehille. Miten ajattelit saada oikeat miehet vastaamaan? Ei taida onnistua.
Olen itse nainen. Olimme mieheni kanssa suhteessa jo avioliittojemme loppupuolella ja nyt naimisissa keskenämme. Ongelmana meillä on nyt kahdenkeskisen ajan riittämättömyys, ts sitä täytyy nipistää yön tunneista. Lapsia meillä on etänä ja lähinä. Lisäksi kavereita ja sukulaisia, jotka tykkäävät käydä kylässä. En valita. En tiedä mikä on mieheni mielipide, hyvin hän näyttää viihtyvän. Hän ei tarvitse unta nin paljon kuin minä, joten yövalvomiset ei häntä väsytä, toisin kuin minua. Tuskin hän tänne kirjoittaa. Molemmilla on exäänsä riidattomat välit, emme puhu heistä keskenämme enää kovinkaan paljon.
En vaihtaisi vanhaan, en sitten millään (vaikka siinä vanhassa suhteessa todella yöt nukuttiin). Meillä on niin paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja olemme ihmisinä samantyyppisiä, ymmärrämme toisiamme hyvin.
ai että "se akka, joka keplotteli minun ja vaimoni väliin.." : DD.. tän täytyy olla provo --vai onko näin idiootteja ihmisiä olemassa..?? --joko provo tai jonkun petetyn vaimon toiveajattelua..
Niin, se ei joillekin mene tuhon otsaluuhun, ennekuin sen kokeilee. Vaimo varmaan sanoi asiasta, mutta sinulla oli ne kuuluisat mustat lasit silmilläsi, niinkö? Olen sitä mieltä, että nämä keplottelijat ovat juuri naisia, jotka vetävät ukkoja nenästä. Harvemmin miehen logiikka menee noin. Naiset ovat heti valmiina, jos olet johtaja tai esimiesasemassa oleva, ulkonäöltäsi mukiinmenevä, rikas tai muuten toisten kehuma yksilö. Nyt voisinkin kysyä, että jätitkö vielä vaimon lisäksi lapsetkin suremaan. Voi olla, että tehtyä asiaa et saa koskaan anteeksi. Puolisona minäkin voin kuvitella vaimosi tunteet, kun käsittelit häntä tämän toisen naisen kanssa. Kanna vaan vastuu tekemisistäsi. Elämässäsi on todellakin muutoksen aika. Sellaista se on, kun molemmissa päissä seisoo yhtä aikaa... ei järki pelaa.
jonka itse loit;-) Kukaan ei nimittäin voisi luulla tuota Kaiken menettäneen miehen viestiä aidoksi.
petetyn provo tai sitten totta ja osoittaa niin mahtavasti jotain pettäjän luonteesta. Mikään ei ole koskaan pettäjän vika - kaikkeen löytyy syy aina toisesta. Välillä se on se vaimo, joka ei jaksa enää laittaa itseään niinkuin vuonna käpy ja nakki ja väsynyt lastenhoidosta jne, päästänyt suhteen arkeutumaan. Tai sitten se on se kakkonen, joka täysin tahtomattoman miesparan hurmasi. Edes tuossa vaiheessa ei osata tunnustaa, että oma moka ja kärsisi rauhassa tekojensa seuraukset ja jatkaisi elämäänsä eteenpäin. Eikö edes ajatus siitä lohduta, että sillä exälläsi voi olla nykyään paljon parempi mies elämässään ja joka ei edes petä? Vai pyöriikö maailmasi niin tiukasti oman napasi ympärillä?
En ole enää leikki-ikäinen... Lähtökohtana on, että kenelle vastaan oletan sen henkilön olevan jotakuinkin tässä maailmassa. Voi täällä satuilijoita olla. Kun en ole kakkonen, katson asioita vähän eri tavalla...
..ja siinä toinen idiootti : DDD.. sopisitte oikein oivasti yhteen ap:n kanssa, niin voisitte sitten yhdessä surra, miten kaikenmaailman KEPLOTTELIJAT pilaavat teidän elämän : DDD...
ohjeet, että tiedät miten täällä kirjoitellaan, vai kuppikokojasiko esittelet. Ei jäänyt epäselväksi kumpi olet. Älä vastaa minun viesteihin, en kehtaa lukea tuollaisen ääliön kirjoittamaa ja huutamaa paskaa. Pysy asialinjalla tai linja zu.
verrattuna esim. Miehen logiikka-osastoon tai Ihannemiehiin. Tietysti etikettiä on hyvä noudattaa, ei siinä mittää..
Muija alkoi tapaileen toista, oltiin vielä n. 1kk yhdessä. Sitten erottiin, muija jatkoi seurustelua tämän uuden kans, otti minut takaisin (ite jopa kysyi) kahden kuukauden päästä, oltiin 3 kk yhdessä ja taas erottiin. Nyt hädin tuskin puheväleissä ja voi mennä 2-3 kk ettei nähdä/kuulla. Eikä niin väliksikään! Tämmöst.
Lähdin 15vuotta kestäneestä liitosta, kakkosen luokse. Kakkosta olin satunnaisesti tapaillut noin pari vuotta ennen eroa. Tuona parina vuotena tosin olimme mieheni kanssa asumuserossa kahteen otteeseen. Ero ei ollut selvä, eikä ole vieläkään, erosta nyt vuosi. Paljon on mahtunut tähän aikaan ja lähinnä negatiivista ja monesti on mieltä painanut että oliko se oikea ratkaisu sittenkään. Lähinnä käytännön ongelmien takia. Nyt kuitenkin kakkosen kanssa vuosi takana. Naimisissa tai edes kihloissa ei olla, mutta yhteistä omaisuutta on, joka on meidän tapauksessa yhtä sitovaa periaatteessa kuin avioliitto. Onnellinen olen, niinä hetkinä kun exän kanssa ei tarvitse riidellä...
Mutta kyllä se ensimmäinen liitto oli toisaalta aika helppo nykyiseen verrattuna ja siitä syystä välillä edelleenkin mielessä, se että onko kaikki ollut todella tämän arvoista.
takana, onnellisia vuosia :) Ex-liittoni kesti 13 vuotta, miehelläni 15 vuotta. Eromme olivat repivät, eksät tappeli meistä kynsin hampain ihme kyllä. Salasuhteemme kesti ennen seurustelumme julkistamista parisen vuotta, sen siivun pyyhkisin ilomielin pois historiastani :( Ekaa liittoani kyllä muistelen ihan lämmöllä, mutta takaisin en menisi, en vaikka tämä nykyinen liitto kariutuisi. Kyllä se oli loppuun katsottu.
Elämä hymyilee nyt, Ei kaduta vaihto pätkääkään :)