Mun anopille maistuu kalja eikä lastenlapset kiinnosta - olenkohan minäkin itsekäs kun ajattelin, että se joskus haluaisi hoitaa ja tavata lapsenlastaan? Lapseni hoidan ja otan vastuun, mutta ei usko, että sellainen äiti on vastuuton tai haluton kantamaan täyttä vastuuta lapsistaan, joka joskus haluaa aikaa myös itselleen - sittenhän voisi ajatella niin, että vastuuttomia vanhempia ovat ne, joiden lapsilla on sellaiset isovanhemmat, jotka silloin tällöin hoitavat lastenlapsiaan...
Puolijuoppo ANOPPI
Itsekäs miniä
191201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Anoppisi on omat lapsensa hoitanut ja saa kaljotella niin paljon kun lystää. Mitä ihmettä anoppisi elämä sinulle kuuluu? Hoida itse penskasi jos kerran olet halunnut. Kai sulla on omatkin vanhemmat?
hoitaa kakaroitasi. Eivät kaikki ole -pusipusi halihali aikun ihanaa- viettää viikonloput lastenlasten kanssa, sillä aikaa kun nuoret haluavat bailata laivalla tms. Ottakaa vastuu lapsistanne, se ei ole anoppien, mummojen ja vaarien tehtävä. Jos anoppi, mummot ja vaarit vetävät viintä ja konjakkia naamaansa, matkustavat, ennenkuin raakkiintuvat vanhuuttaan on se ok.
Teidänkö mielestä anopin ja apen tulee saada juopotella mielin määrin, ja olla välittämättä yhtään lapsenlapsistaan. Voi jessus.. En tarkoita, etteikö apella ja anopilla saisi olla omaa elämää,tms., mutta pitäähän omista jälkeläisistään olla kiinnostunut. Mitähän mieltä ne lapsenlapset ovat kun mummo ja pappa ovat aina matkoilla, eikä koskaan pääse siellä käymään. Kyllä se lapsikin haluaa viettää aikaa mummonsa ja pappansa kanssa.
Se ei ole niin yksinkertaista, että "anna apen ja anopin juoda ja elää omaa elämäänsä". Lapsen lapset kuuluvat heidän elämäänsä varmasti. Joten eikö heitäkin tulisi ajatella? Minun appivanhempani saavat vetää konjakkia ja juosta ulkomailla, mutta heidän tulee olla kiinnostuneita lapsenlapsistaan. En tarkoita, että joka viikonloppu lykätään heille hoitoon, vaan että edes joskus kävisivät yökylässä. Minä ainakin olin pienenä paljon yökylässä isovanhempieni luona, ja senpä takia minulle onkin jäänyt ihana kuva molemmista isovanhemmistani.
Nykyään on ilmeisesti (näistä kirjoituksista päätellen) tärkeintä se juominen ja matkustelu ja se OMA elämä, johon ei jälkeläiset ilmeisesti kuulu.
"Teidänkö mielestä anopin ja apen tulee saada juopotella mielin määrin, ja olla välittämättä yhtään lapsenlapsistaan."
Kyllä, täsmälleen. Mikä siinä on niin omituista?
"mutta pitäähän omista jälkeläisistään olla kiinnostunut."
Miksi ihmeessä? Voisitko mitenkään loogisesti, ei omiin hormonihötkyilytuntemuksiisi perustuen perustella?
"Mitähän mieltä ne lapsenlapset ovat kun mummo ja pappa ovat aina matkoilla, eikä koskaan pääse siellä käymään."
Lapset eivät ole asiasta yhtään mitään mieltä, ellei joku hermoheikko aikuinen asiasta narise ja päivittele jatkuvasti lasten kuullen. Ihan totta, jo lapsella on kuule omakin elämä.
"Kyllä se lapsikin haluaa viettää aikaa mummonsa ja pappansa kanssa."
No voi voi, se ei kuitenkaan ole mummon tai papan syytä. Viittaan edelliseen kommenttiini.
jotka koulutettiin omien lasten ollessa aikuistuvia:
Mun asiat ei kuulu sulle.
Mun menemiseni ei kuulu sulle.
Mun kaveripiirini ja sen tekemiset ei kuulu sulle.
Nyt pitäisi olla startti valmiina tukemaan turvaaman ja piikomaan.
Eikähän pohja tuolle lastenhoitoavulle luotu juuri tuolloin. Aikuistuva omalapsi ei jakanut mitään vanhempiensa kanssa.
Nyt juu vastuu pitäisi näiltä itsenäisiltä oman elämän eläjiltä ottaa ja hoitaa ilmaisena kaatopaikana omasta elämästä viis.
Ei kiitos.
Mummukerhossa terassilla kuultuna.
Taidat olla jotenkin omituinen? Ei kukaan järkevä ihminen ajattele noin.
Lapsella on OIKEUS tutustua kunnolla omiin isovanhempiinsa. EI MIKÄÄN oikeuta isovanhemmille, että nyt saa alkaa juomaan ja juhlimaan. Toki saavat tehdä mitä haluavat, mutta nämä lapset kuuluvat samaan perheeseen. Eikö ihmisen perusluonteeseen kuulu huolehtiminen? Pidetään huolta, ja ollaan apuna, annetaan neuvoja. Niin ei, mitä nykyajan anopit ja apet haluavat tehdä? Alkaa juhlimaan, kun ei tarvitse kenestäkään huolehtia!
Niin, lapsi jos ei tutustu omiin isovanhempiinsa, niin ei se osaa sitä silloin kaivatakaan. Mutta ehkä isompana voi tulla mieleen (kun mummu ja pappa on kuollut kanarian saarilla alkoholimyrkytykseen), että miksi hän ei ole saanut tutustua isovanhempiinsa. Kyllä lapsella siihen on oikeus, ja mummon ja papan velvollisuus on tutustua omaan lapsenlapseensa.
Kenen vika se on, jos lapsi haluaa olla isovanhempiensa kanssa, mutta isovanhemmat ei lapsenlapsensa? Kasvatuksenko? Vai olisikohan kenties se, että ilmeisesti ei nykyään muulla ole väliä kuin sillä reissaamisella, juhlimisella ja juomisella?
Minun puolestani mummot ja papat saa kyllä ottaa ilon irti elämästään kun omat lapset ovat lähteneet pois. Mutta siltikin, lapset ovat aina omia jälkeläisiä. Ja luulisi, että niistä lasten lapsistakin välitetään sen verran, että juomiseltaan joskus ehtisi heitäkin nähdä!
Meille mummo ja vaari tulee mielellään yökylään juopotteleen ja rentoutuun kun ei ole rasittavia kersoja häiritsemässä. Kehuvat kuinka ihanaa kun saa olla vaan :)
Sinäpä vapautuneesti jakelet oikeuksia ja velvollisuuksia. Minkäs sortin guru oikein olet ja mihinkähän pykälään nämä velvoitteet perustuvat?
Kyllä se on nyt vain niin, että olet vetänyt teesisi aivan hatusta, lapsella ei ole MITÄÄN oikeuksia suhteessa isovanhempiinsa (lakiosaa lukuunottamatta jos sukupolvi sattuu kuukahtamaan välistä) eikä isovanhemmilla ole MITÄÄN velvoitteita lapsenlapsiinsa.
Suurimmalle osalle ihmisiä tosin tämä ei ole ongelma, sillä normaalit ihmissuhteet loksahtelevat paikoilleen luontevasti ilman tällaisia kärjistyksiä.
OIKEUS tuntea isovanhempansa. Ilmeisesti sinä olet lapsesi eristänyt omista isovanhemmistaan? Pykälät eivät perustu mihinkään lakipykälään, vaan ihan yleisesti käytöstapoihin! Ei taida olla kummoiset isovanhemmat, jotka mieluummin juhlivat kuin edes joskus tapaisivat lapsenlapsiaan. Vaikka kuinka on kitkaa omien lastensa/miniän kanssa, niin siltikin lapsenlapset ovat osa isovanhempia. Ihan jo sukulaisuuden kautta.
Paitsi epäilen, että kovin moni isovanhempi tykkää nähdä omia jälkeläisiään. Mutta ilmeisesti tällä edellisellä kirjoittajalla ei ole ollut minkäänlaisia suhteita isovanhempiinsa heidän muun elämänsä vuoksi.
Pitänee laittaa käpälät ristiin kiitokseksi siitä, etten ole anoppisi, sen verran sosialistisia mielipiteitä ja olettamuksia sinulla :D
oikein vaivaa?!!
Tottakai on oikein haluta, että isovanhemmat osallistuisivat lastenlastensa elämään.
Minun äitini on myös ns. puolijuoppo, eikä häntä todellakaan kiinnosta lapsenlapsi. Oma perse on ainut mikä kiinnostaa.
Onneksi puolisoni vanhemmat auttavat ja saamme vapaa-aikaa myös itsekin. Ja he tekevät sen rakkaudesta. Ei siksi että pitää, vaan koska haluavat.
Totta kai on oikein haluta, että oma lapsi tutustuu mummuunsa ja pappaansa. Jos ei olla omasta lapsenlapsestaan yhtään kiinnostuneita, niin tulee mieleen, että kiinnostaako se oma lapsikaan enää?
Kyllähän mummut ja papat saa elää omaa elämää, eikä kukaan ole tarkoittanut "riistää heidän elämäänsä", mutta kyllä ihmisellä pitää joku ymmärrys olla, että lapsenlapsi kuuluu perheeseen ja hän tarvitsee myös mummun ja papan apua.
Suurin osa miniöistä sanoo, haluaa katkaista välit isovanhempiin. Suurin osa isovanhemmista sanoo, etteivät saa hoita niinpaljon kun haluavat. Lopputulos, mummo voi dokata ihan rauhassa, hän joko ei saa hoitaa tai hänen ei anneta hoitaa.
Minusta on vapaaehtoista isovanhempien puolelta haluavatko luoda suhteen lapsenlapsiinsa vai ei. Minulla oli kaksi mummoa, joista luonteidensa mukaisesti toisen kanssa oli vähän läheisemmät ja toisen kanssa tosi etäiset suhteet. En muuta odottanutkaan, enkä kaivannut. He olivat silti mummojani, joita muista hyvällä. Kukin luonteensa mukaan, keinotekoisissa suhteissa ei ole mitään järkeä.
Ap kuulostaa itsekkäältä. Alussa puolustaa lapsen oikeutta mummoonsa, mutta juttu kääntyy sitten hänen oikeuteensa saada lapsenvahtipalveluja. Kyllä lapsesta pitää olla valmis vastaamaan itse ja jos saa ylimääräisiä apuja, ne ovat ekstraa. Apuna voi käyttää maksullisia lastenhoitopalveluja, muita lapsiperheitä (koko porukan vahtiminen vuorotellen, niin että kummassakin perheessä vanhemmat saavat esim. vapaan viikonlopun vuorotellen) tai muita sukulaisia. Se on ekstraa, jos appivanhemmat katsovat lapsia ei mikään itsestäänselvyys! Appivanhemmat voivat yhtä lailla menettää siinä, kun eivät saa läheistä suhdetta lapsenlapsiinsa, mutta se on heidän oma valintansa.
Meitä anoppeja on moneksi samoin minijöitä. Samaa mieltä kanssasi me kaikki haluamme joskus aikaa itsellemme.
terveisin raitis Anoppi.
aina jaksaisi hoitaa miehen miniöiden lapsia. Olen viisikymppinen, mutta vielä työelämässä, omat lapset isoja... mies samanikäinen ja on myös työelämässä. Miehen lapsilla tuntuu olevan pohjaton lapsenvahtitarve!!! meillä ovat kummankin pojan mukulat noin kerran kuukaudessa, ja lisäksi vielä ovat miehen eksän luona, ja miniöiden vanhemmilla. Kuulkaa nuoret naiset, kyllä se on niin, että ei sitä keski-ikäinen jaksa niin kauheasti, varsinkin jos käy vielä töissä. Omat lapset on hoidettu.
Ehkä minäkin olen sitten jonkun mielestä puolijuoppo, kun noin kerran kuukaudessa - joskus kaksikin, hui - lähden mielelläni viihteelle ystävättärien kanssa. Jopa mieluummin kuin hoidan niitä lapsia (vaikka ne ovatkin ihania). Ja mielelläni myös harrastan liikuntaa, ja käyn teatterissa, ja matkustan. Tätä kaikkea ei ehkä minun sukupolveni ehtinyt tehdä silloin nuorempana, kun silloin ne omat lapset hoidettiin pääasiassa itse.
Ehkäpä itsekkyys on lisääntynyt. Niin isovanhempisukupolvessa kuin teissä nuorissa vanhemmissa. Lapsen tuomaa vastuuta ei millään näköjään jaksettaisi kantaa itse. Toisaalta oma sukupolveni on varmasti tullut tietoisemmaksi siitä että muutakin elämää täytyy voida olla kuin toisten passaaminen. Ja se on varmaan opittu enemmän omien lasten ja nuorten käyttäytymisestä kuin omien vanhempien. Edeltävien sukupolvien isovanhemmista toisaalta monet olivat myös sairaita tai jo edesmenneitä, joten eipä ihan joka lapsenlapsella niin erityisiä mummomuistoja välttämättä ole.
Ei aikuinen ihminen voi kuitenkaan sukulaisten varaan elämäänsä rakentaa. Kai tuo tietysti itsenäistymiseen kuuluukin jollain tavalla, ensin on ne vuodet kun kaikille aikuisille vain haistatellaan ja korostetaan omaa itsenäisyyttä eikä haluta olla tekemisissä, sitten tulee ne jolloin edellistä sukupolvea kiljutaan auttamaan pää punaisena. Kaiketi se tasapaino löytyy jonkun heiluriliikkeen kautta.
Mielenkiintoista olisi myös ajatella että moniko heistä jotka kovasti ovat nyt tarvitsemassa lastenhoitoapua on sitten puolestaan jotenkin valmistunut sitoutumaan myös edeltävän sukupolven (meidän) auttamiseen ja hoivaamiseen sitten kun meistä tulee dementoituneita ja jalkapuolia. Tuskin moni... epäilenpä että ostopalveluihin on turvattava. Joten paiskitaanpa reippaasti töitä jotta voimme sitten niitä palveluita aikanaan ostaa...
Voin vakuuttaa, että tuo on paljon parempi tilanne kuin se, että appivanhemmat olisivat määräilemässä sinun elämääsi. Olisit tyytyväinen. Lapset ovat vain hetken pieniä ja se aika kannattaa elää täysillä lasten ehdoilla. Toivottavasti toiset isovanhemmat ovat lastenne elämässä mukana. Ehkä myös kummit tai omat sisaruksesi. Lapselle riittää yhdetkin isovanhemmat. Kyllä sinä vielä sitä omaakin aikaa saat. Usko pois!
kun anopit ja apet pysyy viisaasti vähän etäämmällä.
Kamalin tilanne olisi se jos isovanhemmat syytää rahaa ja ottaa oikeudekseen tarkkailla perhe- eläämsi oikein olan takaa. Vähän "välinpitämättömät" isovanhemmat ovat pahaimpia ystäviäsi.
Miniöille on tolkutettu tällä palstalla eräiden taholta, että kannattaisi olla hyvissä väleissä anopin kanssa, koska ei koskaan tiedä, milloin sattuisi tarvitsemaan anopin ja apen apua, esim. lastenhoidossa. Että miniän ei kannata pitää liian etäisiä välejä, kuunnella heitä, kunnioittaa heitä, sillä anoppi ja appi ovat kuitenkin miniän miehen vanhempia.
Entä jos tämä sama on totta myös anopin ja apen kannalta ajateltuna, että hekin, ennen niiin etäiset nk. isovanhemmat, joskus tulevaisuudessa tarvitsevat ehkä miniänsä apua, haluvat nähdä niitä lapsenlapsiaan, sitten kun aika käy pitkäksi, juominen on pilannut maksan, ovat huonossa kunnossa? Mitä sitten pitäisi asialle miniän tehdä? Unohtaa kaikki entinen, anopin ja apen juoksut maailmalla, peruuntuneet mummolakeikat, tuoda lapset kiltisti katsomaan isovanhempia, jotka aiemmin ovat tuskin korttia näille lapsenlapsilleen lähettäneet? Kaikkea ei voi unohtaa.
Anoppi ja appi eivät voi aina säilyä voittajana, saada sitä mitä haluavat, omata oikeutta neuvoa miniää, mutta ei ottaa neuvoja vastaan, vapautta seilata maailmalla JA olla niitä isovanhempia. Ansaita lastenlasten seuraa, aina silloin kun isovanhemmat sitä pyytävät. Tuskin lapsenlapset edes viihtyvät näiden isovanhempien seurassa, jos nämä eivät pahemmin lastenlasten kanssa ole edes viihtyneet. Miten nämä ennen niin etäiset isovanhemmat suhtautuvat niihin toisiin isovanhempiin, jotka oikeasti ovat läsnä lastenlastensa elämässä? Pitäisikö molempien sukujen isovanhempien saada yhtäläinen oikeus tavata lapsenlapsiaan, vaikka toisen suvun mummo ja pappa eivät aiemmin ole juurikaan välittäneet heistä?