Kun tapasimme, mies ryyppäili. Seurustelun alkamisen myötä hän rauhoittui ja kiintyi minuun syvästi. Olimme joka paikassa yhdessä ja rakkaus oli hyvin vahvaa.
Hän oli eronnut edellisen kerran exänsä jättämänä alkoholin käyttönsä takia 2 vuotta tutustumistamme ennen. Tässä välissä hän käsittääkseni ryyppäili koko ajan, välillä runsaammin. Kuitenkin hän mietti minuun tutustuessa uskaltautuisiko seurustelemaan, koska edellinen ero oli hyvin vaikea(mustasukkaisuutta ja lievää fyys. väkivaltaa naista kohtaan). Sitten kiintymys tapahtui nopeasti.
Nyt siis tilanne se, että jätin miehen alkoholin aiheuttamien ongelmien takia ja jäin lapsineni yksin. Mies ei olisi halunnut erota vaan viime tingassakin vielä kyseli, että olisiko mahdollisuuksia jatkaa vielä yhdessä.
Toisaalta hän kehuu, että saa nyt olla yksin rauhassa ja alkaa etsimään kunnon tyttöystävää(!!!). Hän sanoo aikovansa juoksuttaa naisia tämän tästä luonaan.
Hänellä on kokemusteni perusteella hyvin huono itsetunto ja on usein seurustelun aikana jankuttanut etsivänsä toisen naisen tai että eron jälkeen vilisee naisia.
Höpöttääköhän mies vain huonon itsetuntonsa tuskissa vai onko tosissaan muiden naisten suhteen? Haluaisin hänen kunnioittavan raskauttani ja edes sen ajan olevan yksin. Oikeastaan olemme kyllä erilleen asuessamme harrastaneet yhdessä seksiä, mutta sekin päättyisi, jos muita olisi. Hän sanoo rakastavansa ja välittävänsä, ja joskus peruu sanansa kuitenkin. Eihän suhteellamme ole enää tulevaisuutta ja kaipaan mieheltä kunnioitusta henkistä väkivaltaa sisältäneen suhteeni jälkeen. Mies nälvi/nälvii paljon minua ulkonäöstäni, vaikkei siinä ole mitään vikaa. Onko hänellä varaa ilkeillä ja mahtailla enemmän, koska olen raskaana enkä luonnollisestikaan voi edes alkaa suhteeseen tai mihinkään kenenkään muun kanssa?
Joskus ei raskaana ehdotin eroa tosissani ja silloin hän meni aivan sekaisin. Nyt reaktio ei ollut läheskään yhtä kova.
Hän ennen erilleen muuttoa oli eräänä iltana liikuskellut erään naisen kanssa, mutta mitään fyysistä kosketusta ei ollut. Hän tahallaan jätti naisen tiedot puhelimeensa ja kertoi naisesta jälkeenpäin minulle. Oliko tarkoitus aiheuttaa mustasukkaisuutta? Olen itsekin suhteemme aikana tekstaillut muille ja mies oli hyvin katkera viestittelyistäni luonnollisestikin. Sai hirveitä mustasukkaisuuskohtauksia ja vannoi kostavansa.
Hän oli eronnut edellisen kerran exänsä jättämänä alkoholin käyttönsä takia 2 vuotta tutustumistamme ennen. Tässä välissä hän käsittääkseni ryyppäili koko ajan, välillä runsaammin. Kuitenkin hän mietti minuun tutustuessa uskaltautuisiko seurustelemaan, koska edellinen ero oli hyvin vaikea(mustasukkaisuutta ja lievää fyys. väkivaltaa naista kohtaan). Sitten kiintymys tapahtui nopeasti.
Nyt siis tilanne se, että jätin miehen alkoholin aiheuttamien ongelmien takia ja jäin lapsineni yksin. Mies ei olisi halunnut erota vaan viime tingassakin vielä kyseli, että olisiko mahdollisuuksia jatkaa vielä yhdessä.
Toisaalta hän kehuu, että saa nyt olla yksin rauhassa ja alkaa etsimään kunnon tyttöystävää(!!!). Hän sanoo aikovansa juoksuttaa naisia tämän tästä luonaan.
Hänellä on kokemusteni perusteella hyvin huono itsetunto ja on usein seurustelun aikana jankuttanut etsivänsä toisen naisen tai että eron jälkeen vilisee naisia.
Höpöttääköhän mies vain huonon itsetuntonsa tuskissa vai onko tosissaan muiden naisten suhteen? Haluaisin hänen kunnioittavan raskauttani ja edes sen ajan olevan yksin. Oikeastaan olemme kyllä erilleen asuessamme harrastaneet yhdessä seksiä, mutta sekin päättyisi, jos muita olisi. Hän sanoo rakastavansa ja välittävänsä, ja joskus peruu sanansa kuitenkin. Eihän suhteellamme ole enää tulevaisuutta ja kaipaan mieheltä kunnioitusta henkistä väkivaltaa sisältäneen suhteeni jälkeen. Mies nälvi/nälvii paljon minua ulkonäöstäni, vaikkei siinä ole mitään vikaa. Onko hänellä varaa ilkeillä ja mahtailla enemmän, koska olen raskaana enkä luonnollisestikaan voi edes alkaa suhteeseen tai mihinkään kenenkään muun kanssa?
Joskus ei raskaana ehdotin eroa tosissani ja silloin hän meni aivan sekaisin. Nyt reaktio ei ollut läheskään yhtä kova.
Hän ennen erilleen muuttoa oli eräänä iltana liikuskellut erään naisen kanssa, mutta mitään fyysistä kosketusta ei ollut. Hän tahallaan jätti naisen tiedot puhelimeensa ja kertoi naisesta jälkeenpäin minulle. Oliko tarkoitus aiheuttaa mustasukkaisuutta? Olen itsekin suhteemme aikana tekstaillut muille ja mies oli hyvin katkera viestittelyistäni luonnollisestikin. Sai hirveitä mustasukkaisuuskohtauksia ja vannoi kostavansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tarkoita mitenkään vääntää veistä haavassa mutta miksi roikut tuollaisessa miehessä? Jos hän on alkoholisti, käyttänyt henkistä väkivalta ja ilmeisesti taipumusta fyysiseenkin niin miksi edelleen olet noinkin tiiviisti hänen kanssaan tekemisissä? Hänestä tulee tietty lapsesi isä mutta ei sinun silti tarvitse olla riippuvainen hänestä.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja ajattele nyt lapsesi parasta, hoida itseäsi ja valmistaudu antamaan lapsellesi paras mahdollinen elämä. Exäsi tekee omat päätöksensä naisten suhteen, kuulostaa tosin siltä että hän on erittäin epäkypsä mitä tulee parisuhteisiin. Pidä välit asiallisina ja sopikaa selvät säännöt miten arki sujuu kun lapsi syntyy.
Mikäli exäsi aidosti välittää sinusta ja lapsesta, hän kyllä ottaa teidät huomioon niin raskausaikana kuin sen jälkeenkin ja kantaa vastuunsa kuten miehen kuuluukin.
Alkoholiongelmainen, väkivaltainen ja sairaalloisen mustasukkainen itsetuntovammainen mies on sellainen jackpot, että naiset ovat jonottamassa. Muijia löytyy ja lapsesi saa hyvinkin pian uusia sisaruksia. Jos hänen ilkeilynsä ei edes mitenkään haittaa pillunsaantia, niin en ymmärrä miksi hän alkaisi kunnioittaa toisia ihmisiä.
Mikä teitä naisia vaivaa?
"Kun tapasimme, mies ryyppäili."
"lievää fyys. väkivaltaa naista kohtaan"
"Hänellä on kokemusteni perusteella hyvin huono itsetunto ja on usein seurustelun aikana jankuttanut etsivänsä toisen naisen"
"Mies nälvi/nälvii paljon minua ulkonäöstäni"
Tää on niin klisee mutta Suomi on pullollaan normaaleja miehiä jotka eivät ole alkoholisteja, väkivaltaisia, luusereita jne.
Juuri tuollaista elämää en kestäisi. Älkää yrittäkö väkisin, jos kerran siitä ei tunnu tulevan mitään.
Uskomatonta! Ei voi olla totta !
Päivän paras!
Olen sanaton, mistä näitä pällejä sikiää ???
"Olen sanaton, mistä näitä pällejä sikiää ???"
No johan tässäkin on uusi sukupolvi tulossa ;)
Lygyesti ja ytimekkäästi:
Koska jätit miehesi / olette eronneet, miehen juoksut ei kuulu sinulle hiukkaakaan olet raskaana tai et.
Noin yksinkertaista se on.
Pelkään todella paljon jääväni yksin raskauteni aikana ja lapsen synnyttyä. Tarkoitan, että mies unohtaa lapsenkin kokonaan, jos kuvioon tulee muuta. Minun takiani hän on yrittänyt päästä ryyppäilystä ulkopuolisen avun turvinkin, mutta sitten väsyin minä ja homma alkoi taas alusta.
Ja kun tapasimme, olin vielä hyvin nuori enkä nähnyt alkoholiongelmaa sekä exän tapaus selvisi minulle vasta ihan viimeisen vuoden aikana(siis väkivalta). Ei mies ole aivan läpimätä, mutta viinanorja. Hän kyllä hoitaa työnsä.
Ajatukseni oli, että hakeeko hän uutta seuraa paikatakseen itsetuntonsa? Tosin tässä on taidettu tuhota kummankin itsetunto. Olen niin sekaisin, koska raskauskin oli vahinko, joka tapahtui ehkäisystä huolimatta. Mies halusi pitää lapsen ja itsekin totuin ajatukseen jälkikasvusta.
Pakko kai tästäkin joskus on nousta,vaikka yksin..
Ja tuo iva osassa viesteissä sattuu kovaa, kun tilanteessani olen aivan sekaisin. Minulla ei ole muita tukijoukkoja kuin tämä mieheni ja se on pahinta.
Tuntematta sinua tai taustojasi sen tarkemmin on vaikea mitään suurempia päätelmiä tehdä mutta tietänet itsekin sen että alkoholismi ja väkivalta (myöskään henkinen!) eivät kuulu mihinkään ihmissuhteeseen. Ne ovat vakavia ongelmia joista kenenkään ei pitäisi kärsiä.
Sinä et ole syyllinen miehesi alkoholismiin tms. eikä sinun vastuullasi ei ole aikuisen miehen teot. Sinä selviät kyllä kun ajattelet positiivisesti, apua löytyy aina jostain. Aina on olemassa ihania ihmisiä jotka välittää ja joiden puoleen voit kääntyä. Se voi olla vaikkapa neuvolan henkilökunta.
Älä kuitenkaan "anna periksi" koska pelkäät yksinjäämistä. Toivon sinun ja lapsesi takia että tämä mies parantaa tapansa ja kantaa vastuunsa. Sinuna en ehkä kuitenkaan käyttäisi energiaa sen miettimiseen onko hänellä uutta naista vai ei vaan jatkaisin elämää keskittyen siihen tärkeimpään eli lapseen. Mikäli hän unohtaa sinut ja lapsen vedoten uuteen naiseen, niin ei hän ole minkään arvoinen mies alkujaankaan etkä tarvitse sellaista ihmistä elämääsi. Löydät uuden ja ihanan miehen joka kohtelee sinua ja lastasi kunnioittavasti ja hellästi. Sellaisiakin miehiä kun oikeasti on... :)
Olen kovin myötätuntoinen puolestasi ja toivon sinulle, lapselle ja lapsen isälle hyvää. Olen itse juuri muuttanut erilleen miehestä, jolla on alkoholiongelma. En tiedä mitkä vaikeuksistamme johtui siitä ja mitkä meistä muuten.
Ero tuntuu joka tapauksessa hyvin kipeältä, enkä edes halua erota enkä menettää häntä. Kaipaan ja rakastan häntä valtavasti.
Suunnittelimme lasta, ihan tositarkoituksella. Ja hän onkin ainoa mies, jonka kanssa olisin lapsen halunnut.
Valitettavasti näin.
Minä jopa tiesin hänen juomisensa ennen seurustelua, mikä ei ollut pientä. En vain uskonut enkä siten varonut, että suhteesta voisi tulla jotain. Sitten olinkin jo hetkessä loputtoman rakastunut ja jokaisena yhdessäolomme päivänä rakastuin vain syvemmin. Vaikeuksista huolimatta.
Mutta vaikeudet olivat isoja, vaikka rakkautta ei puuttunut kummankaan puolelta. Sen sijaan emme mitenkään osanneet tulla toimeen. Minä odotin häneltä enemmän huomioita ja tukea kuin mitä hän antoi, takerruin, olin riippuvainen ja mustasukkainen. Minun ongelmani ja hänen ongelmansa kietoutuivat tosi sotkuiseksi vyyhteeksi eikä osattu sitä selvittää.
Olisi ne kai saanut selvitettyä, mutta aloin olemaan huolestuttavan huonossa kunnossa, kaikki voimat meni suhteeseen eikä enää riittänyt oikein siihenkään. Olisin tarvinnut hänen tukea heikkoihin hetkiin, mutta niissä hän jätti minut yksin tai loukkasi. Lisäksi pelkäsin hänen alkoholismiaan, mitä hän ei ymmärtänyt, kun ei pitänyt sitä itse ongelmana.
Nyt olen toivottoman surullinen. Kaipaan häntä liikaa. Tiesin sen jo erotessa, mutta kun voimat loppui. Mutta en tiedä kumpi on pahempi voida suhteessa huonosti vai menettää rakastamansa ihminen. Ketään muuta en voi edes kuvitella hänen tilalle, muut miehet eivät yksinkertaisesti kiinnosta yhtään, päinvastoin ajatuskin muista inhottaa.
Nyt olen siis yksin enkä saanut lasta. Olen surullinen eikä mikään tunnu hyvältä.
Ajatuskin hänestä jonkun muun kanssa saa minut voimaan vieläkin huonommin.
Tämä ei nyt suoraan ollut vastausta sinulle, tuli vain tämmöinen purkaus omasta pahasta olosta, kun luin tekstisi.
Iloitse kuitenkin odotusajasta ja lapsestasi joka tapauksessa!