Ja nyt en tiedä katuako vai olla onneni kukkuloilla. Eniten ehkä harmittaa humalatila, jolla luonnollisesti oli asiaan suuri vaikutus. Näimme sattumalta samassa ravintolassa ja yksi asia johti toiseen. Tapahtumaa aiemmin emme ole koskaan juurikaan työpaikalla edes jutelleet saati nähneet muutoinkaan. Nyt en tiedä mitä sanoa hänelle, kun joudun työasioissa laittamaan esim. sähköpostia. Korostan vielä, että olemme kumpikin varattuja.
A) Pyydänkö anteeksi
b) Selittelenkö tapahtumaa jotenkin
c) Laitanko humalan piikkiin
D) Äh, mitä ihmettä?
En edes tiedä mitä ajatella koko ihmisestä. Toisaalta hän on aivan jumalainen, toisaalta varattu kuten itsekin, ja enhän edes tiedä mitä hän minusta ajattelee,pitää varmaan aivan horona.
A) Pyydänkö anteeksi
b) Selittelenkö tapahtumaa jotenkin
c) Laitanko humalan piikkiin
D) Äh, mitä ihmettä?
En edes tiedä mitä ajatella koko ihmisestä. Toisaalta hän on aivan jumalainen, toisaalta varattu kuten itsekin, ja enhän edes tiedä mitä hän minusta ajattelee,pitää varmaan aivan horona.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"yksi asia johti toiseen" varma lutkan merkki
aina riittää... Muita niin paljon parempia ihmisiä. Kiva.
Ap:lle: mitäs, jos antaisit asian olla? Liika selittelykään ei välttämättä ole hyvästä ; ilmeisestikään et kuitenkaan mitenkään tyrkyttänyt itseäsi, so... Sattuuhan sitä!
Ei kai täällä kukaan ole toinen toistaan parempi, onnekkaampi ehkä.
jotka heittelevät näitä lutka- ym kommenttejaan.
En siis sinua, Kesäheili - enhän vastannut suoraan sinun kirjotukseesi, vaan tuohon sinua kommentoineeseen.
Että tarkennus vaan...
olisitko todella hänestä kiinnostunut ellei hän olisi korkeassa asemassa? Riisu vaikka mielessäsi alasti ja istuta kaljapullon kanssa johonkin metsämökkiin...
miltä tuntuu olla lutka?
p.s Sanakirjasta voit tarkistaa myös mutia kivoja synonyymejä sanalle lutka, jos vaikka haluaisit joskus irroitella ja kokeilla jotain uutta.
siihen kysymykseen
Tärkeetä on se, mitä sä itse aattelet ja haluut tehdä.Joskus voi tehdä typeryyksiä ja sit toisinaan jää harmittamaan,et mitään ei tullu tehtyä. Tuskinpa se toinen sua pahalla aattelee, jos jotain on tapahtunu. Älä koskaan laita jurrin syyksi. Kyl siel takana on aina jotain.Mut jos rakastat nykyistä, niin miks sit hakee jotain ekstraa. Lopulta ne elämän pienet asiat ratkaisee pidemmän päälle, mut toki ne saattaa löytyä nykyisestä kumppanista, nykyisestä ihastuksesta tai sit vasta tulollaan jossain kivassa uudessa kokemuksessa.
Kunpa vaan tietäisin mitä itse ajattelen. Avioliittoni on tällä hetkellä heikoilla kantimilla ja silloin on helppo keksiä omasta miehestä kaikkea ikävää ja nähdä toinen ah niin täydellisenä. Mutta mistäs minä edes tiedän millainen tämä toinen todellisuudessa edes on. Mutta ehkä tosiaan haluaisin ottaa siitä selvää, edes pienen romanssin merkeissä. Tiedän, sittenkin kävellään jo tulisilla hiilillä ja pitäisi jo tässä iässä tietää, että kaikkea ei voi saada. Jotkut asiat vaan on parempi pitää haaveena. Ja haluaisinko todella rikkoa perheeni, en. Eli taisinpa vastata itse itselleni.
muistaa,että kerran täällä vain eletään,eikä kannata haikailla niitä mitä ei tullut tehtyä sitten joskus jossain kiikkustuolissa,eikö se näin oo?On se:)