Mistä johtuu, et kaikki miespuoliset maratoonarit näyttävät kohottavat surkeaa miehistä egoaan harrastamalla maratooneja. Naispuolisilla en ole samaa havainnut, mut kaikki tuntemani miespuoliset pyrkii pullistelemaan tällä harrastuksellaan. Kaikki tuntemani miespuoliset maratoonarit, joita ei kyll ole kuin viis kappaletta, pettää sumeilematta vaimojaan. Onko maratooni jokin miehisyyden mittari, jolla surkeat yksilöt nostattavat egoaan?
Maratoonarit
Ihmettelijä???
111597
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tai jotain muuta vastaavaa.
maratonille että sitten voi kehua että tulipas tuossa sipastua stockholmcitymaraton tai muu vastaava. Monesti se mennää kärsimään hyvin huonolla harjoittelulla vaikka kävellen että nuo maagiset edellä mainitut sanat voi kehua mahdollisimman monelle.
Aika lähelle taisit osua tuossa analyysissäsi. Itsetunnon pönkittämisestä siinä kyse taitaa olla.
Sama juttu vähän kaikessa. Ne jotka rimaa hipoen suorittavat jotain ovat niitä pahimpia itsekehujia. Ne ketkä juoksevat maran reilusti alle kolmen tunnin ovat asia erikseen. Heille harjoittelu on todellinen maailma. Ei maratooneilla pullistelu. Mistä maratonjuoksussa onkaan todella kysymys, alkaa pikkuhiljaa selvitä kun tulokset lähestyvät noin 2:50:00 (arvio). Useille terveitsetuntoisille maratoonareille riittää myöskin vaikkapa homepersesuon maraton (nimi keksitty) sen sijaan, että aina pitäisi mennä sinne missä on paljon kannustusta ja paljon osallistujia.
Mainittakoon kuitenkin, että terve kilpailemisen halu ei ole huonoa narsismia.
Elämä maistuu paremmalta kaikin puolin, kun tuntee olevansa hyvässä kunnossa. Itselleni se oli elämäntapa, kunnes sairastuin. Nyt sen arvon todella huomaa.
Juostaankos tuo Homeperseensuon maraton Haminassa? :)
Olisikin aika hyvä idea tuon nimisen maratonin järjestäminen siellä asuville... :)
olet. Tosi välkkyä tekstiä! : )
Maratonjuoksijoiden mollaaminen on niitten hupia, jotka eivät pysty siihen.
Ehkäpä tunnet vain hiukan toisenlaisia maratoonareita kuin mitä tämä porukka yleensä on. Itselläni päälaji on kamppailulajien puolella ja siellä tuo pullistelu ym. on huomattavasti yleisempää. Veikkaampa että juoksussa ilmiö on sama kuin kamppailunkin puolella. uudet harrastajat pullistelevat mutta mitä pidempään treenataan niin alkaa sellainen terve nöyryys tulemaan esiin kun omat rajat tulevat vastaan. Yleisesti mitä olen ollut tekemisissä kestävyyslajien harrastajien kanssa ovat he pääsääntöisesti olleet hieman varttuneempaa, suhteellisen hyvin koulutettua ja varsin vaatimatonta porukkaa.
Mitä tuohon vaimojen pettämiseen tulee niin en oikein ymmärrä pointtiasi miten se liittyy kestävyysurheiluun? Eiköhän sillä ole enemmän tekemistä monien muiden asioiden kanssa ja ne olisi parempi arvioida tapauskohtaisesti ja jossain muualla kuin keskustelupalstalla.
samaa mieltä ed. kanssa. tosin asiahan voisi ajatella että ainakin kestävyyttä pitäisi löytyä myös noihin naisasioihinkin jos tätä lajia harrastaa. no joo, itse juoksen myös maratoneja, mutta yllätys yllätys, en ole vielä kokenut tarvetta pettämiseen ja tuosta kehuskelusta sen verran, että kisan jälkeen on mukava vaihtaa muiden juoksijoiden kanssa mielipiteitä juoksusta ja muustakin, mutta ei siellä kukaan kehua retostele tekemisillään. jokainen tajuaa oman tasonsa ja sillä selvä. eipä tule itsekkään paljon lajista ääntä pidettyä kaveriporukoissa, vain jos joku haluaa jotain siitä kuulla.
enää saa, niin alkaa juosta maratoneja. eli hieman päinvastainen totuus tämä.
hohhoijaa.......