määritelkääpäs tyhmä ihminen? Liittyykö tyhmyys koulutukseen/kouluttamattomuuteen, vai onko se sisäsyntyistä? Onko eroa miehen ja naisen tyhmyydessä?
mikä tekee ihmisestä tyhmän?
ölkgdöf
594592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
kirjoittele näin typeriä juttuja tänne.
Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Jokainen ihminen tekee tyhmyyksiä joskus, tekevälle sattuu.
Tietysti jos vaan viisastelee koko elämänsä, niin sehän se vasta tyhmää on?
...sitä mieltä, että virheiden tekeminen on inhimillistä mutta virheiden toistaminen on jo puhdasta tyhmyyttä.
Eli tyhmä ihminen ei opi eikä pahimmassa tapauksessa edes halua oppia tekemistään virheistä.
Kuten älykkyyttä, myös tyhmyyttä on montaa eri sorttia.
...yksinkertainen tapaus. Ei tajua, vaikka rautalangalla vääntäisi. Tyhmyys liittyy yleensä yksityiselämän puolelle, on siisi yksityiselämässä täys taulapää, mutta useimmiten myös työelämässäkin suht koht alhaalla asteikossa.
minun on ollut jotenkin aina hirveän hankala arvostella jotakuta ihmistä tyhmäksi. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi muille ihmisille näyttäytyvä täysin typerä käytös voi ko. henkilölle olla ns. purkatumistie tai yksinkertaisesti hänen näkemyksensä asiaan. Meitä kun on täällä niin monenlaista tallaajaa. Minusta tyhmyys ei liity mitenkään koulutukseen tai sen puutteeseen, vaan pikemminkin ihmisen tapoihin käsitellä asioita.
Tyhmänä pitäisin oikeastaan kuitenkin suvaitsematonta käytöstä; sellaista, ettei ymmärretä olevan monenmoisia tapoja elää ja toteuttaa asioita.
Minäkin pidän itseäni melkoisen tyhmänä tietyissä asioissa, mutta siinä on se hyvä puoli, että aina voi kehittyä.
Toisilla kehittyminen vie kauan, toisilla hieman lyhyemmän ajan, mutta sitten pitää alkaa huolestua toden teolla, jos sitä ei ala taphtumaan ollenkaan :).
Tarkoitatko tyhmällä älykkään vai viisaan vastakohtaa?
Ikävä tosiasiahan on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Jos ihminen on mukava mutta tyhmä, en käytä sanaa tyhmä vaan mielummin yksinkertainen.
Tyhmyys on sitä ettei tajua asioita, ei hoksaa asioita, eikä opi helposti uutta.
Kävin tässä treffeillä erään kivan, mutta vähän yksinkertaisen naisen kanssa. Mistäkö huomasin vain parien treffien perusteella että se oli vähän tyhmä? Helpoiten sen huomasi siitä, että se ei meinannut millään pysyä elokuvien juonen mukana.
Jos elokuva ei kiinnosta, ei välttämättä jaksa nähdä vaivaa pysyäkseen sen juonessakaan. Ei teatterista kuitenkaan kesken treffienkään viitsi häipyä, joten välillä voi kysellä, että mitäs täs on menossa... onpahan edes jotain tekemistä eikä rupea kuorsaamaan.
Tosiaan tylsää leffaa ei välttämättä jaksa seurata ja treffeillä nyt ymmärrettävästi voi olla muutakin mielessä kuin se leffan juoni...
Eihän ketään voi leimata tyhmäksi minkään yksittäisen tapahtuman perusteella. Tuo nyt vain oli vain esimerkki siitä, miten kyseisen tapauksen yksinkertaisuus näkyi normaalissa kanssakäymisessä.
se oli niin huumaantunut seurasta, että pää oli aina pyörällä. Niin se täytyy nähdä.
oli muuten fiksusti tyhmä...
hihhulimeiningiltä mutta 7 "kuolemansyntiä" tyhmentää ihmisen kuin ihmisen.
tyhmäksi tekee mikä tahansa -ismi, koska sitten ei tarvitse enää itse ajatella.
"Aristoteleen suunnittelema syllogismi oli ensimmäinen systemaattinen logiikan järjestelmä. Syllogismi on loogisen päätelmän muoto, jossa on premissit ja niistä loogisesti seuraava johtopäätös. Syllogismi on deduktiivista päättelyä, jossa johtopäätös on suoraan johdettavissa annetuista premisseistä. Eli päätelmät ovat varmasti tosia,kunhan premissit ovat tosia. Syllogistiikan kaikki lauseet ovat kategorisia väitteitä, jossa oletuksia, eli premissejä, eli termejä on aina kaksi ja yksi johtopäätös, eli kopula."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aristoteelinen_logiikka
ok, tyhmää ei ole ismi vaan olla isti. Ainakin syllogisti kuulostaa tyhmältä.
nudisti.
no, puutteellisten kenttätutkimusten johdosta en voi sanoa tästä mitään lopullista totuutta - ehkä joku säätiö myöntäisi tutkimusapurahan aiheelle "totuus nudistien tyhmyydestä empiriisen syväluotauksen menetelmää soveltamalla"
Mensan nudistijäsenillä on jopa oma kerho.
Mensa Naturist SIG
Address
3404 American Drive Villa 1111
Lago Vista, TX 78654
Country: USA
suomalaisella ja amerikkalaisella mensan jäsenyydellä, luulen että Suomen testit ovat vaativammat.
nyt vaikka niin, että jos joku ei ole muuta kuin nudisti, niin onhan se vähän tyhmää vaikka olisi kuinka mensassa...
vaikea saada tutkimusryhmää noin "hankalalle" tutkimuskohteelle.
koska suomalaiset ovat niin paljon älykkäämpiä? Ei niissä testeissä taida eroja olla, mutta vaadituissa pistemäärissä voi joitain pieniä eroja olla.
älykkyys ja luovuus on edelleen piilossa, se on kätkettynä kuusen juureen.. :,(
vaikuttavat ulospäin tyhmiltä (esim. amerikkalaisiin verrattuna), koska olemme hyvin vaatimattomia ja vähäpuheisia. Älykkyytemme ei (vielä) ole päässyt oikeuksiinsa. Mutta kunhan Suomeen saadaan huippuyliopisto, amerikkalaiset kilvan rientävät tänne ottamaan meistä mallia!
sittenhän ulkomaiset huippuoppilaat rientävät tänne kilpaa ulkomaisten huipputiedemiesten oppiin (ja suomalaiset voivat olla ylpeitä, kun siellä on niin puhdasta).
luonnollisesti tervetulleiksi. Suomalaisten tulisi olla enemmän ylpeitä huipputiedemiehistään.
hän notkuu aamusta iltaan tällä palstalla. Täällä on havaittu tiheitä tyhmyyden tiivistymiä, joiden uskotaan tarttuvan kävijöistä toiseen verkon välityksellä.
kuuluvatko nämä palstan tyhmät johonkin kerhoon?
tunnen itseni tyhmäksi..
.. ketään oikeasti tyhmäksi. Joskus se fiilis kyllä kieltämättä saattaa tulla mieleen jonkun kanssa jutellessa.
Tää seuraava on nyt täysin intuitiivista, eli en kovin syvällisesti jaksa asiaa ajatella... Vaikutelma jonkun tyhmyyydestä vois syntyä mulle ehkä siitä, jos joku on kovin joustamaton mielipiteissään. Esimerkiksi tarve olla aina oikeassa voi joskus kertoa siitä, että henkilön ajatusrakenteet (ts. ne ajattelun tasot, joille henkilön on mahdollista päästä) ovat aika kapeita. Samaten jäykkä kaavojen mukaan toiminen elämässä saattais joissakin tapauksissa kertoa samasta.
Älykäs ( tai en tiedä, pitäiskö puhua enemmänkin viisaudesta tässä kohdin) ihminen tajuaa yleensä loppupeleissä tietävänsä asioista aina vain osatotuuden tai voisko sanoa: hyvin vähän. Itsekritiikki on musta myös yksi älyllisen ihmisen työväline, jota hän ei hylkää koskaan.
Kaipa sen tyhmyyden voi huomata konkreettisesti ihan vaan siitäkin, että joku "ei ihan seuraa". Henkilö ei siis noteeraa asioita ja hänen toimintansa/sanomisensa on jokahetkessä hyvin ennalta arvattavaa. Mitä sanoo seuraavaksi, miten tulee seuraavassa hetkessä reagoimaan jne... Tyhmäksi ihmistä vois ehkä arvella myös, jos joutuu jatkuvasti itse venymään äärirajoilleen kommunikaatiossa jonkun kanssa tehdäkseen itsensä ymmärrettäväksi. Tossa tapauksessa se tyhmyys vois löytyä tosin venyjästä itsestäänkin.;)
Toivottavasti ei kuulosta kauhean 'rasistiselta' seuraava ( ei tod.ole tarkoitus ja ymmärrän kyllä temperamenttierojen merkityksen!), mutta itse yhdistän kai älykkyyteen myös tietynlaisen harkitsevuuden. Tyhmä ihminen vois joskus olla sellainenkin, joka tuomitsee helposti omien tunteidensa pohjalta toisia ihmisiä.
Tosiaan vain intuitiivisesti asiaa mietin. Koulutukseen tai kouluttautumattomuuteen tyhmyys ei välttämättä liity mitenkään. Joissakin tapauksissa ehkä kyllä, mutta olen yleisesti sitä mieltä, että koulutuksen arvostus on mennyt jo vähän yli/ överiksikin Suomen maassa.
vääristä syistä. Jos syynä on saada todistus, hyvä työpaikka ja palkka niin lopputulos on sitten mitä se on. Sen todistuksen voi saada monella eri tavalla. Kusettamalla, oppimalla ulkoa kaikki mahdollinen ja sitten toistaa sitä kuin opetettu apina. Jokainen osaa lukea, jokainen pystyy oppimaan ulkoa luetun mutta jotain puuttuu. Pitäisi varmaan ymmärtääkin luettua. Tai mistä minä tiedän. Itse en ole jaksanut kiinnostua yhdestäkään kirjasta, minkä sisältöä en ole ymmärtänyt.
.. todella on, kuten kuvasit. Ulkoaoppiminen ja asioiden syvällinen ymmärrys ovat monasti aika eri asioita.
Tuon (mitä kuvasit) voi havaita joistakin hyvin pitkälle koulutetuistakin ihmisistä. Kun keskustelet jonkun kanssa vaikkapa asiakysymyksista, henkilö saattaa ladella sulle pitkääkin litaniaa faktatietoa tavallaan ja aidosti briljantillakin tavalla. Itsevarmana, faktojen tullessa kuin suoraan selkärangasta.
Jos sitten kuitenkin kysyt tällaiselta ihmiseltä kysymyksen, että miten SÄ henkilökohtaisesti tän asian käsität, voi puhujalla mennä suorastaan pupu pöksyyn. Havaittavissa voi joissain tapauksissa olla, että todella kovin paljoa ei kuitenkaan löydy sen ulkoa opitun faktan takaa. Henkilö ei tuollaisissa tapauksessa luultavasti ole pitänyt kovin relevanttina kyseenalaistaa oppimaansa todella tai miettiä asioita ylipäätään. Miettiä merkityksellisemmin.
Huomaa monista asiantuntijoistakin ton ilmiön. Jotkut puhuvat asioista aina laajemmallla syysuhdeymmärryksellä, tavallaan koskaan hylkäämättä tapaa "minä suhteessa tähän opittuun faktatietoon". Jotkut taas näkevät ainoastaan perspektiivin, jossa ulkopuoliset syyindikaattorit ovat ilmeisen ainoa käsitettävissä oleva ohjenuora maailman ymmärrykselle. Ei juuri kaiketi liene tarvetta selventää, kumpi näkökulma mainituista vois useissa tapauksissa todellisuudessa olla älyllisesti laajakantoisempi.;)
asioista puhua edes jotenkin sellaisena kuin ne on, täytyy olla jotain kokemustakin asioista. Kouluista sitä kokemusta ei saa. Kouluista saa tietoa. Todellinen ymmärrys siihen tietoon tulee aina myöhemmin kokemusken kautta. Silloin huomaa, että kaikki ei menekkään ihan niin kuin kouluissa opetettiin. Kyky soveltaa opittua tietoa käytäntöön erottaa jyvät akanoista.
En ole tavannut montaa korkeasti koulutettua fiksua ihmistä. Mutta onneksi olen tavannut muutaman sellaisen. Ei ne koulut kuitenkaan ihan turhia ole. En vaan ole itse ikinä niissä viihtynyt. Siellä kun on ollut pakko joskus lukea sitä, mitä en ole halunut lukea. Ilman kouluja olen itse saanut päättää, että mitä luen ja milloin luen. Ajoitus on ollut aika monessa kirjassa ratkaisevassa asemassa. Jos olisin jonkun lukenut liian aikaisin, niin ymmärtämättä olisi sisältö jäänyt.
Sekin on muuten totta. Saman asian näkee täällä palstallakin. Aika moni nojaa joihinkin tilastoihin ja tutkimuksiin, mitkä on vaan jollain tavalla suuntaa antavia. Ne ovat usein todella karkeita yleistyksiä. Mutta itsenäinen ajattelu on sitten niillä samoilla henkilöillä aika olematon. Jos joku tutkimus on asiasta tehty niin sitähän ei sovi epäillä. Tutkimuksen on tehnyt koulutetut ihmiset. En nyt kuitenkaan vähättelekkään niitä tutkimuksia. Niillä on isompi vaikutus kuin voisi luulla. Helvetin moni kuitenkin nielee kaiken pureskelematta.
Ymmärrys on asia, mitä ei voi opettaa. Ymmärrystä voi jokainen itse henkilökohtaisesti kehittää mutta että opettaa jollekin sitä... Jos joku keksii miten se tehdään, niin se on jonkinlaisen palkinnon ansainnut.
..ole ihan parhaimmillani, mutta.;):
"asioista puhua edes jotenkin sellaisena kuin ne on, täytyy olla jotain kokemustakin asioista."
Niin. Kokemusta kyllä tai itse käyttäisin ehkä enemmänkin sanaa _näkemys_ ja erit. henkilökohtainen näkemys. Näkemyshän ei edellytä välttämättä kokemusta. Ilman henkilökohtaista näkemystä asioihin ihminen ei usein kuitenkaan edes voi saavuttaa kokemusta, ts. todellista tuntumaa johonkin asiaan tai ilmiöön.
"Kyky soveltaa opittua tietoa käytäntöön erottaa jyvät akanoista."
Tässä olet hyvin oikeassa. Juuri noin se menee, varmaan lähestulkoon kaikessa mitä ihmiselämä sisällään pitää.;)
"En ole tavannut montaa korkeasti koulutettua fiksua ihmistä. Mutta onneksi olen tavannut muutaman sellaisen. Ei ne koulut kuitenkaan ihan turhia ole. En vaan ole itse ikinä niissä viihtynyt. Siellä kun on ollut pakko joskus lukea sitä, mitä en ole halunut lukea. Ilman kouluja olen itse saanut päättää, että mitä luen ja milloin luen."
Koulutetuissa on kyllä paljon fiksujakin. Toki valitettavasti on sitten niitäkin, jotka ylentävät itsensä tietoon perustuvan ns. erityispääomansa varjolla ja se,- noh: se on aina aika vastenmielistä, kun sellaista käytöstä havaitsee. Ihminen voi olla hyvin sivistynyt ja omata syvällistä tietämystä asioista ilman muodollista koulutustakin. Tittelit, oppiarvot ja sen sellaiset tms., mielestäni niihin nojataan joskus naurettavankin paljon. Tai osa nojaa.
aika hankala olla parhaimmillaan. Onneksi se ei ole niin vakavaa. Täällä pystyy keskustelemaan silloinkin kun on huonoimmillaan. Eikä kukaan edes huomaa sitä. Itse asiassa parhaiten tulee ymmärretyksi silloin kuin on huonoimmillaan. En nyt viitsis päästää egoani irti. Pidetään se siis edelleen kurissa ja pysytään vaatimattomana sekä tietämättömänä.
Kouluista niin paljon, että ehkä olisinkin viihtynyt siellä, jos olisin tiennyt miksi haluan tulla isona. En kyllä tiedä sitä vieläkään. Se ei olekkaan oleellista. Oleellinen on aina se mikä olen nyt. Se riittää minulle. Se on helpompi näin. Olen siis laiska vaikka moni on siitä asiasta eri mieltä minun kanssa.
Ei täällä tosiaan kannata parasta antaa. On helpompi laskeutua siihen, missä muut on. Koska monella ei vielä rahkeet riitä nousta ylemmäksi. Ovat liian rajoittuneita mieleltään.
mieltä olla parhaimmillaan. Huomoimmillaankin tänne kirjoittaessa on tarpeeksi hyvä tälle palstalle. Taitaa se mun olematon ego puhua nyt.
Kyllä johonkin kouluun täytyy mennä oppimaan. Eikä hankkimaan todistusta, hyvää työpaikkaa ja liksaa.
Jos joku on mulle irl yrittänyt jotenkin korostaa omaa koulutusta, titteliä tai ihan mitä vaan, olen päästänyt aika usein egoni irti. Niitä ihmisiä voisin sanoa hyvällä omallatunnolla tyhmiksi. Kun tietämistäkin on montaa eri laatua. Kyllä se kokemusperäinen on jokaisella paljon lähempänä totuutta kuin teoreettinen. Ei ole olemassa ainuttakaan aukotonta teoriaa. Muuttuvassa tilassa ei voi luoda sellaista. Mutta sitten teoriat suuntaa antavina. Siinä piilee teorioiden salaisuus. Ei sokea seuraaminen vaan eräänlaisten syiden ja seurausten ymmärrys. Ensimmäinen "askel" määrää aika pitkälti sen, mihin lopputulokseen päätyy. Jos ensimmäinen "askel" menee harhaan, ei toivottuun lopputulokseen pääse. Saattaa aina liipata läheltä ja olla ihan käsinkosketeltava mutta jää silti saavuttamattomaksi. Siinä on asia, minkä moni aliarvioi. Sen ensimmäisen "askeleen". Lopputulosta pidetään tärkempänä kuin alkua. Mutta oikeeseen lopputulokseen, mikä se sitten elämässä onkin, ei pääse ilman ratkaisevaa oikeaa ensimmäistä "askelta". Ja oravanpyörä on tosiasia...
..ihailtavan ajatuksella aina. Oon pannut sen merkille. Ollaan varmaan juteltu ennenkin, puista ja oksista mm.?;)
"aika hankala olla parhaimmillaan. Onneksi se ei ole niin vakavaa. Täällä pystyy keskustelemaan silloinkin kun on huonoimmillaan. Eikä kukaan edes huomaa sitä. Itse asiassa parhaiten tulee ymmärretyksi silloin kuin on huonoimmillaan."
Mä olin eilen nautiskellut vähän viiniä ( nyt ei tod.), joten siihen pohjasin ton "en ole parhaimmillani" homman. Oon muutenkin vähän väsynyt ollut. Totta kyllä, että täällä pystyy keskustelmaan silloinkin, kun on huonoimmillaan. Siks mä näitä palstoja harrastankin.;) Ja totta, että ei sitä kukaan edes huomaa, oli huonoimmillaan tai parhaimmillaan.
Ajattelin vaan, että ton ap:kyssän pohjalle olis voinu rakentaa kokonaisen systemaattisen, loogisen pohdinnon, jos olis jaksanut. Mielessäni oli pointteja. Kun pääni kuitenkin oli liian tyhjä (väsymys) riittävän monitasoiseen pohdintaan, koin intuitiosta puhumisen viisaampana. Tai intuitiivisen huomioimisen.
"Ei täällä tosiaan kannata parasta antaa. On helpompi laskeutua siihen, missä muut on. Koska monella ei vielä rahkeet riitä nousta ylemmäksi. Ovat liian rajoittuneita mieleltään."
Niin. Viihdepalstahan tää on. Joskus täällä on kuitenkin ollu aika yllättävänkin korkeatasoista juttua. Palsta voi yllättää silloin tällöin.;) Ihan oikeassa olet tossa kaikessa, mitä sanot. Tissijutut matsaa monelle lounastuntiin, eikä suurin osa tällaselta palstalta varmaa muuta haekaan. Mikä on ihan ok. Koen itseni kieltämättä joskus vähän naurettavaksi, kun Miehen logiikka- palstaltakin yritän hakea älyllistä viritystä.
Ainiin, ja kouluista vielä juttelit. Uskon, että viisaampi kaikessa se, joka toimii itselleen hyvää oloa tuottavalla tavalla. Hyvä olo itsellähän tuottaa hyvää oloa ympäristöönkin. Arvostan tota, että ihminen kuuntelee oman sisäisen itsensä ääntä. Koulutuksesta tehdään Suomessa monasti naurettavalla tavalla vaatimus. Jotenkin nurinkurista vaikkapa se, miten Suomessa (tms. länsimaisessa yhteiskunnassa) jo peruskouluikäisiä tuupitaan valitsemaan elämänuraa. Joskus oon miettiny, että moniko opettajistakaan välittää nuorille totuutta, että ihmisen elämä ei ole putki suoriutumista varten.
törmäillään aina silloin tällöin. Joo. Ollaan juteltu puista ja oksista. Joidenkin ihmisten ideologioista. Miten ne käsittää kommunistisia ulottuvuuksia ja todennäköisesti monesta muustakin asiasta.
Peruskouluista ja tarhoista. Lasten täytyy antaa olla lapsia. Lapsuus kestää meillä jokaisella todella lyhyen aikaa. On hulluutta viedä se lapsilta. Pakottaa heidät suorittamaan todella pieninä. Jonkinlainen ohjaus ja opastus voisi olla parempi tie. Mielestäni rajatkin asettaa jokainen itselle parhaiten itse. Siitä olisi nyt vaan liian kova hinta maksettavana. Sitä ei moni ole valmis maksamaan. Tietynlainen välinpitämättömyys on kuitenkin tämän päivän suorittavassa ja tulosta vaativassa maailmassa tosiasia. En usko sen olevan kovin kaukana kun se kupla puhkeaa. Kaikki merkit on jo useamman vuoden leijunut ilmassa. Historia toistaa itseään. Jotkut yliarvioi itseään, toiset taas aliarvioi. Harvaa kiinnostaa se todellinen tila. Missä ollaan tässä ja nyt. Tässä ja nyt yhdessä ja jokainen henkilökohtaisesti. Noh. On sekin yksi tapa käyttää aikansa täällä.
..mulle tuli mieleen yks viimeisimmän Hesarin Nyt- liitteen (nro 27/2007) juttu, otsikolla (etsin lehden, luin sitä tänään..) "Vertailussa pummit ja feissarit".
Jutussa käsiteltiin kahta ryhmää, jotka jutuntekijän mukaan piinaavat ihmisiä kaduilla rahan pyytelyillään. (Ryhmät oli siis pummit ja ihmisoikeusaktiivit.) Jutun näkökulma oli, että miten näistä kadulla kulkija "pääsee eroon". Annettiin vinkkejä, että pitäis sanoa muka esim., että "mene oikeisiin töihin" jne., jos ei halua antaa rahaa.
Mä en tiedä, oliko ko. jutussa yritetty jotain humorististakin näkökulmaa muka, mutta musta sitä ei löytyny siitä kerrassaan yhtään. Lähinnä juttu oli musta mauton. Mietin, kuinka kylmäksi maailma on mennyt. Ja uskon, että hyvin, hyvin useilla jutun lukijoilla ei edes käy pienessä mielessään yhtään mitään kriittistä tollasia kirjoituksia kohtaan.
Joskus vois kyseenalaistaa, että kuinka järkevä tää maailma loppupeleissä on. Egoismi ainakin kukoistaa.
sitä lehtijuttua kun en seuraa enää kovin paljon maailman menoa. Koen sen jotenkin turhaksi. Rasittaa mieltäni asioilla, mille en voi mitään. Täällä "isossa" pääkaupunkissammekin on riittävästi seurattavaa jokapäiväisessä elämässämme. Voin siis puhu asiasta miten koen sen itse.
Minulta ei kovin paljon liikene empatiaa ammattipummeille ja kaikenlaisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Ammattipummit voisi tosiaan tehdä jotain. Ihan mitä vaan muuta kuin pummata kaduilla. Meillä tämä sosiaalihuolto toimii kuitenkin sen verran hyvin, että kenenkään ei tarvitse nälkään kuolla. Kunhan vaan vaivautuu edes sinne paikan päälle. Pummaisivat rahaa sieltä, mistä sitä annetaan vähäosaisille. Virastosta, mikä on luotu heidänlaisille. Onko se heille liian vaikeaa? Ei niitä nyt kuitenkaan loukata tarvitse ja morkata. Minun vastaukseni on heille aina lyhyt ja ytimekäs ei. Jos joku erehtyy kysymään, että miksi ei niin saatan joskus pitää pienen "luennon" aiheesta.
Hyväntekeväisyysjärjestöt. En ole niitä vastaan, enkä niiden puolellakaan. Olen joskus kysynyt kadulla, jos annan vaikka 5 euroa niin kuin paljon siitä menee kohteeseen? Ne raukat ei osanut vastata. En tiedä kyllä itsekään mutta sen tiedän, että mitättömän pieni osuus siitä. Se ei ole taas niiden kaduilla näkyvien vika. Miksi sitten morkata niitä? Nehän kuitenkin uskoo olevan hyvällä asialla. Niin kauan kuin ihminen uskoo olevan hyvällä asialla, on sillä toivoa joskus saada selvääkin siitä, että mikä on todella hyväksi ja mikä pahaksi. Sen asian selvittäminen heille ei ole minun tehtävä. Siinäkin onnistuu jokainen parhaiten itse. Ei tarvitse mitään muuta kuin halua selvittää se itselle. Miettiä hieman eri asioiden syitä ja seurauksia. Kyllä silloin jokainen saa enemmän tai vähemmän selvyyttä asioihin.
Kehitysavusta tuli mieleen yksi tarina. Kertojana oli yksi afrikkalainen maahanmuuttaja. Se oli oikeastaan aika hyvin kuvailtu.
Kalastaja harrastaa omaa ammattia. Käy joka päivä kalassa. Joskus saalis on suurempi toisinaan taas pienempi. Joka kalastusreissun jälkeen hän hyvänä ihmisenä antaa naapurille kalan tai kaksi. Naapuri tottuu siihen, että saa joka päivä osan toisen kalasaaliista ja odottaa käsi ojossa aina toisen tulevan kalastusreissulta. Eikä tee mitään muuta. Odottaa vaan. Silloin kalastaja hoksaa yhden asian. Miksi hänen pitäisi antaa joka päivä naapurilleen kala tai kaksi? Miksi ei ottaisi seuraava aamu naapuriaan mukaan kalastusreissulle ja opettaisi hänet onkimaan kalansa itse? Ymmärrät varmaan tarkoitukseni.
Ja sitten on ihmisiä joilla on käynyt vahinko, tai jotain nuoria ja kokemattomia, kenet kaveri jättänyt tai muuten vaan itse töppäillyt vähän. Jos on kohtelias, saatan jotenkin auttaakin niitä. Olen ollut itsekin monesti kusessa ja tiedän miltä tuntuu. Se on niin tapauskohtaista. Ei ole mitään selkeää kaavaa. Kun ei oikeastaan missään asiassa ole. Ihmisiä, jotka ei ole vielä toivottomassa tilassa voi joskus auttaakin. Mutta sitten ne, joiden kohdalla on jo toivo menetetty... Onko mieltä enää tehdä mitään heidän hyväksi? Voihan heidänkin hyväksi tehdä mutta ensimmäisen ratkaisevan askeleen saisivat ne kyllä ottaa itse. Jos haluaa auttaa niin mieluummin niitä kenellä on vielä toivoa. Ei mene apu hukkaan.
Yhdestä minun suosikkikirjasta.
"Jos kärsivä on ystäväsi, ole sille leposija. Ei pehmeä ja mukava leposija, vaan kova kuin sotilaan vuode. Näin sinä sitä parhaiten autat." Jotenkin näin se taisi mennä. Empatia on kaunis ominaisuus ihmisessä. Mutta liiallinen empatia kääntyy aina itseään vastaan.
Aluksi viimeisimmät sanasesi:
"Mutta liiallinen empatia kääntyy aina itseään vastaan."
Tolle on ns. slangikielisesti annettava jo rispektii. Totta. Jonkin verran pissipäisyyttä empatian lisäksi täytyy ihmisessä olla ihan jo selviytymisen vuoksi. Jos sitä sen sijaan on liian suuressa määrin, kääntyy se jo tyhmyydeksi. Mun mielestäni, mikä ei luonnollisesti ole kollektiivinen näkemys.
Vaikea sanoa mitään muuta aiemmin sanomaasi, kun et ole lukenut tota mainitsemaani lehtijuttua. Itse ajattelin kyseisen lehtijutun kohdalla monia asioita, kuten mm. sitä, että minkälaista ihmisen arvostusta halutaan opettaa ja välittää sillä, että euroa paria pyytämään tulevalle kannnattaa muka sanoa, että "mee oikeisiin töihin" (ja mietä lie muita 'filmaattisia' vinkkejä jutussa annettiinkin).
Musta sellaisen sanominen yhtään kenellekään nyt yksinkertaisesti vain on junttia. Jokaisella on aina oikeus antaa tai olla antamatta rahaa spugeloille tai hyväntekeväisyysjärjestöille (en itsekään suinkaan aina anna), mut on hyvin ihmisarvoa kunnioittamatonta heittää em. kaltaista läppää. Sanoo sitten vaikka "ei" (mihin säkin viittasit), jos ei halua antaa rahaa, mutta muita loukkaavia erityiskommervenkkejä ei ihmisten kanssa yleensä edes tarvitse. Tyhmät tosin olettavat muuta.
Rahan pummaajatkin on ihmisiä, joilla on historiansa ja kohtalonsa kaikilla. Niitä kohtaloita ei tarvitse eikä ole velvollisuus välttämättä toisten ymmärtää, mutta itsensä ylentäminen tossa suhteessa on väärin. Itseasiassa naurettavaa. Siinä mun mielipide. Kenenkään ihmisen arvo kun ei kuitenkaan, loppujen lopuksi, määrity statuksen perusteella, vaan sen lähtökohtaisen ja luovuttamattoman faktan pohjalta, että me kaikki ollaan _ vain _ ihmisiä.
"Ammattipummit voisi tosiaan tehdä jotain. Ihan mitä vaan muuta kuin pummata kaduilla. Meillä tämä sosiaalihuolto toimii kuitenkin sen verran hyvin, että kenenkään ei tarvitse nälkään kuolla. Kunhan vaan vaivautuu edes sinne paikan päälle. Pummaisivat rahaa sieltä, mistä sitä annetaan vähäosaisille. Virastosta, mikä on luotu heidänlaisille. Onko se heille liian vaikeaa?"
En käytä sosiaalitoimen palveluita, eli koko todellisuutta asiasta en tiedä. Jokatapauksessa olisin hieman skeptinen sikäli, mitä tulee siihen, että kyseisestä virastosta aina liikenisi rahaa tarvitseville, kuin "luukulta ikään". Valtion kirstu ei luonnollisesti ole pohjaton (olen realisti), mut monessa asiassa tal. priorisointi on pielessä ( sori epäsivistynyt ilmaus jälleen) aika lailla. Eilen mm. kuulin (olikohan Nelosen uutisissa,muistelen), että Suomen Mielenterveysseuran (olikohan se, en ole varma) päivystävä kriisipuhelin joudutaan sulkemaan heinakuun ajaksi kokonaan taloudellisen resurssipulan takia. En itse tarvitse mielenterveyspalveluja, mutta moni muu tässä maassa totta vie tarvitsisi, enkä usko, että saavat kaipaamaansa apua.
Tänään taas luin Hesarista, että sotaveteraanit eivät monessa kunnassa pääse kuntoutukseen luvatun lailla (mm. Helsingissä). Syyksi esitettiin kuntatalouden vääränlaisia painotuksia, mitä tulee laitoshuoltoon/ hoitoon. Ja vastaavanlaisia uutisia olis kyllä kymmenen tai viisikymmentä lisää, jokaiselle päivälle. Ei tarvitse kuin avata lehti tai kuunnella parit uutiset. (Näitä em. sotaveteraanejakaan ei btw muuten enää kovin montaa sataa elossa ole, että jos siltä pohjalta lähdetään. Pitäis tarkistaa luvut, anteeksi tilastofaktan puute, mutten jaksa juuri nyt kaivella).
Kyllä sä asiaakin puhut, kuten useimmiten tai pitäiskö sanoa aina. Viitaten puheisiisi mm. hyväntekeväisyysjärjestöjen taloudellisten organisaatioiden väliportaista, ts. siihen liittyvästä. Onhan se vähän onnetonta, jos palkkaa nauttiva varainkerääjä ei tiedä edes faktoja organisaation 'hallintomenojen' osuuksista tai tilinpäätöksistä. Olet oikeassa. Ei useinkaan niiden vika.
"Silloin kalastaja hoksaa yhden asian. Miksi hänen pitäisi antaa joka päivä naapurilleen kala tai kaksi? Miksi ei ottaisi seuraava aamu naapuriaan mukaan kalastusreissulle ja opettaisi hänet onkimaan kalansa itse?"
Mä oon muuten kuullu ton stoorin ennenkin.;) Kukahan se maahanmuuttaja olikaan? On siinä ainakin osatotuutta. Vertauskuvallisesti kuitenkaan kädetöntä naapuria et kuitenkaan koskan voi opettaa onkimaan. Ottaa hänet kalastusreisulle mukaan ehkä kyllä.;) *sarkasmia*
Lopetan filosofisesti: pitäisikö kädettömän naapurin oppia kalastamaan jaloillaan?
naapurin pitäisi oppia tekemään jotain muuta hyödyllistä, että pystyisi elättämään itsensä? Eihän se kalastus ole ainoa elinkeino. Se maahanmuuttaja oli kotoisin Senegalista. Erittäinen mukava ihminen. Arvostan sellaiset todella korkealle. Joku joka tuli tänne ja oppi kalastuksen jalon taidon ja paljon muutakin, että elämä olisi helpompi elää täällä.
Joo. Kyllä oikeassa olet siinä. Aina ei voi tietää kaikkia syitä. Mutta toivottoman tapauksen kyllä useimmiten tunnistaa. Ja eihän sosiaalivirastosta apua tarvitseva saakaan apua. Avun saa aika usein sitä järjestelmää hyväksi käyttävä henkilö. Mitä nyt oleman muutaman sellaisen juttuja kuunnellut, niin työstä sekin käy. Se ainainen vääntö siellä.
Ja siinäkin olet oikeassa, että kaikkeen joutavaan rahaa löytyy mutta todelliseen tarpeeseen harvemmin. Se on mielestäni yksi aikapommeista. Se on jatkunut jo kautta ihmisten historian liian kauan samalla tavalla. "Jos heillä on nälkä, niin miksi he ei syö leivoksia?" mentaliteetti on valloillaan joka paikassa. Ummistetaan silmät todellisuudelta. Tilastojakin on erilaisia.
Ja lopuksi. Kyllä todella usealla on psyykkisiä ongelmia. Enemmän tai vähemmän. Kuinkahan moni syö jotain mielialalääkkeitä? Kuin moni niistä ymmärtää, että ne lääkkeet ei poista ongelmaa? Lääkkeet ei niitä aiheuta ja lääkkeillä ei niitä poisteta. Lääkkeillä ei ole muuta vaikutusta kuin se, että ne vaan lievittää oireita. Ne ei paranna. On kokeiltu nekin joskus. Terapeuttia en silloin edes harkinnut. Ei se olisi kuitenkaan osannut kertoa mulle mitään, mitä en olisi jo tiennyt. Menipä vakavaksi. Ei se mitään. Täytyy olla joskus vakavakin. Kunhan se ei tule tavaksi. Onhan tämä kuitenkin aika vakava aihe.
.. seurannut mun ajatuskulkua:
"naapurin pitäisi oppia tekemään jotain muuta hyödyllistä, että pystyisi elättämään itsensä? Eihän se kalastus ole ainoa elinkeino."
Mut ei se mitään. Sun intressi, fiilis ja ajatus tossa. Takuulla yhtä arvokas mielipide, kuin omani.
"Mutta toivottoman tapauksen kyllä useimmiten tunnistaa."
Millainen on toivoton ihminen, susta?
"Jos heillä on nälkä, niin miksi he ei syö leivoksia?" mentaliteetti on valloillaan joka paikassa. Ummistetaan silmät todellisuudelta."
Tuo totta. Musta on idioottimaista (inhoan tätä sanaa, mut pakko käyttää tässä yhdeydessä) olettaa leivoksia ainakaan ihmisiltä, joilla ei ole soppaakaan. Nälkäisen lienee vaikea soutaa hyville kalastusvesille.
"Kuinkahan moni syö jotain mielialalääkkeitä? "
Käsittääkseni about 100000 suomalaista. Voit itsekin tarkistaa faktat, mut tätä luokkaa on luvut. Itse en tarvitse.
"Kuin moni niistä ymmärtää, että ne lääkkeet ei poista ongelmaa? Lääkkeet ei niitä aiheuta ja lääkkeillä ei niitä poisteta."
Mä olettaisin, että aika moni ymmärtää. Ne sen sijaan, joilla olis mahdollisuus mt. huoltoon tal. päätöksenteolla vaikuttaa, eivät useinkaan ymmärrä. Eikä valtiontalouden kassa niinsanotusti ymmärrä, kun euroja laitellaan vähän mihin sattuu välillä.
"Menipä vakavaksi. Ei se mitään."
Juu, ei se mitään. Elämä ei loppujen lopuksi ole vakavaa.;)
.. kirjoituksesi 'vastineeseeni' (jonka jo postasin), että mt- resurssit joista muun muassa kirjoituksessani puhuin sulle, ovat sikäli suhteettomat, että joidenkin tilastojen mukaan jopa jo n. puoli miljoonaa suomalaista syö psyykelääkkeitä. Aika hurja luku tuo, vaikkei asia itseäni läheltä liippaakaan.
Voit tarkistaa faktat itse. Puhuin aiemmin virheellisesti ( kirjoitusvirhe, sori;D) n. sadastatuhannesta. Spesifejä faktoja mielenterveysongelmien määristä lienee jokatapauksessa vaikea saada.
itsekin aika lähellä sitä "toivotonta" tapausta. En silloin edes kuvitellutkaan olevani siinä missä moni muu on. Tiesin olevani aika alhaalla. Niin alhaalla, että pohja oli ihan käsin kosketeltavissa. En kuitenkaan mennyt sillä tiellä perille asti. Koska sinne olisin todennäköisesti jäänytkin. Mutta enpä ole ketään syyttänytkään siitä. Omaa heikkouttani se oli. Kukaan ei minua kuitenkaan pakottanut tekemään sitä kaikkea. Eli en ole ylentämässä itseäni. Moni toivoton tapaus on vaan alentanut itsensä. Minä en ole sitä tehnyt. Sitä tarkoitin. Mutta se siitä.
Niistä mielenterveyshäiriöistä. Onko ne edes mielenterveyshäiriöitä? Tai olisiko syy siihen pahoinvointiin syvemmällä? Siinä on muuten yksi helvetin helppo keino saada sairaslomaa. Kun käy valittaa lekurille, että päässä on vähän vikaa. Saa samantien viikon sairaslomaa ja vielä reseptinkin kouraan. Sekin saattaa vääristää tilastoja aika paljon. Moni ei niitä lääkkeitä edes tarvitse. Moni saa ihan toisenlaisia kiksejä niistä kuin mitä niillä on alunperin tarkoitettu. En tiedä koko totuutta mutta ahneus on huono isäntä jokaiselle. Sekin on jotain, mikä kääntyy itseään vastaan.
Edelleen ilmeet puuttuu. Vaikea joitakin sanoja tulkita niin kuin ne on tarkoitettu tulkittavaksi. Mutta se ei olekaan enää niin vakava. Enkä ole kovin vakavalla tuulella nytkään. On helpompi keskustella vakavista asioista vähemmän vakavassa mielentilassa.
Kai se kalastusjuttu on aika monen tiedossa. Nehän on niitä ihan varteenotettavia vertauskuvia, joita on maailma pullollaan.
Tähän viitaten:
"Niistä mielenterveyshäiriöistä. Onko ne edes mielenterveyshäiriöitä? Tai olisiko syy siihen pahoinvointiin syvemmällä? Siinä on muuten yksi helvetin helppo keino saada sairaslomaa. Kun käy valittaa lekurille, että päässä on vähän vikaa. Saa samantien viikon sairaslomaa ja vielä reseptinkin kouraan. Sekin saattaa vääristää tilastoja aika paljon"
Tilastot ei kerro koko totuutta, koskaan. Tiedän niistä ainakin jotain. Jokatapauksessa oot varmaan oikeassa. Reseptejä kouraan heitetään turhan monille. Yks tuttavani menetti taannoin pitkäaikaisen työpaikkansa hyvin radikaalin menettelyn seurauksena. Kun kys. ihminen halusi viikon sairaslomaa ns. shokista toipuakseen, oli lääkäri ensimmäisenä tyrkyttämässä SSRI- lääkitysreseptiä. Jotenkin ihailen tätä tuttuani siitä, kun hän sanoi, ettei aio napata ensimmäistäkään pilleriä, vaan käsitellä tilanteensa normaaliin suruun kuuluvalla suremisella. Käydä kaiken koetun läpi juuri sellaisena, kuin miltä se tuntuu.
Uskoisin näinollen (mm. ton tapauksen perusteella, eikä se ole ainoa) hyvinkin, että lääkkeitä määrätään ihmisille aika keppoisin perustein. Kyse on mielestäni havaittavissa olevasta lyhytjänteisestä "heti mulle kaikki tässä nyt heti- nyk. kulttuurista", jossa ikävistä tunteistakin tehdään ongelma, joita ihmisen ei muka pitäisi koskaan joutua kokemaan, koska eihän se ole "kivaa". Medikalisaatio.
Toki tietysti varmaan on niitäkin, joille mielenterveyslääkitys on ainoa keino selviytyä elämästään ja pysyä toimintakykyisinä. Heidänlaisensa tietysti erikseen.
"itsekin aika lähellä sitä "toivotonta" tapausta. En silloin edes kuvitellutkaan olevani siinä missä moni muu on. Tiesin olevani aika alhaalla. Niin alhaalla, että pohja oli ihan käsin kosketeltavissa. En kuitenkaan mennyt sillä tiellä perille asti. Koska sinne olisin todennäköisesti jäänytkin."
Tosta tulee mieleen, että sulla oli Tahto vaikeuksissakin. Sulla oli voima. Hyvä juttu se. Kaikilla ei kuitenkaan ole samoin, enkä katsoisi sitä välttämättä luonteen heikkoudeksi. Tää kylmä kulttuuri musta ns. pakottaa ihmisen turhan usein syyllistämään itsensä. Säkin syyllistät itseäsi havaintojeni mukaan, mielestäni ihan turhaan joistakin kokemuksistani. En kuitenkaan olisi siitä kovin huolissani, koska vaikutat silmiini aika vahvalta ihmiseltä.
"Edelleen ilmeet puuttuu. Vaikea joitakin sanoja tulkita niin kuin ne on tarkoitettu tulkittavaksi. Mutta se ei olekaan enää niin vakava. Enkä ole kovin vakavalla tuulella nytkään. On helpompi keskustella vakavista asioista vähemmän vakavassa mielentilassa."
Jos teinixhymiöitä saatuisit tarkoittamaan(?), niin ainakin niitä vähensin ihan tietoisesti tässä ketjussa. Monet ymmärtää ne usein väärin, jopa v*ttuiluksikin, joten... En mäkään ole vakavalla tuulella. Itseasiassa aika positiivisella. Hyvä, että puhutaan monenlaisista asioista, enemmän ja vähemmän vakavista.;)
Kalastusjuttuun en enää palaa. Kuten sanoin, siinä oli mielestäni osa totuudesta. Osa kokonaisuudesta.
korjattava väärinymmärrysten välttämiseksi. Tästä itse kirjoittamastani:
"Säkin syyllistät itseäsi havaintojeni mukaan, mielestäni ihan turhaan joistakin kokemuksistani."
Tarkoitin, että syyllistät mielestäni kenties itseäsi turhaan joistakin kokemuksistaSI (ei kokemuksistani, anteeksi kirjokämmi...). Kokemuksistasi laajemmin kirjoituksesi ulkopuolelta en tietysti tiedä.
just sitä ilmeiden ja eleiden puuttumista. Jos olisit nähnyt ne, olisit eri mieltä siitä syyllistämisestä. Olen jo monta vuotta sitten luopunut siitä. Ja monesta muustakin. Omistuksenhalusta, kateellisuudesta (en ole ihan varma, että onko sitä koskaan ollutkaan. Jos jonkilainen epätietoinen haluaminen on katellisuutta.) jne. En siis syyllistä itseäni. Enkä ota toisten syyllisyyttä kantaakseni. Niin yksinkertaista se on. Sillä tavalla, ne ei edes saa tietää, mikä se kalastaminen on. Ja silloin ei ole mitään toivoa oppia kalastamaan. Ei tule tarpeeksi nälkä. Jos taas joku haluaa oppia sen taidon, voin näyttää suunnan, mistä etsiä välineitä siihen.
Joo. Kaikessa kirjoitetussa on vaan häviävän pieni osa kokonaisuutta. Kokonaisuutta ei pysty kirjoittamaan. Se kun on aina muuttuvaa. Sen täytyy olla, muuten se lakkaa olemasta. Mutta on myös muita tapoja tutustua kokonaisuuteen.
se, että kuvittelee olevan viisas. Tai väittää olevan viisas/fiksu mitä lie.
silkkaa laiskuuttaan ei ajattele.
Pätee kaikkiin sukupuoliin.
että tekee kaikkensa ymmärtääkseen jonkun asian, jonka muut ymmärtävät helposti, eikä silti ymmärrä.
Tyhmiä ihmisiä esiintyy keskimäärin eniten heikoiten koulutetuista ihmisistä ja tyhmille selvennökseksi, että myös älykkäällä voi olla heikko koulutus.
tulkaapa Nokian tehtaalle töihin niin näette tyhmiä ihmisiä ja paljon, ja osa niistä on korkeasti koulutettuja. Tyhmimpiä ovat yliopistoihmiset jotka tulevat vähän kesätöihin kokeilemaan duunarielämää. Ei mitään organisointikykyä, ei mitään yhteistyökykyjä, ylimielisiä ja sosiaalisesti äärettömän rajoittuneita. Ilmeisesti yliopistossa tulee sellaiseksi? Työ on kuitenkin porukkatyötä joka vaatii ihan erilaisia taitoja kuin akateeminen putki. Jos ei sitä tajua täytyy olla tyhmä.
Työkavereissani on muutama todella viisas jotka ovat käyneet vain peruskoulun. Ja hoksaavat asiat yhdestä sanasta. Ja osaavat ongelmanratkaisun.
Ei koulutus kerro vielä mitään älystä tai tyhmyydestä. Monella korkeasti koulutetulla on vaan hyvä muisti jolla porskuttaa koulun läpi. Yliopistot vielä oikein suosivat tällaisia.
Itse olen tällainen keskiverto vaan, jonninverran koulutusta, maalaisjärjellä porskutellaan.
ettei nyt olisi kateuskärpänen puraissut?
Saman peruskoulun ne korkeastikoulutetut ovat käyneet kuin ne muut, jotka ovat siirtyneet suoraan työelämään. Huithapeleita, lusmuja ja pönttöjä löytyy varmasti molemmista ryhmistä, mutta voin kyllä sanoa, että ei se akateeminen koulutus ketään tyhmennä!
sssssssssssssssss
sssssssssssssssss
sssssssssssssssss
sssssssssssssssss
Ensimmäisen asteen tyhmä on sellainen, jolla on "käytössään kolme kirjainta ja kaksi numeroa". Hän pystyy missä tahansa tilanteessa sijoittaman koko maailmanselityksensä näihin viiteen palikkaan. Sillä ei ole juuri merkitystä, millaisia ne viisi premissiä ovat - mutta useimmiten edes ne eivät ilmennä minkään tason monitahoista ajattelua.
Toisen asteen tyhmä pitää kaikkea viiden palikan ulkopuolista "outona", joka ei sinänsä häntä hetkauta. Tässä on jo astetta enemmän älyä - joka sanoo joka toiseen asiaan "outo" sentään myöntää - tiedostaa - että asia sinänsä menee hänen viiden palikkansa ulkopuolelle, siinä olisi jotain mikä häiritsisi, jos vaivautuisi ottamaan selvää. Ensimmäisen asteen tyhmä ei tiedosta edes tätä.
Tästä voi johtua, että ensimmäisen asteen tyhmä käyttäytyy kuin kaikentietävä, vaikka hän on lähes kaikkien muiden - poikkeuksena ainoastaan samanmieliset, joita maailmassa on kuten tyhmiä aina on - mielestä TYHMÄ.
Tyhmyys ilmenee yleistämisenä siellä missä pitäisi nähdä eroavaisuuksia, mustavalkoisuutena siellä missä se on muille mahdotonta. Tyhmyys on vähäisyyttä, sokeutta, yksisilmäisyyttä, epäluovuutta, tyhmää oikeassaoloa. Kaikista pahin tyhmyys ilmenee ylpeytenä edellä mainituista ominaisuuksista.
eivät ole synonyymejä. Kuten eivät ole myöskään älykäs ja viisas.
Tyhmyys on vajaavaisuutta. Typeryys on silmien kiinnipitämistä. Tyhmyyttä ei voi valita, kun taas typeryys on valinta. Äly on lahja, viisaus on elämän koulun opettamaa. Älyäkään ei voi valita tai hankkia, se on syntymässä tullut. Vähän kuin perintö: itsellä ei ole siihen paljon osaa, hyvä onni että niin vain on.
Eli tyhmäkin voi olla viisas ja älykäs voi olla typerä.
Lienee sanomattakin selvää, että arvostan viisautta noista eniten.