Onkos joku keksinyt syytä sille, miksi niin monet kohtelevat kumppaniaan huonosti. Vaikka parisuhteessahan luulisi sen ihmisen jonka kanssa elämänsä jakaa olevan se tärkein ihminen.
Kuitenkin monet kohtelevat ja myöskin antavat kohdella itseään parisuhteessa tavoilla, jotka eivät tulisi kuuloonkaan esimerkiksi ystävyyssuhteissa.
Minne oikein häviää halu ottaa myös se toinen ihminen siinä parisuhteessa huomioon. Ja ennen kaikkea; miksi niin moni haluaa jatkaa suhdetta, vaikka omasta tai toisen käytöksestä näkyy selvästi ettei sillä omalla kumppanilla taida olla enää mitään merkitystä.
Kuitenkin monet kohtelevat ja myöskin antavat kohdella itseään parisuhteessa tavoilla, jotka eivät tulisi kuuloonkaan esimerkiksi ystävyyssuhteissa.
Minne oikein häviää halu ottaa myös se toinen ihminen siinä parisuhteessa huomioon. Ja ennen kaikkea; miksi niin moni haluaa jatkaa suhdetta, vaikka omasta tai toisen käytöksestä näkyy selvästi ettei sillä omalla kumppanilla taida olla enää mitään merkitystä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
se huono kohtelu etenee. Vähän niinkuin ihmisen näkökyky, eräänä päivänä huomaa tarvitsevansa silmälasit, jotta näkee kauas.
Ei parisuhde yleensä yhtäkkiä muutu kylmäksi, ajan kanssa niin voi käydä.
En minä tiedä miksi siedin mieheni välinpitämättömyyttä, ehken huomannut sitä.
Eräänä päivänä heräsin ja totesin, etten jaksa enää.
Mies oli ihmeissään " Meillähän on aina mennyt niin hyvin".
Jostain syystä useimmat kuvittelevat, että parisuhde pysyy kunnossa itsestään. Työtä se vaatii rakkauden lisäksi. Liian moni myös tyrkkää vastuun omasta onnellisuudestaan toiselle. Se ei toimi koskaan. Pitää ottaa vastuu omasta elämästään ja onnestaan, vasta sitten on jokin mahdollisuus onnistua myös toisen rakastamisessa.
Vaikka niinhän ei ole - minkä tämä välinpitämätön tulee eräänä päivänä huomaamaan. Surullista vain, että ihan turhaan pilaa ainakin kahden ihmisen elämän, useammankin jos on lapsia.
Miestä (useimmiten se välinpitämätön on mies) pitää ravistella, toisenkin kerran. Jos tästä ei ole apua, täytyy suunnata katse uuteen suuntaan ja jatkaa elämäännä.
Miehen välinpitämättömyys lakkaa harmittamasta ja katse suuntautuu tosiaakin jonnekin muualle.
Kun mielenkiinto miestä kohtaan menee, ei silloin jaksa enää sietää mitään.
Mies lupasi parantaa tapansa, mutta ei kait ihminen perusluonteelleen mitään voi. Minä itte- asenteella pärjää työelämässä, joten kai se on vuosien aikana jäänyt päälle.
väärin,mutta,kun saman ihmisen kanssa on vuosikaudet yhessä,niin tahtoo väliin tulla niitä hetkiä,ettei haluukaan nähä toista ja,sit tulee päästettyä suusta sammakoita.sellasta se on...
Isä , ortodoksinen pappi, Rauno Pietarinen kirjoittaa kirjassa Nainen ja ero(Päivi Lipponen ja Pirjo Wesaniemi)tavattoman hyvin rakkaudesta ja avioliitosta. Rakauden vastakohta ei olekaan viha vään välinpitämättömyys.Hiensoti mietitty.