väärä

luonnollista. MM-kisoissakin valmentaja saattaa huutaa radan varrella luistelijalle, että "lantio alemmaksi, lantio alemmaksi". Sii ei selkä vaan lantio alemmaksi. Lantio nousee ylös, koska se alaselän tienoilta kipeytyy.

Juuri itsekin kuulin selvityksen, että pakara- ja selkälihasten alaosien kiinnittymiskohtien läheisyydessä ahtaita kalvorakenteita, joissa kipeytymistä syntyy. Aineenvaihdunta/maitohapon poistuminen heikentyy tällä alaselän alueella.

Luulisin, että paras keino kivun kestämiseksi/poistamiseksi vain kova harjoittelu. Juuri siksi huippuluistelijat jaksavat paremmin pitää lantion alhaalla. Tuloksena on aina parempi vauhti. Rullaluistimilla ehkä 110-120 asteen lantiokulma lienee keskimäärin sopivin. Spurteissa kulma on vieläkin pienempi, letkassa ja hitaammassa vauhdissa se voi hetkittäin olla suurempi. Oikea tapa pitää lantiokulma oikeana on laskea lantiota eikä selkää kuten helposti moni tekee.

Jos selkä on notkolla, lihakset joutuvat jännitykseen - siksi selkä on asetettava köyryyn kuten kissalla, jolloin lihakset venyvät ja jännitystila lievenee.

Hyvät vatsalihakset auttavat selän jännitystilojen laukaisemisessa. Vatsalihakset ovat selkälihasten vastavaikuttajia. Molempien on oltava kunnossa. Hyvät vatsalihakset helpottavat selän kiputilojen laukaisemisessa.

Jotkut ajattelevat, että sauvat ovat ratkaisu selkäongelmiin. Silloin luisteluasento on pystympi. Näin voi tehdä, jos selässä on todellista rakenteellista ongelmaa. Normaaliselkä ei mielestäni hyödy sauvojen käytöstä pitkässä juoksussa, vaan selkä pääsee "liian helpolla" eikä saa hyvää harjaannusta.

Siis: ensiapuna selkä- ja vatsajumppaa, toiseksi lantio alemmaksi luistellessa (vaikka kipeää tekee, jossain vaiheessa helpottaa, sillä tässäkin harjoitus tekee mestarin). Hyvä olisi tehdä kuivaharjoituksia, liukulautaa lantio tosi alhaalla jne.