sekoitusta??

Moro, oma sekakäyttöni on otsikon mukainen ja Hyperin pyörillä. Nokkapyöränä ja kolmantena on käytössä 85A ja toisena ja takimmaisena pyöränä on tuo kovuus 83A.

Itselläni ei ole mitään 'teknisiä' perusteita käyttää tuota yhdistelmää. Vaihdoin osan pyöristä pehmeämmiksi ihan mukavuussyistä, vuosi vuodelta Mansen suunnalla tien pinnat muuttuvat rupisemmiksi ja tärinä kasvaa. Viime kesän pystyi luistelemaan noilla kovemmilla 85A-pyörillä.

Ensimmäiseksi vaihdoin takapyötän pehmeämmäksi ja meno muuttui miellyttävämmäksi. Ja ihan kokeilumielessä vaihdoin päkiän alla olevan pyörän kanssa. Näitä sitten olen kierrättänytkin keskenään eli 1->3 ja 2->4. Muita yhdistelmiä en ole vielä kokeillut. Nokkapyöränä aion pitää tuon kovemman ihan sen takia ettei oma luistelutekniikkani ole ihan kondiksessa eli se kuluu nopeimmin.

Luisteluvauhtiini tuo sekoitus ei ole vaikuttanut mutta tuntuma on parempi kuin kovilla pyörillä. Myös sateella tai liukkaalla alustalla sivuttaispito vaikuttaisi paremmalta tuon sekakäytön kanssa (molemmat pyörätyypit ovat Hyperin G , mutta pehmeämmällä tuntuu olevan parempi pito).


Sen verran olen katsellut noiden 'oikeiden' luistelijoiden pyörävalintoja että käyttävät toisena ja kolmantena pyöränä erittäin ohutprofiilista (Matterin pyöriä) ja perusteluna on painonsäästö. Ero on varmasti marginaalinen mutta niin ovat erot muutoinkin huipulla. Tähän voisi joku paremmin asiaa tunteva ottaa kantaa, onko muita syitä.

nyt. Aion itsekin lähteä siihen mukaan, kun saan hankittua erikovuisia rattaita. Suomen rupuisille asfalteille siis pehmeämmät rattaat ekaksi ja vikaksi ja kovemmat keskelle. Näin saavutetaan maksimmaalinen mukavuus-/rullaavuussuhde.

Radalla käytettäneen kovuuksia juuri päinvastoin eli kovat päihin ja pehmeämpää keskelle, jotta saadaan maksimaalinen pito-/rullaavuussuhde.