Luulin löytäneeni ratkaisun minua jo kauan vaivanneeseen kuin peilinä toimivan taiteellisen luomistyön ja reseption mysteeriin jonka psykoanalyysi on tunnustanut tutkimattomaksi tieteenalaksi. ossa objektivoidut tunteet täyttävät vastaanottajan koko tajunnantilan. oman tahdon kadotessa tajunnasta.
Taide, kuten tunnettua, on ihmeistä suurin, joka paradoksaalisesti sekä edellyttää tahtomista, tahdon, olion sinänsä olemassaoloa, että tahdon ja älyn välisen siteen täydellistä katkeamista älyn, objektin kirkkaan kuvastimena, ollessa nyt yhteen tajuntaan keskitetty objekti puhtaana mielteenä, haihtuneena pois maailmasta tahtona, tahdon, ts. sielun tai sydämen liikkeiden vain kuvastuessa näin puhtaan mielteen alueelle puhtaasti objektiivisen tahdosta vapaan älyn saavuttaessa ratkaisevan ylivallan tahtomisesta puhtaan subjektin tajunnassa objektin kirkkaana kuvastimena kaiken muun tahtoa palvelevan älyn mielteenä erottautuneen maailman kadotessa tajunasta pois tahtona, ja suhteina tahtoon älyn vapautuessa sen palveluksesta objektin kirkkaaksi kuvastimeksi, peilautuen objektivoituneina sydämen ts. tahdon liikkeinä vastaanottajan tiedoitsemisen puhtaan subjektin puhtaan mielteen alueelle, vaatien jyrkästi tahdon olemista pois pelistä mutta metafyysisessä mielessä samalla läsnä ilmiön, ojektin sisältönä ja substanssina, synnyttäen vastaanottajassaan syvälliset musiikilliset sielulliset elämykset, taiteellisen luomisprosessin käänteisen metamorfoosin, niiden muodostuessa ainoaksi realiteetiksi, johon tiedoitsemisen puhtaan tahdosta vapautuneen subjektin älyn kirkkaalle kuvastimelle, älyn aurinkopaneelille, puhtaan mielteen kirkkaan,tahtomisesta puhtaan älyn alueella näemme tahdon liikkeiden, objektin, metafyysisemotionaaliseksi substanssiksi objektivoituneena, ilmiön sisällön, heijastuvan varsinaiasen minän, ts, tahdon kadotessa tajunnasta voimakkaan ja yksinomaisen keskittymisen tuloksena, tahtoa iteään kiihdyttämättä, vaan sitä mikä on älyn mukaista, tahdon tyydytyksen kuvana, tai sitä enemmän tai vähemmän vastustelevan pienemmän tai suuremman tuskan kuvana.
Nyt en ehdi koko pitkää juttua ja monia muita kiinnostavia, kirjoittaa vaikka alkuun päästiinkin.
Taide, kuten tunnettua, on ihmeistä suurin, joka paradoksaalisesti sekä edellyttää tahtomista, tahdon, olion sinänsä olemassaoloa, että tahdon ja älyn välisen siteen täydellistä katkeamista älyn, objektin kirkkaan kuvastimena, ollessa nyt yhteen tajuntaan keskitetty objekti puhtaana mielteenä, haihtuneena pois maailmasta tahtona, tahdon, ts. sielun tai sydämen liikkeiden vain kuvastuessa näin puhtaan mielteen alueelle puhtaasti objektiivisen tahdosta vapaan älyn saavuttaessa ratkaisevan ylivallan tahtomisesta puhtaan subjektin tajunnassa objektin kirkkaana kuvastimena kaiken muun tahtoa palvelevan älyn mielteenä erottautuneen maailman kadotessa tajunasta pois tahtona, ja suhteina tahtoon älyn vapautuessa sen palveluksesta objektin kirkkaaksi kuvastimeksi, peilautuen objektivoituneina sydämen ts. tahdon liikkeinä vastaanottajan tiedoitsemisen puhtaan subjektin puhtaan mielteen alueelle, vaatien jyrkästi tahdon olemista pois pelistä mutta metafyysisessä mielessä samalla läsnä ilmiön, ojektin sisältönä ja substanssina, synnyttäen vastaanottajassaan syvälliset musiikilliset sielulliset elämykset, taiteellisen luomisprosessin käänteisen metamorfoosin, niiden muodostuessa ainoaksi realiteetiksi, johon tiedoitsemisen puhtaan tahdosta vapautuneen subjektin älyn kirkkaalle kuvastimelle, älyn aurinkopaneelille, puhtaan mielteen kirkkaan,tahtomisesta puhtaan älyn alueella näemme tahdon liikkeiden, objektin, metafyysisemotionaaliseksi substanssiksi objektivoituneena, ilmiön sisällön, heijastuvan varsinaiasen minän, ts, tahdon kadotessa tajunnasta voimakkaan ja yksinomaisen keskittymisen tuloksena, tahtoa iteään kiihdyttämättä, vaan sitä mikä on älyn mukaista, tahdon tyydytyksen kuvana, tai sitä enemmän tai vähemmän vastustelevan pienemmän tai suuremman tuskan kuvana.
Nyt en ehdi koko pitkää juttua ja monia muita kiinnostavia, kirjoittaa vaikka alkuun päästiinkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Wagner, kuten tunnettua, on omaksunut musiikkiteoriansa Schpenhauerilta, jonka mukaan mut taiteet ovat ieoiden, tahdon ilmiöiden kuvastyuksia, kun musiikin elämykset tahdon itsensä kuvastuksia. siksi sen vaikutukset ovat paljon syvmpiä. laajakantoisempia, käsitettävämpiä ja salaperäisempiä.