Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vainoharhainen+äkkipikainen

    Minä olen se vainoharhainen ja mieheni äkkipikainen. Meillä on kaiken lisäksi lapsi.. Ero on jo tullut koska väkivalta tuli kuvioihin ns. lievänä, mutta kuitenkin. Silti olo on molemmilla kamala. Rakkautta olisi ja halua yrittää mutta ei enää ole voimia. Itken todella paljon nyt ja erosta vasta 2kk. Tunnen jatkuvaa syyllisyyttä ja tuskaa erosta. Minä olin se joka jätin. En tiedä mitä tehdä. Haluaisin palata yhteen siksi että pääsisin tästä syyllisyydentuskasta ja lapsellani olisi isä. Mutta tiedän etten olisi kuitenkaan 100% onnellinen koska en luota mieheeni enkä kunnioita häntä. Olenko masokisti kun pyörittelen näitä yhteenpaluun ajatuksia?
    21188
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    arvostus on suhteen peruspilareita. Sinulta puuttuu yli puolet niistä. Miksi luottamuksesi katosi? Miksi kunnioituksesi katosi?

    Joskus on parempi jatkaa eteenpäin eikä yrittää väkisin. On luonnollista tuntea pahaa oloa kun suhde on loppunut. Jos et siedä sitä, hae apua mielenterveyspalveluista.

    Äänestä

    • Tuntuu että kaikki tapahtuu taas uudelleen. Kunnioitus mieheeni katosi kun hän kävi minuun käsiksi. Olen käynyt terapiassa mutta ei se kuitenkaan oloa loppujen lopuksi helpota. Yksin tämä paini on käytävä..

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    siinä meidän soppa kirjoitti:

    Minä olen se vainoharhainen ja mieheni äkkipikainen. Meillä on kaiken lisäksi lapsi.. Ero on jo tullut koska väkivalta tuli kuvioihin ns. lievänä, mutta kuitenkin. Silti olo on molemmilla kamala. Rakkautta olisi ja halua yrittää mutta ei enää ole voimia. Itken todella paljon nyt ja erosta vasta 2kk. Tunnen jatkuvaa syyllisyyttä ja tuskaa erosta. Minä olin se joka jätin. En tiedä mitä tehdä. Haluaisin palata yhteen siksi että pääsisin tästä syyllisyydentuskasta ja lapsellani olisi isä. Mutta tiedän etten olisi kuitenkaan 100% onnellinen koska en luota mieheeni enkä kunnioita häntä. Olenko masokisti kun pyörittelen näitä yhteenpaluun ajatuksia?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu