Minä olin meistä se, joka haki avioeroa, kun mies lähti linnaan. Itse olin silloin läheisriippuvainen, eli en pystynyt olemaankaan yksin ja odottamaan vaan aina piti saada joku mies siihen viereen. siksi päätin itse erosta.
nyt tilanne on täysin toinen. avioeron hausta on 8 kk ja tällä välin olen oppinut taas rakastamaan itseäni, enkä tarvitse koko ajan jota kuta vierelleni muistuttamaan, että olen arvokas. aviomiehen kanssa ollaan saatu sovittua ja nyt olemme onnellisia yhdessä, vaikka vankeus loppuukin vasta puolen vuoden päästä. näin mieheni pitkästä aikaa viikko sitten ja rakastuttiin taas täysin toisiimme uudelleen. olen ollut jo pitkään ilman muita miehiä. kaikki näköjään kuitenkin järjestyy ja yhteinen asunto on jo katsottuna kun rakas aviomieheni vapautuu.
on se maailma ihmeellinen.
nyt tilanne on täysin toinen. avioeron hausta on 8 kk ja tällä välin olen oppinut taas rakastamaan itseäni, enkä tarvitse koko ajan jota kuta vierelleni muistuttamaan, että olen arvokas. aviomiehen kanssa ollaan saatu sovittua ja nyt olemme onnellisia yhdessä, vaikka vankeus loppuukin vasta puolen vuoden päästä. näin mieheni pitkästä aikaa viikko sitten ja rakastuttiin taas täysin toisiimme uudelleen. olen ollut jo pitkään ilman muita miehiä. kaikki näköjään kuitenkin järjestyy ja yhteinen asunto on jo katsottuna kun rakas aviomieheni vapautuu.
on se maailma ihmeellinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mieheen?
Joka istuu vankilassa ja joutuu kaiken todennäköisyyden kautta sinne vielä takaisinkin.
Ei yhteiskuntaan palaaminen ole välttämättä ollenkaan helppo.
Oletko valmis kaikkiin samoihin pettymyksiin, kuin aiemmin?
Sinulla oli tässä mahdollisuus, nyt sen pilasit ja luulutko, että ukko uskoo, ettet ole ollut kenenkään kanssa silävälin,kun hän oli linnassa?
Kestätkö epäilyt?
Luuletko, että elämäsi näin korjaantuu?
En voi uskoa, että naiset ovat näin "sisnisilmäisiä".
Toivon sinulle, hyvää, mieti vielä!
tiedän varsin hyvin kaiken mitä kirjoitit. ja aviomies tietää varsin hyvin kaiken kaikesta mitä oon sillä välin puuhaillut. kaikesta olen ollut rehellinen, koska suhde perustuu luottamukselle. mutta avioliittokin on jo semmoinen asia, että jos on edes pieni mahdollisuus, että sen voi pelastaa, niin minun mielestä kannattaa yrittää!
neuvoa, kyllä itse kai tiedät mitä olet tekemässä.
Vankila vain muuttaa ihmistä ja asiat vääristyvät.
Toivon, että elämänne alkaa sujua, mutta muista,
että jos miehesi ei myöskin yritä, niin yksin sinun on mahdotonta pitää yhteiseloanne pystyssä.
Ja uusi ero voi vielä katkerampi, kuin entinen.
Kaikkea hyvää.