Työpaikallani, Suomen suurin kv. yritys, on jo pidempään jatkunut tilanne, jossa olen epämääräisesti kuullut esimieheltäni, että minusta on valitettu. Mielestäni tuo valitus oli suurimmalta osin aiheeton, lähinnä juorueukkojen tekosia. Esimies ei kerro kuka on valittanut, tai mihin tilanteeseen asia liittyy. Puhuu vain epämääräisesti, että "mielialani vaihtelevat äkkiä". Itse en muista olleeni kenenkään kanssa varsinaisissa riidoissa. Toki minullakin on ihmisiä,jotka eivät minusta pidä, mutta minkälaista vallankäyttöä onkaan lähteä suurentelemaan oikeasti pieniä asioita.
Viime syksynä olin todella kovilla, kun tulin töihin, enkä tiennyt kuka minua eí voi sietää. Onko kyseessä vain yksi henkilö, joka on aloittanut juorut, vai enkö ole suuremmalle joukolle toivottu. Tuntui ahdistavalta, että jokaisen kanssa piti olla varuillaan. Kiinnitin myös omaan käytökseeni huomiota niin, etten vain millään antaisi syytä valittamiseen.
Mutta kas. Nyt yli puoli vuotta tämän jälkeen puolituttu työkaveri oli kännissä ja suutuspäissään "näpäytti" sanomalla epämääräisesti, että minusta on sanottu ikäviä asioita. Yritin saada hänet tilille ja kertomaan kuka oli sanonut ja mitä, mutta hän ei suostunut kertomaan.
Tällainen on mielestäni henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä pahimmillaan. Syytetään epämääräisesti, mutta ei tarkenneta asiaa, jolloin et voi itse millään tavalla puolustautua.
Ihmettelen, miksi nämä juoruämmät jatkavat paskanpuhumista, vaikka olen todella katsonut, etten anna syytöksille aihetta. Selvisi ainakin se, että nämä juoruajat eivät suoranaisesti kanssani tee töitä, joten heillä ei pitäisi olla mitään perusteita juoruiluun. Kyseessä on naisvaltainen tiimi, ja kilpailu on kova.
Onneksi minulla on enää vain muutama päivä jäljellä vanhassa työpaikassa, jonka jälkeen lähden uuteen yritykseen. Pelottaa vaan, että mitä jos taas olemuksellani ärsytän ihmisiä, ja sama painajainen toistuu. Harmittaa myös, ettei asiaa koskaan saatu selvitettyä, eikä esimies ollut asiassa puolellani. Ehkä siksi, että tavallaan myös hän on tässä samassa "kilpailutilanteessa" mukana. Tiedän olleeni työssäni montaa muuta parempi ja pätevämpi. Olen myös aika napakka työasioissa, enkä anna päältäni kävellä. Mutta missään nimessä en ole riitelijä tai äkkipikainen.
Onko kokemusta tällaisesta tilanteesta? Jos tiedän missä tiimissä juoruilua on yleisesti harrastettu, niin onko ilmoitus tiimin esimiehelle paikallaan? Vaikka olen lähdössä, ja tämä painajainen ainakin osittain ohi, niin olisi helpompi jatkaa eteenpäin, jos edes jotenkin saisi puolustauduttua.
Viime syksynä olin todella kovilla, kun tulin töihin, enkä tiennyt kuka minua eí voi sietää. Onko kyseessä vain yksi henkilö, joka on aloittanut juorut, vai enkö ole suuremmalle joukolle toivottu. Tuntui ahdistavalta, että jokaisen kanssa piti olla varuillaan. Kiinnitin myös omaan käytökseeni huomiota niin, etten vain millään antaisi syytä valittamiseen.
Mutta kas. Nyt yli puoli vuotta tämän jälkeen puolituttu työkaveri oli kännissä ja suutuspäissään "näpäytti" sanomalla epämääräisesti, että minusta on sanottu ikäviä asioita. Yritin saada hänet tilille ja kertomaan kuka oli sanonut ja mitä, mutta hän ei suostunut kertomaan.
Tällainen on mielestäni henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä pahimmillaan. Syytetään epämääräisesti, mutta ei tarkenneta asiaa, jolloin et voi itse millään tavalla puolustautua.
Ihmettelen, miksi nämä juoruämmät jatkavat paskanpuhumista, vaikka olen todella katsonut, etten anna syytöksille aihetta. Selvisi ainakin se, että nämä juoruajat eivät suoranaisesti kanssani tee töitä, joten heillä ei pitäisi olla mitään perusteita juoruiluun. Kyseessä on naisvaltainen tiimi, ja kilpailu on kova.
Onneksi minulla on enää vain muutama päivä jäljellä vanhassa työpaikassa, jonka jälkeen lähden uuteen yritykseen. Pelottaa vaan, että mitä jos taas olemuksellani ärsytän ihmisiä, ja sama painajainen toistuu. Harmittaa myös, ettei asiaa koskaan saatu selvitettyä, eikä esimies ollut asiassa puolellani. Ehkä siksi, että tavallaan myös hän on tässä samassa "kilpailutilanteessa" mukana. Tiedän olleeni työssäni montaa muuta parempi ja pätevämpi. Olen myös aika napakka työasioissa, enkä anna päältäni kävellä. Mutta missään nimessä en ole riitelijä tai äkkipikainen.
Onko kokemusta tällaisesta tilanteesta? Jos tiedän missä tiimissä juoruilua on yleisesti harrastettu, niin onko ilmoitus tiimin esimiehelle paikallaan? Vaikka olen lähdössä, ja tämä painajainen ainakin osittain ohi, niin olisi helpompi jatkaa eteenpäin, jos edes jotenkin saisi puolustauduttua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"kaakattajalauma" palaveriin. Jokainen puhuu suunsa puhtaaksi.
Haastat ne oikeuteen perättömästä lausumasta ja sensellaisesta,saat muhevat kipurahat.
Miettivät senjälkeen kaksi kertaa kannattaako kiukutella ja napista turhia.
>Tee.
Puhutaan ja puhutaan mut jos kellään ei voi olla näyttöä eikä täsmällistä sanottavaa niin so what. Valita sinäkin, aihetta varmasti löytyy vaikka jokaisesta jos pelaamaan ruvetaan. Ota kiinni ensimmäinen joka panettelee vaikka sanoisikin että "on vain kuullut", koska sinä kuulit häneltä. Korosta olevasi työssä parempi.
Onpa muuten epäpätevä esimieskin. Tuollainen epämääräinen "joku on valittanut mutta ei kerrota kuka" -kulttuurihan pelkästään ruokkii kiusaamista. Eli pomollesi voi valittaa toisesta henkilöstä tavallaan "nimettömänä", ilman pelkoa joutua vastuuseen sanomisistaan. Uskomatonta, että tuollaisia henkilöitä on esimiehinä.
Kyllä tällaiset asiat tulisi keskustella suoraan eli mitään valituksia kenestäkään ei oteta vastaan nimettömänä, vaan jos on jotakin sanomista niin se tulee kyetä sanomaan omana itsenä eikä anonyyminä, eikä tilanne tule jäädä pelkästään anonyymiin esimiehelle raportointiin vaan siihen, että kaikki asianomaiset otetaan saman pöydän ääreen ja asia keskustellaan läpi. Melkoinen luuseri on siis myös valittaja, kun ei kykene hoitamaan ongelmiaan itse vaan tarvitsee esimiehen avuksi.
Entisen työpaikkani esimiehet väittivät vielä oikeudessakin, että valituksia minusta oli kuulemma tullut tiimiläisiltä ja asiakkailta.
Kun liiton lakimies kysyi, että kuka tiimiläinen valitukset oli tehnyt, niin esimiehet eivät osanneet vastata mitään.
Samoin kävi, kun heiltä kysyttiin, että ketkä asiakkaat olivat valittaneet, eivät he osanneet vastata mitään.
Käy täällä lukemassa muiden kokemuksia:
http://www.tyopaikkakiusatut.net/
Minä puolestani yritin kysyä toisilta työntekijöiltä. Pyrin saamaan selville, onko toiminnassani jotain jota pitäisi korjata.Useiden kuukausien 'kylmän sodan' jälkeen minulle sanottiin, että kun hymyilen ja vitsailen työssäni, se aiheuttaa pahaa verta joissain ihmisissä, koska he luulevat että se on kohdistettu heihin. Joten minua pyydettiin olemaan puhumatta. Lisäksi minun tapani puhua on kummallinen eikä minua kukaan ymmärrä.
Yritin myös viedä tätä asiaa esimiehilleni, kolmessa eri virallisessa meetingissä. Kuuntelivat ja sanoivat, että hanki niille työnohjausta. Työntekijät eivät huolineet.Johtajatyöntekijä sanoi, että mätä on liian syvällä tässä työpaikassa.
Kun uuvuin ja minut siirrettiin pois, tämä johtajatyöntekijä otti paikkani. Syynä oli se, että tämä työntekijä teki minusta ilmoituksen 'epäasiallisesta kohtelusta', kun yritin ottaa asian puheeksi kahden kesken. Ja hän kykeni vedättämään kaikkia, sinänsä loistavan kyvyn teatterimaalima on hänessä menettänyt.Näin sitten ihan selvästi, mikä minussa oli 'vikana': se että olin tehnyt omaa työtäni, ollut siihen pätevä ja koulutettu ja kun minua työstäni kiitettiin, oli se nähtävästi pois tältä 'johtajalta'.Hän tekikin
Minun tapauksessani kaikista virallisista tahoista ei ollut mitään apua.Tosin minulla on sopimaton luonne, en ole tottunut apua pyytämäänkään. Järkyttävää on epäoikeudenmukainen kohtelu. Siihen sopeutuminen kulkee kummallisen polun kautta. Minulla se on merkinnyt irroittautumista työpaikasta henkisesti ja jonkinlaisen suojamuurin rakentamista. Olen siellä ihan vain sen palkan takia.Terapeutin mielestä se on edistystä burnout -tyypille:) Joskus tuntuu että elämä on parasta Monty Python sirkusta!
Taidan itsekin olla kuvaamaasi tilannetta muistuttavassa jamassa, joskin työpaikkani on pkkuruinen nyrkkipaja, työnjako sekava ja esimiesvastuu tulkittu omalaatuisesti. Juoruämmät ovat oma lukunsa, varsinainen koetinkivesi taitaa reaktioistaan päätellen olla esimiehesi. Valitettavasti monikaan tyhmä esimies ei ole niin tyhmä etteikö tunnistaisi itseään pätevämpää alaista ryhtyäkseen sitten eristämään tätä tai peräti savustamaan ulos. Tarvittaessa mikä tahansa piirre voidaan kääntää negatiiviseksi - esim. dynaaminen ja reaktiivinen työtapa äkkipikaiseksi luonteeksi - eikä työpaikka esimiehen mielestä enää olekaan paikka työn tekemistä varten vaan jonkinlainen partiotyttöjen juhlajamboree, jossa pääasia on luovia huomiotaherättämättä tusinajuoruakkojen seassa. Olisiko toivosi siinä, että pomollasikin on pomo, joka saattaa olla edes hiukan tätä fiksumpi.
Uskon sinun ollevan normaalikäytöksinen työntekijä ja aihetta kiusaamiseen ei pitäisi olla. Suomessa tässä kateellisten paskapäiden
maassa ei vaan saa olla yksikertaisesti muita pätevämpi, ahkerampi, ammattitaitoisempi työntekijä kuin enemmistö.
Kiusaamisen aloittamiseksi riittää pelkästään se,että on jollain tapaa erilainen kuin enemmistö.
Kukaan ei uskalla puhua tietojaan keltä on ne saanut.Ja jos kertoo, niin paljastaa pian oman lehmän ojasta. Jos se henkilö jota kiusataan, sen sanomiset kyllä kerrotaan, että saadaan entistä huonompaan asemaan ja pois päiviltä.Kukaan ei kiusatun kuullen puhukaan, hänelle tulee "tyhjiömaailma" ja se vähäinenkin työ vähenee ja siitäkin virheet löydetään.