Olin ennen todella laiha. Minun kesti syödä aivan mitä vain lihomatta lainkaan. Kasvun loputtua ja kulutuksen alennuttua olen kuitenkin joutunut huomaamaan, että häpeän itseäni. Mittani ovat 174/69. En yleisvaikutelmaltani ole lainkaan lihava, mutta ongelmani on nimenomaan vatsan ympärille kertyvä rasva.
Joskus yritin pakonomaisesti lihottaa itseäni. Olin laiha luuranko. Lantion luiden kyhmyt erottuivat selvästi, ja sikspäkki oli näkyvissä ilman minkäänlaista treeniä. Laihuuteni harmitti minua, joten yritin pakonomaisesti lihottaa itseäni juomalla punaista maitoa ja kasapäin rasvaisia ruoksia. Lisäksi söin todella paljon. No... Lihotus ei tuolloin onnistunut. Iän myötä olen vain joutunut toteamaan, että mieluummin olisin sittenkin se laiha luuranko, jolla vähän kylkiluut näkyivät. Nykyinen olemukseni on lähinnä masentava, koska rasva kertyy aivan vääriin paikkoihin.
Nykyinen ruokavalioni on ollut hyvin säännöllinen, muttei ehkä niin terveellinen. Syön aamuisin yleensä leipää ja jogurtin. Noin kello 12 aikaan syön lounaan: yleensä salaattia, leipää, lämpimän aterian. Pidän salaatista, mutta vain silloin, jos päällä on jotain salaatinkastiketta (jotka tunnetusti ovat erittäin terveellisiä, heh heh). Illalla syön yleensä neljän-viiden aikaan jotain itse laitettua ruokaa. Illalla sitten iltapalaksi ehkä leivän ja jogurtin.
Harrastan liikuntaa suhteellisen paljon aivan työni puolesta. Olen yrittänyt treenata vatsaa ja ylävartaloa, mutta rasva vain kertyy vatsan seudulle. En ole koskaan ollut mitenkään makeanperso, napsinut keksejä kaapista, ostellut valmisruokia jne. Ilmeisesti vain syön enemmän kuin kulutan.
Vaikka en nyt aivan pursuakaan läskiä, niin silti häpeän itseäni ja vartalon muotoani. Mitään syömishäiriötä ei ole koskaan ollut. Enkä usko, että minäkuvanikaan on kovin vääristynyt. Vihaan vain sitä, että rasvaa on aivan väärissä paikoissa, eikä se lähde sitten millään.
Joskus yritin pakonomaisesti lihottaa itseäni. Olin laiha luuranko. Lantion luiden kyhmyt erottuivat selvästi, ja sikspäkki oli näkyvissä ilman minkäänlaista treeniä. Laihuuteni harmitti minua, joten yritin pakonomaisesti lihottaa itseäni juomalla punaista maitoa ja kasapäin rasvaisia ruoksia. Lisäksi söin todella paljon. No... Lihotus ei tuolloin onnistunut. Iän myötä olen vain joutunut toteamaan, että mieluummin olisin sittenkin se laiha luuranko, jolla vähän kylkiluut näkyivät. Nykyinen olemukseni on lähinnä masentava, koska rasva kertyy aivan vääriin paikkoihin.
Nykyinen ruokavalioni on ollut hyvin säännöllinen, muttei ehkä niin terveellinen. Syön aamuisin yleensä leipää ja jogurtin. Noin kello 12 aikaan syön lounaan: yleensä salaattia, leipää, lämpimän aterian. Pidän salaatista, mutta vain silloin, jos päällä on jotain salaatinkastiketta (jotka tunnetusti ovat erittäin terveellisiä, heh heh). Illalla syön yleensä neljän-viiden aikaan jotain itse laitettua ruokaa. Illalla sitten iltapalaksi ehkä leivän ja jogurtin.
Harrastan liikuntaa suhteellisen paljon aivan työni puolesta. Olen yrittänyt treenata vatsaa ja ylävartaloa, mutta rasva vain kertyy vatsan seudulle. En ole koskaan ollut mitenkään makeanperso, napsinut keksejä kaapista, ostellut valmisruokia jne. Ilmeisesti vain syön enemmän kuin kulutan.
Vaikka en nyt aivan pursuakaan läskiä, niin silti häpeän itseäni ja vartalon muotoani. Mitään syömishäiriötä ei ole koskaan ollut. Enkä usko, että minäkuvanikaan on kovin vääristynyt. Vihaan vain sitä, että rasvaa on aivan väärissä paikoissa, eikä se lähde sitten millään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.