miten ihmeessä estän sortumisen herkkuihin ja syöpöttelyyn kun laihdutan..kituuttelen ja sitten lopulta sorrun...
mikä neuvoksi..
mikä neuvoksi..
miten ihmeessä
lllllnjioh
10759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä syö lähes päivittäin pullaa kahvin kanssa ja sokeria menee kans, aika usein syön suklaatakin, mutta vain pienen pötkön. Tiedän, että nyt joku innostuu kamalasti moittimaan, ettei saa syödä sellaisia herkkuja.
Perusteluni:
-olen muuttanut kokonaan elämäntapojani ja siihenkin kuuluu hyvän syöminen kohtuuden rajoissa.
-jos kiellän itseltäni kaikki herkut, repsahdan
-olen pudottanut painoani 21 kiloa tänä vuonna, joten se ei ole estänyt painonpudotusta, vaan väittäisin, että on jopa edistänyt, koska tiedän että saan syödä myös hyvää
Joten, näillä eväin voit syödä makeaa, mutta älä intaannu mässäämään määrättömästi!
Kaikenlainen runsas syöpöttely on tietysti pahasta, ellei sitten ahmi porkkanaa ja kaalta ja sellaista. Kyllä sen ahmimisen saa kuriin, kun tekee itselleen selvät pelisäännöt.
että itsekuri on ainoa mikä siihen auttaa oikeasti.. =) mutta kannattaa yrittää,sillä jos herkkuja on syömättä jonkin aikaa niin ei niitä enää edes tee mieli niin paljoa!
Ihmettelen itsekin miten minulle on herkuttelu tai ahmisen päivittäin tarve loppunut. Ehkä vastaus on siinä, että ne herkut ole edes hyviä. Todella mauttomia ja niistä tulee huono olo, että etoo.
Ehkä voisit kysyä itseltäsi, että pidätkö ja nautitko niistä todella ja mikä ajaa syömään? Ehkä vastaus voi löytyä jostain sieltä.
itse tykkään niistä viiden palan suklaapatikoista. sellaisen voi ottaa välillä jälkiruokana. itse en selviäisi jos tietäisin että en saisi syödä niitä ollenkaan. voi aloittaa vaikka kerran viikossa ja siitä sitten jos tarve vaatii/haluaa niin harventaa pikkuhiljaa. kerralla ei kannata lopettaa. jos pienen herkun syöminen huolesuttaa voi lisätä siltä päivältä liikuntaa tai jättää jotain pientä syömättä tasi korvata salaatilla tai muulla vähäenergisellä useammalta kerralta, kunhan vain saa tarpeeksi jaksaakseen
Tuollainen "kituuttelu" ei ole hyväksi, silloin usein laihdutus päättyy heti alkuunsa sortumiseen. Kannattaa siis syödä kuituja, kasviksia ym. (kuidut pitävät pitkään kylläisenä) ja miksei välillä jotain herkkuakin kunhan kohtuudessa pysyy :) Ei pieni herkuttelu tunnu missään...
Minullakin on laihduttaminen tyssännyt aikaisemmin juurikin siihen, että olen kituuttanut ja sitten lopulta repsahtanut mässäilemään. Sitten olenkin jo luovuttanut ja jatkanut entisillä, epäterveellisillä ruokailutottumuksilla.
Nyt onkin meininki toinen. En kiellä itseltäni mitään, mutta muistan kohtuuden kaikessa. Syön päivänmittaan tavallista, vähärasvaista ruokaa niin, ettei koskaan pääse tulemaan kiljuvaa nälkää. Isoon nälkään tulee herkästi syötyä aivan liikaa. Makeaakin voi joskus syödä, mutta ei joka päivä, eikä isoja määriä.
Ei ole vaikeaa, kun ei tartte kitkutella ja totaalisesti kieltäytyä kaikesta hyvästä. Vaikka kummasti se makeanhimokin on laihdutuksen edetessä hävinnyt.
Jos elimistön kalorinsaanti jää liian alas ja varsinkin jos verensokerit tekevät jojo-liikettä, elimistöllä on valtava tarve korvata verensokerin laskua syömällä.
Lopeta nopeat sokerit: leipä, pasta, herkut, einekset ja ala syömään proteiinia.
Kun syö lounaalla kunnon pihvin, ei todellakaan repsahda. Salaatinlehden puputtajilta tämä tieto on jäänyt saamatta jossain vaiheessa..
Siis mitä ns. kevyemmin ja hiilihydraattipitoisemmin syö, sitä enemmän laihduttaa lihaksiaan ennemmin kuin läskiä, sitä enemmän verensokerit nousevat ja laskevat nopealla syklillä ja sitä enemmän tuotat insuliinia, joka verensokerin laskun lisäksi myös varastoi rasvaa. Kun siirryt syömään proteiinipitoista ruokaa, ruuan sulamisnopeus hidastuu, verensokerit eivät pompi (lihan glykeeminen indeksi on nolla) ja sinulla on jatkuvasti jaksava ja tasainen olo.
Ei kukaan ihminen elä pelkällä pihvillä. Hiilihydraatit ovat elintärkeitä ihmiselle, ne ovat polttoainetta moottoriimme. Tärkeintä on hiilihydraattien laatu. Kasvikset eivät nosta verensokeria nopeasti, ja muutenkin koko aterian glykeeminen indeksi riippuu siitä mitä hiilihydraattien kanssa syö. Täysjyväpasta on ihan ok, jos pastan määrä on kohtuullinen ja sen kanssa syö jotain proteiinipitoista. Silloin verensokeri ei nouse niin korkealle. On myös hiilihydraattipitoisia ruokia, joissa on proteiinia, joten nämäkään ruoat eivät nosta verensokeria nopeasti. Sellaisia ovat mm. palkokasvit, linssit, pavut, jne. Suosittelen tutustumaan matalan glykeemisen indeksin ruokavalioon. Se on terveellisempi, kuin pelkät pihvidieetit (joilla ei kauan elä), koska hiilarit oikeassa muodossa ovat erittäin tärkeitä elimistölle.
tarvitse käsiteltyjä viljatuotteita, jos ei niitä halua syödä.
Ihminen on elänyt vuosikausia luonnosta saatavilla kasviksilla ja lihalla, ja viljatuotteet poisjättäneet ihmiset pysyvät unelmapainossaan kituuttamatta, heillä on hyvät veriarvot ja kolesteroliarvot.
Syön itsekin sekaravintoa, mutta kyllä ensimmäisenä jätän dietistäni leivät, puurot, pullat ja muut mössöt. Pihvi ja vihannekset, pysyy patonkia ja salaattia paljon paremmin nälkä poissa!!
Taisit nyt päässäsi sekoittaa viljatuotteet ja hiilihydraatit. Kas kun eivät ole sama asia. Kasviksissa on hiilihydraatteja, ja hiilihydraatteja ei voi karsia pois ihmisen ruokavaliosta koska ilman kasviksia ihminen ei pärjää. Ei yksinkertaisesti saa tarvittavia vitamiineja.
Leivästä olen samaa mieltä, ilman sitä pärjää mainiosti. Pasta ja riisi helpottaa kuitenkin useiden ihmisten ruokavalintoja, koska niiden oheen on helppo laittaa proteiinipitoista. Kohtuudella nautittu täysjyväpasta-annos ei ketään lihota, jos sen kanssa nautti proteiinia/rasvaa. Nämä ovat GI ruokavalion peruskulmakiviä.Eli tasapainotus. Verensokeri ei nouse nopeistakaan hiilareista jos niiden kanssa syö rasvaa tai proteiinia.