Moi,
Mites se naiset on, että onko miehen varakkuudella mitään väliä tässä kumppanin valinta asiassa?
Ajattelin tässä hieman pitkästyttää kanssa keskustelijoita ja kertoa tarinan omasta lyhyestä menneisyydestäni naisten parissa :)
Nuorenpana olin heiman ujo ja kun luoja ei antanut tuota ulkonäköäkään niin kaikki voivat arvata, että miten vilkasta seuraelämäni oli tuolloin. Yritin tehdä tuttavuutta tyttöihin, mutta ketään ei kiinnoistanut.
Sitten hieman vartuttuani valmistuin peräti ammattikoulusta ja eihän sellainen poika voi olla cool sivistyneiden tyttöjen mielestä ja taaskaan ei seuraelämäni kukoistanut :)
Aloin perehtyä tuolloin omatoimisesti sijoittamiseen sekä pörssikauppaan ja pikkuhiljaa siitä tulikin minulle ammatti. Pikkuhiljaa aloin pärjäämään omillani ja pääsin muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran oman kotikaupungin verolistalle, joka valitettavasti julkaistaan kerran vuodessa.
Naisten kiinnostuminen minua kohtaan koki äkkikäännöksen. En ollut enää se vaatimattoman näköinen ja kouluttamaton, jota kukaan ei huolinut. Tosiasiassa koulutukseni on tänäkin päivänä tuo ammattikoulututkinto ja ulkonäölle ei voi mitään :) Nyt se ei enää merkkaa mitään, kun on tullut jotain onnistumisia muualla.
On hieman outoa suhtautua samoihin naishenkilöihin, jotka eivät antautuneet edes juttusille muutama vuosi sitten ja nyt ne juoksee perässä kuin mitkäkin... En tietenkään ole kiinnostunut nyt näistä henkilöistä, koska tiedän, että syyt tähän äkilliseen ihastumiseen ei ole minun valloittava persoona vaan toiset seikat.
En minä ihan oikeasti ole sen viisaampi tai tyhmempi nyt, kuin silloin ennenkään, mutta kummasti tuo menestyminen vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Noh, tämä oli vain tämmöinen pieni tosielämän esimerkki.
Jos voisitte vastailla, (mielellään rehellisesti) niin olisin taas yhtä asiaa "viisaampi" ihminen :)
Hyvää loppu kesää kaikille
Mites se naiset on, että onko miehen varakkuudella mitään väliä tässä kumppanin valinta asiassa?
Ajattelin tässä hieman pitkästyttää kanssa keskustelijoita ja kertoa tarinan omasta lyhyestä menneisyydestäni naisten parissa :)
Nuorenpana olin heiman ujo ja kun luoja ei antanut tuota ulkonäköäkään niin kaikki voivat arvata, että miten vilkasta seuraelämäni oli tuolloin. Yritin tehdä tuttavuutta tyttöihin, mutta ketään ei kiinnoistanut.
Sitten hieman vartuttuani valmistuin peräti ammattikoulusta ja eihän sellainen poika voi olla cool sivistyneiden tyttöjen mielestä ja taaskaan ei seuraelämäni kukoistanut :)
Aloin perehtyä tuolloin omatoimisesti sijoittamiseen sekä pörssikauppaan ja pikkuhiljaa siitä tulikin minulle ammatti. Pikkuhiljaa aloin pärjäämään omillani ja pääsin muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran oman kotikaupungin verolistalle, joka valitettavasti julkaistaan kerran vuodessa.
Naisten kiinnostuminen minua kohtaan koki äkkikäännöksen. En ollut enää se vaatimattoman näköinen ja kouluttamaton, jota kukaan ei huolinut. Tosiasiassa koulutukseni on tänäkin päivänä tuo ammattikoulututkinto ja ulkonäölle ei voi mitään :) Nyt se ei enää merkkaa mitään, kun on tullut jotain onnistumisia muualla.
On hieman outoa suhtautua samoihin naishenkilöihin, jotka eivät antautuneet edes juttusille muutama vuosi sitten ja nyt ne juoksee perässä kuin mitkäkin... En tietenkään ole kiinnostunut nyt näistä henkilöistä, koska tiedän, että syyt tähän äkilliseen ihastumiseen ei ole minun valloittava persoona vaan toiset seikat.
En minä ihan oikeasti ole sen viisaampi tai tyhmempi nyt, kuin silloin ennenkään, mutta kummasti tuo menestyminen vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Noh, tämä oli vain tämmöinen pieni tosielämän esimerkki.
Jos voisitte vastailla, (mielellään rehellisesti) niin olisin taas yhtä asiaa "viisaampi" ihminen :)
Hyvää loppu kesää kaikille
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ihan omin silmin onko varakkuus plussaa vai ei, eli raha kiinnostaa vaikka välillä muuta väittävätkin! Mutta tulevaisuudessa jos ja kun alat seurustella niin muista viimeistään avioliittoa viritellessä tehdä avioehto, syystä että viimeistään erotilanteessa voit sanoa sijoituksille muuten hyvästi että ne vie vielä tuhkatkin pesästä.
että miehestä tekee haluttavan joko ulkonäkö, raha tai asema.
itsevarmuutta ja se heijastuu menestykseen..
Minun ajatusmaailmaan miehen valinta pelkän varakkuuden perusteella tuntuu vieraalta, mutta eihän siitä haittaakaan ole. Kunhan mies ei itse "sekoa" varakkuudestaan. Ainahan on ollut näitä naisia, jotka vain metsästävät varakkaita (vanhoja) miehiä. Onhan niitä esimerkkejä julkisuudessakin nähty.
En usko, että rahalla sinänsä on ollut vaikutusta "naissuosioosi" (tai jos joidenkin naisten kohdalla on ollut, toivon että olet nämä naiset tunnistanut ja samantien blokannut). Muttamutta... Olisiko kuitenkin niin, että kun olet tienannut enemmän, olet myös kantanut itseäsi komeammin ja mikä tärkeintä: pitänyt itse itsestäsi! Ja jollain tasolla raha myös, pakko myöntää, kuvastaa kovaa yrittämistä vastakohtana sohvaperunuudelle ja nyhveröydelle, siksi varakkuus saattaa välillisesti kuvastaa sinusta paljon muutakin. Oma unelmani on "keskiluokkainen" mies, sivistynyt ja hyvillä arvoilla varustettu. Yritän välttää täysiä vetelyksiä ja miehiä, jotka eivät osaa hoitaa raha-asioitaan (elävät ajoittain velaksi yms.) mutta myöskin miehiä, joilla on "liikaa" rahaa, ts. miehiä joille elämä on liian helppoa. Usein tällaiset ihmiset ovat pinnallisia (jopa tahtomattaan) ja eivät välttämättä osaa aidosti arvostaa hyvää onneaan varakkuuden suhteen. Toista ovat miehet, jotka niska limassa ovat omaisuutensa anasainneet ja sitä myös järkevästi hoitaneet.
Tässäkin asiassa on ainakin kaksi ryhmää,miehen varakkuus on toisille lähes pakollista,toiset saavat siitä jonkin alemmuus kompleksin.Siksi rentut joskus ovat suosittuja.Avioehto auttaa,mutta nainen saa silti ehkä hyvän siivun omaisuudesta.Suosittelen avoliittoa.Naisella hyvä ulkonäkö korvaa köyhyyttä.
Ei tarvi mikää rikas olla.Enkä etsi elättäjää enkä juokse lompakon perässä.Vaatimus kuitenki,että ei mikää sosiaalipummi ja renttu ole.Ittensä pitäis jokaisen ihmisen pystyä elättämään,työt on sitä varten.Itse olen työssäkäyvä ja tulen hyvin toimeen palkallani.
Minulle on ihan sama onko miehellä rahaa yhtään vai ei, kunhan hoitaa omat raha-asiansa ja elatuksensa, eikä ole mikään siipeilijä. Itsekin tulen toimeen omillani, enkä halua miehen elätettäväksi. Kyllä se persoona on ihmisessä tärkeintä.
Anna kun kerron "salaisuuden"...oikeasti miehessä (ja ihmisessä) kiehtovat AIVOT...! Ja aivothan ne sinustakin "sijoitus-neron" tekivät.
Itsellä ainakin näin. Älykäs mies on seksikäs ja sillä siisti!
En tiedä millä elämänkokemuksella toi oli lausuttu mutta toi oli oikeesti ihan täyttä skeidaa, rahamiehet eivät yleensä koskaan ole niitä älykkäimpiä.
Paljon älykkäämpiä ovat erilaisissa asiantuntija tehtävissä ja tutkijan tehtävissä ja erikoisosaamista vaatimissa tehtävissä olevat ihmiset, olivat ne sitten vaikka ydin fyysikkoja tai aivotutkijoista.
Kuitenkin 100% rahallisesti rikas saa 100% paljon helpommin naisen kuin naisen, en tiedä onko sinulla vippiä minnekkään hesan mestaan mutta ei siellä ne fiksuimmat ketään pokaan vaan juuri päinvastoin, rikkaimmat ja kuuluisimmat.
Pätee kaikkialla maailmassa, myös suomessa.
Kylmä tosiasia on, että osa naisista kaipaa miehen mukana tulevaa asemaa itselleen turvakilveksi. Ja onhan tämä toisinkinpäin eli miehet voivat etsiä varakasta naista. Sanottaanko siis se nyt kohtuuden vuoksi.
Tämä on varmaankin seurausta jonkinlaisesta epävarmuudesta omasta itsestään. Yleensä nämä naiset eivät myöskään ole mitään perheenperustajia, joten aika hyvä kysymys on udella lastentekosuunnitelmista. Ei tietenkään ole mikään pomminvarma keino saada selville naisen aikomuksia. Jotkut naiset ovat koukussa julkisuuden henkilöihin eivätkä he voi paljon kuvitellakaan seurustelevansa muiden kuin julkimoiden kanssa. Varallisuus merkitsee tietysti myös. Jos et itse nauti pintaliitäjäemännän arkea sekoittavasta seurasta, niin silloin sinun tulee kätkeä varallisuutesi mahdollisimman pitkälle. Kirjoita vaikka rakkausrunoja rakkausrunot.fi palstalle tai rekisteröidy lukijaksi. Siellä on paljon aivan ihania tunne/perhenaisia, jotka eivät pidä rahaa tärkeimpänä tekijänä ihmisten välillä eikä siellä varallisuus selviä, jos sitä ei itse kerro.
Voi myös olla, ettei lisääntynyt kiinnostus sinua kohtaan johdukaan suoraan varallisuudesta ja ahnehtimisesta. Saatathan olla saanut itsellesi varakkuuden myötä lisää itsetuntoa ja esiintymistaitoa ja tätä kautta ihmiset ovat olleet sinusta kiinnostuneempia. Oma käsitys itsestä on todella tärkeä sosiaalisissa suhteissa. Jotenkin minulle jää sellainen jälkimaku, että olet varoistasi huolimatta ainakin lievästi pettynyt elämääsi. Toivottavasti et nyt loukkaannu, mutta kun sinulla kerran on rahaa ja sinun olisi sen vuoksi helppo käydä terapiassa, niin 10-40 käyntikertaa varmasti selventäisi tilannettasi paljon. Raha on kuitenkin lopulta vain paperia ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sen ymmärtää, niin sitä paremmin sitä psyykkisesti elää. Olen itse saanut mainosalan koulutuksen ja tiedän miten systemaattisen raadollisesti tätä tavarataivasta ihmisille tarjotaan. Kunpa elämä olisikin kiinni vain siitä onko Applen tietsikka ja Cartierin rojuja, niin kyllä olisi elämä helpoissa uomissa.
Hei!
Olen kokenut elämässäni köyhyyttä ja kurjuutta ja niinpä koetan välttää sitä siten, että en anna itselleni lupaa "sitoutua" mieheen, joka on aivan varaton. En nimittäin halua elättää ketään tai olla elätettävänä.
Ihan ekana ihmisessä kiinnostaa ulkonäkö ja olemus. Minulle riittää ns. tavallinen. Sit kun tullaan juttuun, niin ajatukset kiinnostavat. Seksikin on tärkeää.
Jos en ole kiinnostunut jostakin, niin ei siinä auta kyllä rahakaan tai muu omaisuus. Jos olisin vain ns. rahan tuoman mukavan elämän ja lahjojen vuoksi, tuntisin olevani maksullinen seuralainen.
Varakkuus, etenkin rehellisellä työllä hankittu, on mukavaa, mutta minulle riittää kohtuullinen toimeentulo. Olen säästäväinen ja rahan ja luonnonvarojen tuhlaus näyttää pahalle.
Lukekaapa Ben Malisen Häpeä-väitöstutkimus. Sen perusteella joitakin ihmisiä hävettää olla myös varoissaan ja joku voi kertoa ajavansa työnantajan autolla ja asuvansa vuokralla, vaikka näin ei ole.....
Että silleen!!!
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot... Muhun ei tee vaikutusta suuret tulot. Olen tavannut suurituloisia miehiä, jotka eivät osaa käyttää rahojaan. On peliriippuvuutta, järjettömiä velkoja, sairasta tuhlailua, rahan "kylvämistä" minne sattuu. Jos järkeä olisi, tällainen mies tulisi erinomaisesti toimeen ja saisi rahansa "poikimaan", kunhan maksaisi ensin velkansa, mutta ei... Tällaisilla on usein takana köyhä lapsuus ja nyt kun rahaa tulee, se polttaa taskussa. Ja usein nämä naisia iskiessään käyttävät valttikorttina juuri suuria tulojaan. Eivätpä naisrukat tiedä mihin lankeavat, jos lankeavat...
Että ehkä sinä muutuit myös itse tuon sijoittamistouhun myötä. Kirjoituksesi perusteella saa sellaisen kuvan, että olit melko ujo ja arka naisten seurassa nuorempana, voihan hyvin olla, että kun sijoituksesi menivät nappiin ja koit onnistumisen tunteita sillä saralla, kasvatti tämä myös itsetuntoasi ja sitä myötä muutuit ns. houkuttelevammaksi tapaukseksi.
Naisnäkökulmasta voisin tuosta rahan merkityksestä sanoa, että en usko, että sillä kovin monelle on merkitystä (toki aina löytyy niin miehistä kuin naisista ns. onnenonkijoita), mutta yleensä ne muut seikat ratkaisevat. Toki jokainen nainen varmasti haluaa, että mies tulee omillaan toimeen, eikä ala naisen elätettäväksi.
Mitä tulee tuohon koulutukseen, niin sekään ei loppupeleissä ole mikään ratkaiseva tekijä. Toki on selvää, että samantyyppisen koulutuksen saaneilla ihmisillä on heti jotain yhteistä kokemuspintaa elämään, mikä selittänee osittain sen, että korkekoulutetut hakeutuvat mielummin toisten korkeakoulutettujen seuraan.
Ihannemiehen ei tarvi, eikä saakkan olla mikää ökyrikas.Riittää ,kun ihan rakastunu perusjätkä tulee ja tuo vaikka ruusun tai vaikka horsman kera suklaapatukan, ja sanoo "tää on Sulle koska mä tykkään susta". Päälle pusu, hali ja rutistus.
Itse asiassa olet väärässä, älykkyys ja menestys on melkoinen vetovoima. Rikastumalla todistit, että olet älykäs. Se vetää puoleensa.
Raha ja kuuluisuus tekevät ihmisestä mielenkiintoisen. Eivät he sinusta ole välttämättä kiinnostuneita sen takia, että haluaisivat osansa rahoistasi, vaan siitä syystä, että menestyneet ihmiset yleensä ovat mielenkiintoisempia kuin kotona istuskelevat. Heillä on mielenkiintoisia tarinoita, joita ei ihan jokaiselta ihmiseltä kuule ym. Heillä on suhteita, joiden kautta pääsee mielenkiintoisiin tilaisuuksiin ja tapaamaan lisää mielenkiintoisia ihmisiä.
Eli eivät he välttämättä ole kuuluisuuden tai rahan perässä, vaan yksinkertaisesti mielenkiintoisten ihmisten ja asioiden perässä.
Ainoa syy miksi varakas mies ei miellyttäisi naista, on todennäköisesti alemmuuskompleksi tai pelko siitä mitä muut ajattelevat. Harvoin ylimääräisestä rahasta ja suhteista mitään haittaa on, varsinkaan jos ei ole kyse mistään suuresta julkkiksesta.
No eipä sillä rahalla mitään väliä ole, mutta uskon että se raha voi tehdä toisaalta elämästä vähän hankalaa. Siis jos toisella on sitä ja toisella ei.
Eli sanotaan nyt ihan suoraan että sinun on oltava valmis jakamaan omastasi tai laskeuduttava tavallisen kuolevaisen tasolle. Saman katon alla ei voi olla kaksi erilaista rahataloutta. Mitä siitä tulisi jos toinen haluaa lomalle välimeren risteilylle, toisen rahat riittää Ruotsin risteilylle? Toinen haluaa rakennuttaa uuden 300 neliön ok-talon keskustan lähelle, toisella on varaa kerrostalokaksioon jossain lähikunnassa? Toinen haluaa syödä joka päivä ulkona hyvämaineisessa ravintolassa, toinen voi kerran viikossa tilata kotiin leikkeen lähiön karvakäsipizzeriasta? Ei voida vaatia että kaikki kustannetaan puoliksi jos eletään sen kalliimman elintason mukaan ja tästä syystä köyhemmän talous on jatkuvasti kuralla.
Avioehtoon voisin suostua jos minulla on varaa elämisen ohessa kartuttaa säästötiliä tms. vanhuuteni varalle jos emme syystä tai toisesta viihdykään yhdessä eläkepäiviin asti. Myöskin sinun on hoidettava oma osuutesi kotitöistä ja mahdollisten lastenhoidosta yms, jos ei itseäsi kiinnosta niin onhan sinulla ostopalveluihin varaa. Saisin itselleni vain pahan mielen jos siivoaisin, laittaisin vähillä rahoillani kotia joka ei itseasiassa ole minun ollenkaan. Huoltaisin vain sinun omaisuuttasi ja sinä itse et tekisi asian eteen mitään, ja eron sattuessa minulle ei jäisi käteen mitään. No, itseasiassa tuntuisikohan tuo kodilta ollenkaan jos avioehto tehtäisiin... ehkä olisi parempi rajata asunto ehdosta pois ja ostaa se yksinkertaisesti sen mukaan että köyhemmälläkin on varaa....
Omalta kohdalta voisin sanoa tuohon varakkuus juttuun sen että itse olen jonkun verran keskiverto duunaria rikkaampi ja kaikki on tehty rankalla työllä ( mitään en oo periny tai saanu lahjoituksena joltain sukulaiselta ) , ulkonäköä ei ainakaan ihan pahaksi voi kutsua ja luonteeltani olen enemmän sieltä kiltimmästä päästä, en myöskään ryyppää joka viikonloppu ( kännejä en ole edes juonu opiskelujen jälkeen ) en myöskään tupakoi, pidän lapsista kuin myös eläimistä.
joten mikä on vikana että olen ollu sinkku jo viimeiset 8 vuotta.
En lukenut kokooketjua lävitse, ehkä mainitsemani asiat onjo olleet esillä tässäkin ketjussa.
Mikäli katselee vaikkapa ns. julkkiksia, niin on selkeästi havaittavissa miten naiset ovat rahan ja vallankin ( sitä esiintyy eri muodoissaan ) perään. Toisaalta on myös todettava, että monet varakkaat ja suorastaan rikkaat miehet huolivat kumppaneikseen vain nuorehkoja kauniita naisia tietäen hyvin mikä näitä naisia vetää puoleensa.
Olisiko esimerkiksi oheinen kaunokki valinnut miehekseen ko. herran mikäli hän olisi jonkin alan paerusammattilainen tai vaikkapa vain pienyrittäjä ?
- http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/uutiset.shtml/arkistot/f1/2010/09/1191531
;D
Luulen, että nykyään varallisuus ei ole se "juttu", suomalaisilla on kaikilla ihan hyvä perustoimeentulo."Se" juttu on läheisyys ja toisen huomioonottaminen ja oman ajan antaminen toiselle sekä hellyys. Oletteko samaa mieltä?