Sattuisikohan kukaan tietämään mikä saari maailmassa on kaikkein eristynein eli sijaitsee kauimpana mistään toisesta saaresta tai maasta? Evoluutiosta kiinnostuneena olisi mukava tietää millaisia luontokappaleita kyseisellä saarella mahtaa elää.
Syrjäisin saari
38
4184
Vastaukset
- Tiedä häntä
Tristan da Cunha (Etelä-Atlantti) tai Bouvet Island / Bouvetøya (Tyyni Valtameri).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tristan_da_Cunha
http://en.wikipedia.org/wiki/Bouvet_Island
Eipä siellä Pitcairnillakaan liikennettä ole sanottu haitaksi asti olleen.- Tiedä häntä
Suomenkielinen wikipedia tietää Pitcairnista tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pitcairn
Mitä faunaan tulee, niin eikös Galapagos-saaria ole väitetty aika omaperäiseksi paikaksi? Siellä sanotaan elävän lajeja, jotka muualta tyystin puuttuvat.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galápagossaaret Kaikki ovat oikeassa, sillä Bouvet'n saari on syrjäisin asumaton ja Tristan da Cunha syrjäisin asuttu saari.
Tässä alkuperäiselle kysyjälle tietoa näiden Atlantin syrjäisten saarien faunasta, joskin painopiste on St. Helenan saaren eläinkunnassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Wildlife_of_St_Helena
Bouvet'n saarella ei ilmeisesti elä lainkaan maaeläimiä, linnut ja hylkeet ovat tietysti niitä samoja mitä muuallakin.- Tiedä häntä
Kollimaattori kirjoitti:
Kaikki ovat oikeassa, sillä Bouvet'n saari on syrjäisin asumaton ja Tristan da Cunha syrjäisin asuttu saari.
Tässä alkuperäiselle kysyjälle tietoa näiden Atlantin syrjäisten saarien faunasta, joskin painopiste on St. Helenan saaren eläinkunnassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Wildlife_of_St_Helena
Bouvet'n saarella ei ilmeisesti elä lainkaan maaeläimiä, linnut ja hylkeet ovat tietysti niitä samoja mitä muuallakin.Kuten Kollimaattori tuossa jo toteaakin – asiaa erikseen korostamatta – Bouvet on Tristan da Cunhan tapaan eteläisellä Atlantilla eikä suinkaan Tyynellä Valtamerellä.
Ks. myös
http://en.wikipedia.org/wiki/Extreme_points_of_the_world
(”The most remote island / - archipelago...”) - postia...
Tiedä häntä kirjoitti:
Kuten Kollimaattori tuossa jo toteaakin – asiaa erikseen korostamatta – Bouvet on Tristan da Cunhan tapaan eteläisellä Atlantilla eikä suinkaan Tyynellä Valtamerellä.
Ks. myös
http://en.wikipedia.org/wiki/Extreme_points_of_the_world
(”The most remote island / - archipelago...”)http://www.sthelena.se/radioproject/QSL.jpg
Tuo St.Helena onkin syrjäisin saari josta olen saanut postia - tuollainen löytyy. - Tiedä häntä
postia... kirjoitti:
http://www.sthelena.se/radioproject/QSL.jpg
Tuo St.Helena onkin syrjäisin saari josta olen saanut postia - tuollainen löytyy.Heh!
En väitä, että olisin itse saanut QSL-kortteja juuri St. Helenalta, mutta kohtalaiset niput eri maanosista kuitenkin – joskus vuosikymmeniä sitten. Sittemmin olen ollut QRT. Lupa ja tunnus ovat toki yhä voimassa.
Etunimikaimani, Suomen Radioamatööriliiton toiminnanjohtaja OH2BR käväisi muutama vuosi sitten huomiota herättäneellä DX-peditionilla Pitcairnilla, joka on Tyynen Valtameren eristyneimpiä saaria. Monet muutkin suomalaiset radioamatöörit ovat ansiokkaasti aktivoineet maailman syrjäisimpiä kolkkia. Martti, OH2BH, lukeutunee maailman tunnetuimpiin DX-peditionisteihin.
Asiaan vihkiytymättömille: DX = distant X = kaukainen tuntematon. DX-pedition = distant expedition = kaukoretkikunta tms. QSL = kuittaus(kortti), QRT = ei-aktiivinen radioamatööri. - Tiedä häntä
Tiedä häntä kirjoitti:
Heh!
En väitä, että olisin itse saanut QSL-kortteja juuri St. Helenalta, mutta kohtalaiset niput eri maanosista kuitenkin – joskus vuosikymmeniä sitten. Sittemmin olen ollut QRT. Lupa ja tunnus ovat toki yhä voimassa.
Etunimikaimani, Suomen Radioamatööriliiton toiminnanjohtaja OH2BR käväisi muutama vuosi sitten huomiota herättäneellä DX-peditionilla Pitcairnilla, joka on Tyynen Valtameren eristyneimpiä saaria. Monet muutkin suomalaiset radioamatöörit ovat ansiokkaasti aktivoineet maailman syrjäisimpiä kolkkia. Martti, OH2BH, lukeutunee maailman tunnetuimpiin DX-peditionisteihin.
Asiaan vihkiytymättömille: DX = distant X = kaukainen tuntematon. DX-pedition = distant expedition = kaukoretkikunta tms. QSL = kuittaus(kortti), QRT = ei-aktiivinen radioamatööri.Tuo edellä mainitsemani suomalainen radioamatööri OH2BR pääsi Guinnessin Ennätysten kirjaan pidettyään 2000 vajaan kolmen kuukauden mittaisella Pitcairnin-keikallaan 56239 radioyhteyttä muuhun maailmaan! Se on enemmän kuin kukaan radioamatööri oli ennen häntä pitänyt yhdestä paikasta yhdellä kutsulla yhden vuoden aikana.
http://www.qsl.net/oh2br/
Pitcairnin tapaisilla syrjäisillä saarilla asuu/käy radioamatöörejä harvoin. Jos tuollainen saari ”tulee ääneen”, on se enemmän kuin haluttua riistaa muun maailman radioamatöörien keskuudessa. Pienetkin saaret luetaan usein radioamatöörimielessä omaksi ”maakseen”, ja osa radioamatööreistä on keskittynyt jahtaamaan radioyhteyksiä mahdollisimman moneen ”maahan”. Niitä lienee tällä hetkellä listattuna 337. - korjauskomitea
Pieni virhe sulla (Tiedä häntä
17.7.2007 23:59), nimittäin Bouvet ei sijaitse Tyynessä valtameressä, vaan se sijaitsee Atlantilla. - pilkunviilaaja
Wikipedia (Bouvet):
"Se sijaitsee kauempana manteresta ja muista saarista kuin mikään muu saari maailmassa, sillä alle 1 690 kilometrin etäisyydellä Bouvet’nsaaresta ei ole lainkaan muita saaria.[1]"
Tuo ei ihan tarkkaan ottaen pidä paikkaansa (tosin hieman saivarrellen tai 'hiuksia halkoen' tai 'pilkkua nussien'), sillä Bouvetilla on lähellään pieniä vasikoita eli lähellä olevia pienempiä saaria, joista suurin on Larsøya:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Larsøya
Syrjäisyydelle voisi ajatella olevan muitakin määritelmiä, esimerkiksi kuinka kaukana kyseinen paikka tai saari sijaitsee lähimmästä vakituisella asukkaalla asutetusta paikasta tai lähimmästä ruokakaupasta tai lähimmästä poliisiasemasta tai lähimmästä sairaalasta tai lähimmästä vakituisesti miehitetystä paikasta... jne
Larsøyan ja muiden vasikoiden vuoksi Bouvet ei ole kovinkaan syrjäinen – jos ihan tarkkoja ollaan – tuolla lähimmän saaren etäisyyden määritelmällä.
Vai onko sitten esimerkiksi Larsøya jonkun mielestä tai jonkin määritelmän mukaan liian pieni saari laskettavaksi mukaan tähän määrittelyyn...? Mikä sitten on saaren koon minimiko'on raja tuollaisten henkilöiden mielestä tässä asiayhteydessä? - pilkunviilaaja
pilkunviilaaja kirjoitti:
Wikipedia (Bouvet):
"Se sijaitsee kauempana manteresta ja muista saarista kuin mikään muu saari maailmassa, sillä alle 1 690 kilometrin etäisyydellä Bouvet’nsaaresta ei ole lainkaan muita saaria.[1]"
Tuo ei ihan tarkkaan ottaen pidä paikkaansa (tosin hieman saivarrellen tai 'hiuksia halkoen' tai 'pilkkua nussien'), sillä Bouvetilla on lähellään pieniä vasikoita eli lähellä olevia pienempiä saaria, joista suurin on Larsøya:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Larsøya
Syrjäisyydelle voisi ajatella olevan muitakin määritelmiä, esimerkiksi kuinka kaukana kyseinen paikka tai saari sijaitsee lähimmästä vakituisella asukkaalla asutetusta paikasta tai lähimmästä ruokakaupasta tai lähimmästä poliisiasemasta tai lähimmästä sairaalasta tai lähimmästä vakituisesti miehitetystä paikasta... jne
Larsøyan ja muiden vasikoiden vuoksi Bouvet ei ole kovinkaan syrjäinen – jos ihan tarkkoja ollaan – tuolla lähimmän saaren etäisyyden määritelmällä.
Vai onko sitten esimerkiksi Larsøya jonkun mielestä tai jonkin määritelmän mukaan liian pieni saari laskettavaksi mukaan tähän määrittelyyn...? Mikä sitten on saaren koon minimiko'on raja tuollaisten henkilöiden mielestä tässä asiayhteydessä?Tietenkin voidaan ajatella niin, että kaikki pienemmät saaret eli vasikat voidaan laskea tavallaan osaksi sitä suurinta saarta eli pääsaarta saariryhmässä. Tuolloin ei ole ongelmia Bouvetin määrittelemisessä syrjäisimmäksi saareksi välttämättä ehkä.
- pilkunviilaaja
pilkunviilaaja kirjoitti:
Tietenkin voidaan ajatella niin, että kaikki pienemmät saaret eli vasikat voidaan laskea tavallaan osaksi sitä suurinta saarta eli pääsaarta saariryhmässä. Tuolloin ei ole ongelmia Bouvetin määrittelemisessä syrjäisimmäksi saareksi välttämättä ehkä.
Tuon määrittelyn mukaan sitten maailmassa ei olisi kuin vain yksi saari – Gröönlanti – ja kaikki muut saaret ovat vain sen vasikoita eli niitä ei lasketa. Tuossa määrittelyssä siis on kai edelleen ongelmia... . Tosin makuasioista riippuu ovatko ne ongelmia. Tuo asia on noin, mikäli mantereita ei lasketa saariksi (kuten yleensä ja varmaan virallisestikin).
Jos mantereetkin laskettaisiin saariksi, niin siinä tapauksessa yllä olevan määrittelyn mukaan maailmassa olisi vain yksi saari – Euraasia – ja kaikki muut saaret ja mantereet (kun nekin lasketaan saariksi nyt) ovat vain sen vasikoita eli niitä ei lasketa.
Tuolloin Euraasialla ei myöskään olisi yhtään kaverisaarta jonne etäisyys voitaisiin mitata syrjäisyysmäärittelyn laatimiseksi, joten Euraasia on täten äärettömän syrjäinen ellei toisilla taivaankappaleilla sijaitsevia saaria lasketa. Ennen Suezin kanavan kaivamista tuon Euraasian tilalle lukisimme Afroeuraasia eli Vanha manner eli "Maailmansaari".
- ATLAS
Trista da Cunha,eteläinen Atlanti
- Jarifinn
Tuosta Tristasta on myoskin todella mielenkiintoinen tarina kirjana suomen kielella.
- Orwell-1984
Entäs Tristan ja Isolde?
- norfolk
Norfolkin saarelle on Ausraliasta matkaa noin 3000 kilometriä.
Sitä lähempänä ei ole mitään.- GM-mittaaja
Onhan siellä Nepeanin saari ja Philipin saari ovat ihan lähellä, Kotomon saarelle 701,58 km, Brosselle noin 700 km, Pins -saarelle noin 704 km, tuntemattomalle saarelle noin 717 km (-22.610288, 168.943709), Ouenille noin 734 km, Uudelle-Kaledonialle (pääsaarelle) noin 740,70 km. On siellä melko lähellä paljon muutakin vielä...
Australiaankin on vain noin 1 391,42 km. - GM-mittaaja
Australiasta on mm High -saarelle vain 836,53 m. On olemassa myös lähempiä saaria jopa alle metrin etäisyydellä.
Australiasta on maailman toiseksi suurimmalle saarelle eli Uuden-Guinean pääsaarelle vain 151,17 km.
- travellerr
Tristan da Cunha, selailin joskus google mapsia ja luin tuosta paikasta ja etsin tietoa. Olis tosi kiva tietää millaista elämää ihmiset siellä elää, monet eristyksissä saarella koko ikänsä etteivät käy mantereella ja vain tuo pieni saari. Siellä ei ole tv.tä, ei internettiä (ehkä nyt satelliittiaikana kuitenkin?)
Saarella on yksi ainut liike, baari albatross, siellä on erikoisia sääntöjä, alle 3 vuotiaat vain vanhempien seurassa, ja pääsy kielletty 5-14 vuotiailta. Ilmeisesti 4 vuotiaat saa mennä baariin rajoituksetta?
Erittäin syrjäinen paikka jossa elävien ihmisten elämää voi vain kuvitella.. Kalaa syövät lähes yksinomaan varmasti, mutta miten tylsää elämä on merellä keskellä ei mitään? Ei ole mitään kohdetta tuhansienkaan kilometrien säteellä mihin voisi purjehtia lomalle..
Kyllähän tuo pohjois-sentinelin saaren voittaa oloiltaan, jos lotossa voittaisin niin ehdottomasti menisin tuolla käymään!- Anonyymi
"Siellä ei ole tv.tä, ei internettiä (ehkä nyt satelliittiaikana kuitenkin?"
Ei näy google mapsin kuvissa yhtään lautasantennia eikä tavallisia antenneja tarvita kun ei ole lähetinmastoa.. Aika erikoinen kulttuuri varmaan tuolla saarella, itse en pystyis noin pienessä ja suljetussa yhteisössä asumaan.
- Anonyymi
Ok aihe. Minulle tuli joku atolli tai muu vastaava.
St helenkin. - Anonyymi
Missä on maapallon syrjäisin paikka maalla?
Bouvetin saaren sanotaan olevan maailman syrjäisin saari, mutta missä on maailman syrjäisin paikka maalla sillä määritelmällä, että lähin vakinainen asukas tai toinen vaihtoehto määrittelylle että lähin "pysyvästi miehitetty" paikka on mahdollisimman kaukana?
Määritelmä A:
Yhteenvetona mittauksistani olen tullut siihen johtopäätökseen että Bouvetin saartakin syrjäisempi paikka maalla on Etelämantereella esimerkiksi kohta -70.165452, 8.505416 sillä määritelmällä, että sieltä lienee pidempi matka lähimpään pysyvästi miehitettyyn (tai naisitettuun tai henkilöitettyyn) paikkaan. Joku paikka Etelämantereella tai jollakin sen lähisaarella on mitä luultavimmin maapallon syrjäisin paikka maalla tällä määritelmällä.
Tämä ei kuitenkaan ole täysin varmaa koska Etelämantereella saattaa olla joka kohdasta mitattuna jokin minulle tuntematon pysyvästi miehitetty paikka (jokin minulle tuntematon tutkimusasema) lähempänä kuin Bouvetin saarta lähin vastaavanlainen paikka, joka sijaitsee Goughin saarella.
Määritelmä B:
Etelämantereella ja sen lähisaarilla on monia paikkoja jotka ovat Bouvetin saartakin syrjäisempiä paikkoja maalla sillä määritelmällä, että ne ovat kauempana lähimmästä vakituisesta asukkaasta kuin esimerkiksi Bouvetin saari. Tällä jälkimmäisellä määritelmällä Bouvetin saari ei ole läheskään maapallon syrjäisin paikka maalla ja tästä asiasta minulla on täysi varmuus.
Syrjäisin paikka maalla lienee kuitenkin Etelämantereella tai jollakin sen lähisaarella. Esimerkiksi Etelämantereella kohdassa -70.165452, 8.505416 on melko syrjäinen paikka, sillä sieltä on noin 2 194 km Etelänapa-asemalle (jossa ei ole vakituisia asukkaita), 2 579,24 km Davis Stationille (jossa ei ole vakituisia asukkaita), 2 735,57 km Base Marambiolle (jossa ei ole vakituisia asukkaita) ja 2 817,20 km King Edward Pontille Etelä-Georgiaan (jossa ei ole vakituisia asukkaita).
Lähimmät vakituiset asukkaat lienevät tuosta pisteestä Falklandinsaarten Merileijonasaarella Sealion Island Settlementissä (en ole varma onko siellä yhtään vakituista asukasta) etäisyydellä 3 832,49 km tai kauempana Falklandinsaarilla esim Bleakerissa (3 844,13 km) (en ole varma onko sielläkään vakituista asukasta) tai North Amissa (3 871,25 km), Kerguelenissa Port-aux-Francaissa joka sijaitsee 3 899,38 km päässä.
Maatila lähellä Puerto Williamsia Chilessä Navarinon saarella sijaitsee tuosta pisteestä etäisyydellä 3 918,04 km. Afrikan mantereella Cape Agulhasin kaupungin lähellä oleva rakennus sijaitsee tuosta pisteestä eteäisyydellä 3 990,23 km.
Varmasti voitte löytää näillä määrittelyillä vielä syrjäisempiäkin kohtia Etelämantereelta tai sen lähisaarilta kuin tuo täysin 'hatusta vedetty' paikka -70.165452, 8.505416.
Lähin pysyvästi miehitetty paikka:
Etelämantereen paikka -70.165452, 8.505416: Etelänapa-asema (2 194 km) saattaa olla lähin, mutta lähempänäkin saattaa olla näitä tutkimusasemia – joissa ei kuitenkaan ole yhtään vakituista asukasta – joten minulla ei ole täyttä varmuutta siitä että onko tämä Bouvetia syrjäisempi kohta tällä määritelmällä.
Bouvetin kohta -54.444830, 3.414879: Goughin saarella brittien sääasema (1 852,60 km), joka on pysyvästi miehitetty ympäri vuoden, mutta siellä ei ole yhtään vakituista asukasta sillä henkilöstö vaihtuu vähänväliä.
Lähin vakituinen asukas:
Etelämantereen paikka -70.165452, 8.505416: Falklandinsaarilla ainakin North Amissa on vakituisia asukkaita (3 871,25 km). Tällä määritelmällä minulla on täysi varmuus siitä että tämä on Bouvetia syrjäisempi maapaikka.
Bouvetin kohta -54.444830, 3.414879: Tristan da Cunhalla sijaitseva paikka Edinburghissa jossa on vakituinen asukas asumassa vakituisesti (2 273,39 km).
Tällä jälkimmäisellä määritelmällä oikeastaan esimerkiksi etelänapa (-90, X) saattaisi olla paljon syrjäisempi kohta maalla kuin paikka -70.165452, 8.505416, mutta se ei taas ole läheskään niin syrjäinen edellisellä määritelmällä, koska sen ihan lähellä on pysyvästi miehitetty paikka eli Etelänapa-asema.
[Nuo kaksi syrjäistä pistettä (Bouvetilla ja Etelämantereella) sijaitsevat 1 766,27 km etäisyydellä toisistaan.]- Anonyymi
Jos halutaan etsiä nimenomaan saarta joka olisi Bouvetia syrjäisempi tuolla määritelmällä A, niin esimerkiksi Carneynsaari (-74.072456, -120.351983) saattaa olla sellainen. Mutta minulla ei ole tästä täyttä varmuutta, koska Etelämantereella on varmaan paljon sellaisia pysyvästi miehitettyjä tutkimusasemia joita en tiedä.
Jos halutaan etsiä nimenomaan saarta joka olisi Bouvetia syrjäisempi tuolla määritelmällä B, niin melkein mikä tahansa Antarktiksen saarista saattaisi olla sijainniltaan sellainen.
Mutta Norjalle kuuluva Bouvet lienee maapallon syrjäisin saari kuitenkin sillä määritelmällä, että sieltä on pisin matka lähimmälle toiselle saarelle, jos ei lasketa Bouvetin vasikoita (tai vertailusaarien vasikoita), joista suurin on Larsin saari. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos halutaan etsiä nimenomaan saarta joka olisi Bouvetia syrjäisempi tuolla määritelmällä A, niin esimerkiksi Carneynsaari (-74.072456, -120.351983) saattaa olla sellainen. Mutta minulla ei ole tästä täyttä varmuutta, koska Etelämantereella on varmaan paljon sellaisia pysyvästi miehitettyjä tutkimusasemia joita en tiedä.
Jos halutaan etsiä nimenomaan saarta joka olisi Bouvetia syrjäisempi tuolla määritelmällä B, niin melkein mikä tahansa Antarktiksen saarista saattaisi olla sijainniltaan sellainen.
Mutta Norjalle kuuluva Bouvet lienee maapallon syrjäisin saari kuitenkin sillä määritelmällä, että sieltä on pisin matka lähimmälle toiselle saarelle, jos ei lasketa Bouvetin vasikoita (tai vertailusaarien vasikoita), joista suurin on Larsin saari.Tarkennan vähän tuota:
Mutta Norjalle kuuluva Bouvet lienee maapallon syrjäisin saari kuitenkin sillä määritelmällä, että sieltä on pisin matka lähimmälle toiselle maa-alueelle (lähimmälle saarelle tai mantereelle), jos ei lasketa Bouvetin vasikoita (tai vertailusaarien vasikoita), joista suurin on Larsin saari. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkennan vähän tuota:
Mutta Norjalle kuuluva Bouvet lienee maapallon syrjäisin saari kuitenkin sillä määritelmällä, että sieltä on pisin matka lähimmälle toiselle maa-alueelle (lähimmälle saarelle tai mantereelle), jos ei lasketa Bouvetin vasikoita (tai vertailusaarien vasikoita), joista suurin on Larsin saari.Ongelmaksi tuossa muodostuu kuitenkin se, että miten tuollainen vasikka määritellään, jota ei lasketa sellaiseksi saareksi jonka etäisyys syrjäisyysehdokassaareen otettaisiin huomioon syrjäisyysvertailussa. Täten Bouvet ei ole syrjäisin saari tuollakaan määritelmällä kaikilla mahdollisilla vasikan määritelmillä.
- Anonyymi
Eräällä vasikkamääritelmällä kaikki muut saaret olisivat Gröönlannin vasikoita (siis myös Bouvet) ja niin ollen niitä ei kai voisi ottaa mukaan syrjäisyysvertailuun.
Toisaalta myös saaren määritelmä on keinotekoinen, joten oikeastaan kaikki muut mantereet ja saaret ovat Euraasia-saaren vasikoita.
- Anonyymi
Tietenkin voidaan asettaa tällainen määritelmä, että jos muodostetaan täysin mielivaltainen saarijoukko valitsemalla siihen mitä tahansa saaria mielivaltaisesti (riippuen tarkemmasta määritelmästä myös mantereet voitaisiin tässä yhteydessä laskea saariksi tai sitten ei), niin mikä olisi syrjäisin mahdollinen tällainen mielivaltainen saarijoukko sillä määritelmällä, että kuinka pitkä matka sieltä on lyhyimmillään sellaiselle maa-alueelle, joka ei kuulu tuohon kyseiseen saarijoukkoon.
Tuolla määritelmällä Bouvet lähisaarineen (jotka sijaitsevat alle 100 km etäisyydellä Bouvetista) muodostaisi syrjäisimmän mahdollisen saarijoukon. Jos sitten vain suurin tällaiseen saarijoukkoon kuuluvista saarista laskettaisiin, niin syrjäisimmäksi saareksi saataisiin tällä määritelmällä Bouvetin saari.
Mutta toisaalta kaikki ne saaret ja mantereet jotka eivät kuulu tuohon Bouvetin lähisaarineen (100 km sisällä) muodostamaan saariryhmään, olisivat yhdessä yhtä syrjäisiä kuin Bouvetin saariryhmä, koska niiltä olisi yhtä pitkä matka Bouvetin saariryhmälle kuin Bouvetin saariryhmältä on niille.
Toisaalta se suurempi mielivaltainen saariryhmä ei siinä merkityksessä ole niin syrjäinen kuin Bouvet, että sen joillakin alueilla on asukkaita kun taas Bouvetin saariryhmällä ei ole edes pysyvästi miehitettyä paikkaa.- Anonyymi
Tuli pikku virhe tuossa.
Nimittäin kuitenkin ainakin Pääsiäissaaren lähisaarineen (100 km sisällä pääsaaresta sijaitsevat lähisaaret) muodostama saarijoukko olisi Bouvetin saarijoukkoa syrjäisempi, mutta siellä on asukkaita toisin kuin Bouvetilla.
Jos siis lasketaan syrjäisyysvertailuun vain sellaiset saarijoukot, joilla ei ole vakituisia asukkaita (tai toisessa määritelmässä myöskään pysyvästi miehitettyä tukikohtaa), niin Bouvetin saariryhmä on syrjäisin tällainen mielivaltaisesti muodostettu saariryhmä. - Anonyymi
Pääsiäissaari on siis eräällä määritelmällä syrjäisin saari jolla on vähintään yksi vakituinen asukas (ja myöskin sillä toisella haaramääritelmällä, että jolla on pysyvästi miehitetty tukikohta), mutta toisella määritelmällä syrjäisimmäksi tuollaiseksi saareksi saamme Tristan da Cunhan.
Jollakin muulla määritelmällä saataisiin varmasti vielä jokin muu saari määriteltyä maapallon syrjäisimmäksi saareksi jolla on vähintään yksi vakituinen asukas (ja myöskin sillä toisella haaramääritelmällä, että jolla on pysyvästi miehitetty tukikohta). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääsiäissaari on siis eräällä määritelmällä syrjäisin saari jolla on vähintään yksi vakituinen asukas (ja myöskin sillä toisella haaramääritelmällä, että jolla on pysyvästi miehitetty tukikohta), mutta toisella määritelmällä syrjäisimmäksi tuollaiseksi saareksi saamme Tristan da Cunhan.
Jollakin muulla määritelmällä saataisiin varmasti vielä jokin muu saari määriteltyä maapallon syrjäisimmäksi saareksi jolla on vähintään yksi vakituinen asukas (ja myöskin sillä toisella haaramääritelmällä, että jolla on pysyvästi miehitetty tukikohta).Eräällä määritelmällä Bouvet on syrjäisin saari, mutta toisella määritelmällä ehkä Pääsiäissaari on syrjäisin saari. Riippuu että vaikuttaako syrjäisyysmäärittelyyn saarella oleva asutus.
- Anonyymi
Tristan da Cunha taasen on Pääsiäissaarta syrjäisempi sellaisella määrittelyllä, että siellä ei ole niin paljon asukkaita ja siellä ei ole lentokenttää toisin kuin Pääsiäissaarella.
- Anonyymi
Pääsiäissaarelta on lisäksi lyhyempi matka lähimmälle toiselle vakituisella asukkaalla asutulle paikalle (toisella saarella tai mantereella) kuin Tristan da Cunhalta. Pääsiäissaarelta on Pitcairninsaaren Andyn pizzerialle 2 072,53 km. Tristan da Cunhalla sijaitsevalta lähimmältä asutukselta on 2 429,97 km lähimmälle maalaisasutukselle (St Helenalla) Tristan da Cunhan ulkopuolella.
Afrikan mantereelle (lähin kohta (asumaton kohta rannalla)) Tristan da Cunhalla sijaitsevalta lähimmältä asutukselta on matkaa 2 772,86 km. Vastaavanlaiseen kohtaan Amerikan mantereelle Pääsiäissaarella sijaitsevalta lähimmältä asutukselta on matkaa 3 511,60 km.
Toisaalta Tristan da Cunhalla sijaitsevalta lähimmältä asutukselta on matkaa Goughin saaren pysyvästi miehitetylle paikalle vain 421,10 km ja sen helikopterilaskeutumispaikalle vain 420,95 km, joka on paljon lyhyempi matka kuin Pääsiäissaarelta vastaavalle pysyvästi miehitetylle (tai vakituisella asukkaalla asutetullekin) paikalle Pääsiäissaaren ulkopuolelle.
Mainittakoon vielä että Pääsiäissaarella sijaitsevalta lähimmältä asutukselta on Alejandro Selkirkin saaren lähimmälle asutukselle matkaa 2 822,17 km, mutta Pitcairnin saarella oleva asutus on paljon lähempänä Pääsiäissaarta.
- Anonyymi
Pääsiäissaarella on asukkaita noin 6 370 (vuonna 2015).
Lähin toinen (vakituisella asukkaalla) asuttu saari: Pitcairnin saari (asukkaita 50...68) (vuonna 2018?)
Tristan da Cunhalla on asukkaita noin 254 (vuonna 2018).
Lähin toinen vakituisella asukkaalla asuttu saari: St Helena (asukkaita 4 534) (vuonna 2016)
Lähin toinen saari jolla on pysyvästi miehitetty paikka mutta ei yhtään vakituista asukasta: Goughin saari (ainakin pyöristettynä ainakin kymmenisen henkilöä ympäri vuoden kerrallaan).
Goughin saari on yksi syrjäisimmistä ellei kaikista syrjäisin pysyvästi miehitetty paikka maapallolla, jossa ei ole kuitenkaan yhtään vakituista asukasta. - Anonyymi
Entäs tuo Kerguelen? Aika syrjässä näyttää olevan, melko iso saari jossa tutkimusasema yms. Pitkä matka on pysyvään asutukseen tuolta, ainakin kun maapallokarttaa tiirailee.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kerguelen_Islands- Anonyymi
Olet oikeassa, sillä Kerguelen on eräillä mittareilla syrjäisempi kuin Tristan da Cunha ja siten maailman syrjäisin vakituisilla asukkailla asutettu saari.
Kerguelenin etäisyydet eräisiin maa-alueiisiin:
ASUMATTOMAT PAIKAT:
Kerguelenin ympärillä ja sisällä (lahdissa) on lukemattomia pienempiä saaria eli vasikoita välittömässä läheisyydessä ja hieman etäämpänä. Tässä emme keskity sellaisiin selviin pikkuvasikoihin, vaan tutkimme etäisyyksiä kohtalaisen loitommalla sijaitseviin suurehkoihin saariin.
[McDonaldin saari: 405,78 km (asumaton)] [melko pieni saari ja siksi hakasuluissa]
Heard -saari: 422,83 km (asumaton)
I'Est (Crozet -saaret): 1 258,03 km (asumaton)
Pyhän Paavalin saari: 1 279,38 km (asumaton)
EPÄVAKITUISILLA ASUKKAILLA ASUTUT PAIKAT:
Possessionin saari (Crozet -saaret): 1 291,36 km (Ei vakituisia asukkaita, mutta ympärivuotinen eli pysyvä miehitys.). (Port-aux-Francais (Kerguelen) --- Port Alfred (Possessionin saari) 1 402,62 km)
Amsterdamsaari: 1 381,22 km (Ei vakituisia asukkaita, mutta ympärivuotinen eli pysyvä miehitys.). (Port-aux-Francais (Kerguelen) --- La Roche Godon (Amsterdamsaari) 1 413 km)
Etelämanner (mannerosa) -65.916508, 55.381734: 1 957,12 km (Ei vakituisia asukkaita, mutta ympärivuotinen eli pysyvä miehitys lukuisissa eri tukikohdissa.)
Kerguelenin lähimmästä asumattomasta kohdasta --- Davis Station (Etelämanner (mantereella) 2 152,60 km (Davis Stationilla ei ole vakituisia asukkaita, mutta ympärivuotinen eli pysyvä miehitys.)
Port-aux-Francais (Kerguelen) --- Davis Station (Etelämanner (mantereella) 2 179,11 km (Davis Stationilla ei ole vakituisia asukkaita, mutta ympärivuotinen eli pysyvä miehitys.)
VAKITUISILLA ASUKKAILLA/ASUKKAALLA ASUTETUT PAIKAT:
Madagaskar: 3 246,56 km (lähimmästä asumattomasta kohdasta lähimpään asumattomaan kohtaan).
Port-aux-Francais (Kerguelen) --- Coronado lähellä Taola(g)naroa Madagaskarissa -25.065751, 46.945989: 3 367,25 km (lähempänä on satama- ja varastoalueita, joissa ei liene vakituista asutusta.).
Afrikan mannerosa (Etelä-Afrikka) -31.309285, 29.995194: noin 3 775 km
Australian mannerosa -34.375631, 115.133496: 3 975,50 km - Anonyymi
Kerguelenia ei voida kuitenkaan pitää syrjäisimpänä asuttuna saarena, sillä se ei varsinaisesti ole asuttu saari, koska siellä ei ole yhtään vakituista asukasta ainakaan venäjän kielisen Wikipedian mukaan:
Venäjän kielinen Wikipedia: "Sillä ei ole vakituista asukasta, ja se on itse asiassa tieteellinen ja tekninen asema (tukikohta)."
Tristan da Cunha on siis ehdottomasti syrjäisin todella asuttu saari.
Myöskään Kerguelenissa ei ole ainakaan varsinaista kiitorataa lentokoneille, joten tässä asiassa on sama tilanne syrjäisyysasiassa kuin Tristan da Cunhalla.
Wikipedia (en) ("Kerguelen") (Google-käännös): "Saarella ei ole lentokenttiä, joten kaikki ulkomaailmasta tulevat matkat ja kuljetukset tapahtuvat laivalla."
Englanninkielinen Wikipedia ei kerro, onko Kerguelenissa yhtään vakituista asukasta, mutta englanninkielisen Wikipedian mukaan saarella ei ole syntyperäisiä asukkaita (huomaa monikko, eli saarella saattaa olla yksi syntyperäinen asukas tuon perusteella).
Syntyperäinen ja vakituinen eivät ole kuitenkaan sama asia. Syntyperäinen ei välttämättä ole vakituinen ja vakituinen ei välttämättä ole syntyperäinen. Toki osaltaan riippuu hyvin paljon myös siitä miten kukakin tarkalleen ottaen määrittelee kyseisten sanojen merkitykset.
Kerguelenissa oleskelee ympärivuotisesti vain noin 45 ihmistä, joista siis enintään yksi on syntyperäinen kerguelenilainen. Nämä 45 ovat suurimmaksi osaksi tai kokonaan vaihtuvaa väestöä, eli vain harva heistä – jos kukaan – asuu Kerguelenilla useita vuosia putkeen.
Vakituisesta asutuksesta voitaneen puhua, jos joku asuu Kerguelenissa vähintään 40 vuotta putkeen (Yhteensä alle 6 kk lomamatkat vuodessa Kerguelenin ja sen lähivasikoiden ulkopuolelle eivät olisi huomioonotettavia poissaoloja).
- Anonyymi
Kuka diskinformoija tuolla väittää, että Kerguelenissa muka olisi vakituista asutusta. Kerguelenissa ei ole yhtään vakituista asukasta (lähde: Wikipedia (venäjän kielinen)).
Oho, jaa se olinkin minä itse, joka tein moisen virheen. Pyydän anteeksi kaikilta virhettäni.- Anonyymi
venäjänkielinen pitää kirjoittaa yhteen. Sori taas
- Anonyymi
Yhteenvetona tällaista. Syrjäisimpiä paikkoja planeetallamme ovat mm
- Bouvet (asumaton)
-Tristan da Cunha (vakituista asutusta)
-Kerguelen (pysyvä miehitys mutta ei vakituista asutusta)
-Etelämanner lähisaarineen (pysyvä miehitys useassa tukikohdassa mutta ei vakituista asutusta)
-Bakerin saari (kauimpana origosta) (asumaton)
-Marotirin miniluodot (kauimpana Jerusalemista olevat maa-alueet)
-Rapa Iti (Ranskan Polynesia) (kauimpana Jerusalemista sijaitseva asuttu maa-alue)
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.475129- 773408
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.3202098Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2651865Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1151719Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain531306Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ951259- 701212
Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲1331177Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht2801137