Nyt se sitten vihdoin löytyi!

Vihdoin ja viimein tapasin etsimäni! Puolitoita vuotta olen ollut yksikseni. Välillä turhautuneena, mutta pikkuhiljaa yksin elämään oppineena. Minua alkoi jo vaivaamaan ajatus siitä, että ehkä en koskaan tapaakaan täysin sellaista miestä, jonka haluan. Viimeisen puolen vuoden aikana olen ollut treffeillä kaksi kertaa, vaikka ehdokkaita olisi ollut riittämiin.

Ystäväni ja äitini ovat sanoneet rimani olevan aivan liian korkealla. Välillä mieleeni hiipikin jo ajatus siitä, että ehkä sitä pitäisi sitten vain "tyytyä" johonkin mukavaan ihmiseen, joka ei silti sytytä ja jonka kanssa ei olisikaan sitä todellista sielunkumppanuutta. En kuitenkaan antanut periksi; päätin, että mielummin olen vaikka yksin. Ei ole järkeä olla ihmisen kanssa, joka voisi hyvin olla myös pelkkä ystävä.

Kaksi ja puoli viikkoa sitten tapasin aivan uskomattoman ihanan miehen. Se ei ollut rakkaautta ensi silmäyksellä, mutta jo ensimmäiset treffit olivat uskomattoman helpot ja kolmansien jälkeen jo kaipasi toisen seuraa ja samaa huumoria.

Olemme hyvin samanlaiset, pidämme samasta musiikista ja ymmärrämme toisiamme täydellisesti. Tuntuu, että olemme tarkoitettu toisillemme. Tiedän, että tästä tulee suuri juttu! Olen aivan älyttömän onnellinen!

Hyvää kesää kaikille teille! Jokaiselle on olemassa joku...
121544
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

kun kasvaa aikuiseksi, siis se lapsi jonka tulet YH:na kasvattamaan suhteen päätyttyä noin 1.5-vuoden päästä.

Harvoin sellaiset suhteet toimii jossa molemmat on kuin klooneja toisistaan. Pitemmän päälle helvetin tylsää, vaikka alussa loistavaa olisikin.

Äänestä

Onnea paljon.

Se vaan että olen ollut yksin monia aikoja kauemmin... kuin sinä kerroit. Viimeinen lause oli tuossa kiva.

Äänestä

Kuulostaa hyvältä :) Onnea!

Äänestä
  • Ai niin ja piti vielä kysymäni: Mistäs sä sen löysit?

    Äänestä

Vilpittömät onnittelut :)

Äänestä
  • naiiveja aloituksia.

    Äänestä

  • sanoisinko kirjoitti:

    naiiveja aloituksia.

    Senkus sanot jos niin ajattelet

    Äänestä

Kiva lukea! Hyvä ettet "tyytynyt" vaan jaksoit odottaa sitä oikeaa. Paljon onnea teille! :) Äläkä välitä kateellisten kommenteista, niitä tulee aina, jos on jotain hyvää kerrottavaa.

Äänestä

Korjataanpa hieman tuota sinun viimeistä lausettasi:

--> Jokaiselle, joka on tarpeeksi kaunis/komea ja mukava on olemassa joku...


Kaikista ihmisistä ei vaan kiinnostuta. Sinullakin ilmeisesti
oli varaa vaatia, kun kerran väitettiin riman olevan korkealla?
Kaikille sitä kumppania ei vaan löydy, vaikka kuinka tiputtaisivat
rimaa. Niin se vaan on. Elämä ei ole mikään romanttinen
elokuva.

Äänestä
  • Näinhän se on. Jokaiselle ei ole olemassa sitä toista.

    Äänestä

  • Tytönpullero kirjoitti:

    Näinhän se on. Jokaiselle ei ole olemassa sitä toista.

    nyt kuitenkin pitää ne jalat maassa, vaikka pää onkin pilvissä.
    Tulepahan viestittämään vuoden kuluttua ja sitten kymmenen vuoden kuluttua, koska tämä nykyelämä on niin arvaamatonta.
    Vapaana seurustelu on niin iiihanaa, mutta sitten myöhemmin asiat voivat muuttua, en siis millään halua sinua tehdä epäileväksi, vaan liian
    nopea hullaantuminen sietää vähän toppuuttelua, sillä olet ihan alkumetreillä.

    Äänestä

Sinulla taitaa olla todellisuus hukassa, jos 2,5 viikon jälkeen hehkutat tuolla tavoin. Huomaa, että olet vielä lapsi, kun mainitset, että pidätte samanlaisesta musiikista. Sehän parisuhteessa onkin olennaista... :D

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Neito25v. kirjoitti:

Vihdoin ja viimein tapasin etsimäni! Puolitoita vuotta olen ollut yksikseni. Välillä turhautuneena, mutta pikkuhiljaa yksin elämään oppineena. Minua alkoi jo vaivaamaan ajatus siitä, että ehkä en koskaan tapaakaan täysin sellaista miestä, jonka haluan. Viimeisen puolen vuoden aikana olen ollut treffeillä kaksi kertaa, vaikka ehdokkaita olisi ollut riittämiin.

Ystäväni ja äitini ovat sanoneet rimani olevan aivan liian korkealla. Välillä mieleeni hiipikin jo ajatus siitä, että ehkä sitä pitäisi sitten vain "tyytyä" johonkin mukavaan ihmiseen, joka ei silti sytytä ja jonka kanssa ei olisikaan sitä todellista sielunkumppanuutta. En kuitenkaan antanut periksi; päätin, että mielummin olen vaikka yksin. Ei ole järkeä olla ihmisen kanssa, joka voisi hyvin olla myös pelkkä ystävä.

Kaksi ja puoli viikkoa sitten tapasin aivan uskomattoman ihanan miehen. Se ei ollut rakkaautta ensi silmäyksellä, mutta jo ensimmäiset treffit olivat uskomattoman helpot ja kolmansien jälkeen jo kaipasi toisen seuraa ja samaa huumoria.

Olemme hyvin samanlaiset, pidämme samasta musiikista ja ymmärrämme toisiamme täydellisesti. Tuntuu, että olemme tarkoitettu toisillemme. Tiedän, että tästä tulee suuri juttu! Olen aivan älyttömän onnellinen!

Hyvää kesää kaikille teille! Jokaiselle on olemassa joku...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu