Onko teillä naisilla naisystäviä, joille olette vain joku heidän miesjuttujensa "pönkittäjä"; vaikka ystävällänne olisi meneillään joku miesjuttu, josta ei selvästi tule mitään ja mies ei selvästi ole kiinnostunut, niin teidän tehtävänä on tukea ja kannustaa tätä ystävää ja taputella olkapäälle ja todeta "kyllä se varmaan sua rakastaa". Ja jos kerrotte sitten todellisen mielipiteenne, niin olette pian entinen ystävä.
Tällaiset naiset myös haluavat teidät mukaanne aina baariin - eivät teidän seuranne takia, vaan siksi että on joku vain mukana että pääsee itse iskemään miehiä (kun ei yksin uskalleta mennä baareihin).
Eli mitä ystävyyttä tällainen on? Ei se ole ystävyyttä minusta ollenkaan. Olen huomannut, että tällaisilla naisilla on harvoin todellisia naisystäviä... (Ja nyt en puhu välttämättä kaksikymppisistä naisista, näitä naisia löytyy kaikista ikäluokista!)
Tällaiset naiset myös haluavat teidät mukaanne aina baariin - eivät teidän seuranne takia, vaan siksi että on joku vain mukana että pääsee itse iskemään miehiä (kun ei yksin uskalleta mennä baareihin).
Eli mitä ystävyyttä tällainen on? Ei se ole ystävyyttä minusta ollenkaan. Olen huomannut, että tällaisilla naisilla on harvoin todellisia naisystäviä... (Ja nyt en puhu välttämättä kaksikymppisistä naisista, näitä naisia löytyy kaikista ikäluokista!)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juu, on ollut muutama, mutta ei tuollaista terapeutin duunia jaksa kovin pitkään. Joidenkin mielestä pitää kuunnella ja selittää, että kyllä se ja tämä mies on se oikea, kyllä se eukkonsa jättää, kyllä se sinusta tykkää, kyllä teistä tulee vielä hieno pari - ihan miestä näkemättäkin siis pitäisi olla tätä mieltä.
Entiseksi kaveriksi ei kuitenkaan pääse analysoimalla ongelmaa realistisesti: pääsee vain seuraavalle kierrokselle, jolla entistä sitkeämmin vatvotaan suuren rakkaustarinan ominaisuuksia.
Nuo baariseuralaisena olemiset ovat tällaisen kaveruuden pahinta antia. Silloin parin-kolmenkympin tietämillä minuakin kuljetettiin baariseuralaisena, mutta varoitettiin olemasta liian hemaiseva itse. Pahimmat tapaukset halusivat minut mukaan, koska voivat käyttää minua tekosyynä epämieluisan miesseuran karkotuksessa; jo etukäteen minulle oli annettu ohjeet ja koodit, joilla voin näppärästi ottaa syyn niskoilleni ja/tai poistua paikalta hyvän uroksen ilmaannuttua paikalle.
Ei ole enää aamuyön pelastuskeikkoja eikä seuraavan päivän terapiaistuntoja, onneksi. Siperia on opettanut.
Sitä voi joutua tällaisessa tilanteessa terapeutiksi pitkäksikin aikaa, ja ihan huomaamatta.
Minä olen kuunnellut yhden naisen (olemattomia) miesjuttuja vuosikaudet, ja koska olen aika ymmärtäväinen ihminen, niin en ole itsekään tajunnut, että tässä ei ole mitään järkeä.
Kunnes sitten päätin avata suuni. Ja seuraukset olivat tietysti se, että kyseinen nainen otti heti nokkiinsa, kun "uskalisin" kyseenalaistaa hänen miessuhteensa, jota hän itse pitää varmasti vuosisadan rakkaustarinana. Nainen tyrkyttää itseään miehelle kaikin keinoin, tuloksetta, ja tällaisen tilanteen seuraaminen vierestä on pitemmän päälle aika kauheaa, jos ei pysty sanomaan suoraan, mitä ajattelee!
Eli, olen samaa mieltä, siperia opettaa, minäkin olen ottanut opikseni, saanut tarpeekseni. En ryhdy enää toisten naisten olemattomien miesjuttujen "pönkittäjäksi"!
Aika röyhkeää hyväksikäyttöä, jos koodien kanssa pelataan ja varoitetaan pukeutumasta liian nätiksi.huh huh. Onneksi tällaisista kavereista olet päässyt eroon. Ei kyllä miltään kaveruudelta kuullosta.