Hei vaan ja hyvää kesää! Tämän kirjoittaa "ex-läski". Painiskelin painoni kanssa teini-ikäisestä lähtien ja jatkuvasti oli jonkunsorttinen laihdutuskuuri päällä. Täysi-ikäisenä siihen kuvaan tuli vielä mukaan totaalinen urheilumania (sairalloinen, pakottava tarve liikkua täysillä 3-5 tuntia päivässä). Tuohon aikaan olin saanut painon 90 kilosta n. 75: een (pituutta 170 cm) ja olin edelleen mielestäni toivoton läski.
Sitten heitin hanskat naulaan ja aloin elämään. Yhä käyn jumpalla 3-4 kertaa viikossa, mutta toisin kuin ennen, syön myös herkkuja, pitsaa, namia yms. Ja voin vakuuttaa, että ainakin minulla se on toiminut (paino 63 kg jo kolme vuotta). Melkein heti sen jälkeen, kun lopetin ikuisen laihduttamisen ja annoin mennä, paino alkoi tippua itsestään. Jatkuva ruoan tauoton ajatteleminen, repsahduksista murehtiminen, ruoka-, liikunta- ja monen muun päiväkirjan pitäminen yms. jäi pois. Ja kun annoin itselleni luvan syödä mitä vain, yllättäen herkut eivät olleetkaan niin houkuttelevia. Toki ensimmäiset pari viikkoa paino nousi, mutta sitten kun olin ahtanut itseni yli kymmenen vuoden "puolipaaston" jälkeen täyteen kaikkea mahdollista ja mahdotonta, tuli toppi. Nykyään pystyn syömään kohtuudella kaikenlaisia herkkuja eikä pakottavaa rasvan, suolaisen ja makean tarvetta enää ole.
En sano, että toimii kaikille, mutta suosittelen ainakin lämpimästi kokeilemaan. Olen todellakin elänyt sitä LAIHDUTTAJAN elämää monen monta vuotta ja tiedän mistä puhun!
Oikein iloista ja aurinkoista kesää kaikille kiloihin katsomati!
Sitten heitin hanskat naulaan ja aloin elämään. Yhä käyn jumpalla 3-4 kertaa viikossa, mutta toisin kuin ennen, syön myös herkkuja, pitsaa, namia yms. Ja voin vakuuttaa, että ainakin minulla se on toiminut (paino 63 kg jo kolme vuotta). Melkein heti sen jälkeen, kun lopetin ikuisen laihduttamisen ja annoin mennä, paino alkoi tippua itsestään. Jatkuva ruoan tauoton ajatteleminen, repsahduksista murehtiminen, ruoka-, liikunta- ja monen muun päiväkirjan pitäminen yms. jäi pois. Ja kun annoin itselleni luvan syödä mitä vain, yllättäen herkut eivät olleetkaan niin houkuttelevia. Toki ensimmäiset pari viikkoa paino nousi, mutta sitten kun olin ahtanut itseni yli kymmenen vuoden "puolipaaston" jälkeen täyteen kaikkea mahdollista ja mahdotonta, tuli toppi. Nykyään pystyn syömään kohtuudella kaikenlaisia herkkuja eikä pakottavaa rasvan, suolaisen ja makean tarvetta enää ole.
En sano, että toimii kaikille, mutta suosittelen ainakin lämpimästi kokeilemaan. Olen todellakin elänyt sitä LAIHDUTTAJAN elämää monen monta vuotta ja tiedän mistä puhun!
Oikein iloista ja aurinkoista kesää kaikille kiloihin katsomati!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen ihan samaa mieltä!
Minä aloitin terveelliset elämäntavat vajaat kaksi kuukautta sitten ja kyllähän tuota läskiäkin on lähtenyt sen verran, että olen asiasta saanut jo palautettakin :o) Vaikka tarkoitukseni onkin laihtua, en ota asiasta mitään paineita, vaan opettelen uusia elämäntapoja. Puntaria en edes omista, mittanauhaa käyttelen silloin, kun muistan. Vaatteista, peilistä, olosta, sekä muiden kommenteista tiedän kyllä, mihin suuntaan ollaan menossa. Toistaiseksi näyttää ja tuntuu hyvältä =o)
Olen lisännyt liikuntaa ja harrastankin sitä nyt vähintään 3 kertaa viikossa noin tunnin kerrallaan niin, että tulee hiki (ennen vain noin kerran viikossa). Mitään ruokaa en ole kieltänyt itseltäni, mutta pidän kohtuuden kaikessa. Välillä pitää herkutella, mutta sitä tapahtuu harvoin. Kummasti on karkinhimokin tässä parin kuukauden aikana hävinnyt, eikä makea enää maistukaan niin hyvälle, mitä ennen.
Ihan kuin itse olisin kirjoittanut tuon sinun viestisi! :) Olen saman pituinen ja painoinenkin ja tyytyväinen kun tuo teini-ikäisestä alkanut laihdutuskausi alkaa olla ohi...
Jos liikaa miettii ja vähentää syömisiään, repsahtaa helposti uudelleen. Tiedän kokemuksesta! Olen kova syömään makeaa ja kun kielsin kaikki herkut itseltäni monina kertoina, repsahdin helpommin ja silloin sitä tulikin sitten syötyä ja PALJON (ja pitkään)!
Nykyään pidän lauantaina karkkipäivän, jolloin syön kaikkea mitä mieli tekee... joskus vielä sunnuntainakin. Arkisin kuitenkin koitan syödä mahdollisimman terveellisesti mutta turhaa kaloreita ym stressaamatta. En kuitenkaan kiduta itseäni jos joku tarjoaa viikolla jtn hyvää, kunhan muistaa kohtuuden!
Tässä vuosien varrella oppinut kuitenkin hyvin tietämään mikä on terveellistä ja mikä ei... Kirjoja ja lehtiäkin tullut opiskeltua.
Tsemppiä kaikille laihduttajille!! You can do it! :)
Itsellä on käynyt niin,että olen pitänyt 3 vuotta ruokapäiväkirjaa.Päivittäin rehellisesti.Lopetin sen 2kk sitten ja nyt vasta alkaa tapahtumaan!Nyt kun kirjaa selailee niin paino on jojoillut 10kg:n sisällä koko ajan.Ja nyt kun kirjaa ei ole niin olo on keventynyt,koska en kiinnitä ruokaan yhtä paljon huomiota.Kuullostaa ehkä oudolta,mutta olo on parempi ja taidankin unohtaa ajatuksen aloittaa uutta ruokapäiväkirjaa..