Mulla ei oo naisista kuin huonoja kokemuksia.
enää en jaksa edes uskoa mihinkään tosirakkauksiin sun muihin paskapuheisiin....
eli suhdetta en enää halua...jossain vaiheessa vaan riittää...silti haluan joskus jälkikasvua.
tein diilin erään naisystäväni kanssa että lähivuosian teen lapsen hänen kanssaan kun hänkin lapsen haluaa...muttei mitään muuta. eli ei yhteenmuuttoja ei mitn muutakaan.
lapselle aion silti olla olemassa. vastuu pitää kantaa. lapsella on oltava isä ja äiti
kommentteja tämmöseen kiitos.
ps: kiitos muuten suomen naisille "hyvästä kohtelusta"
enää en jaksa edes uskoa mihinkään tosirakkauksiin sun muihin paskapuheisiin....
eli suhdetta en enää halua...jossain vaiheessa vaan riittää...silti haluan joskus jälkikasvua.
tein diilin erään naisystäväni kanssa että lähivuosian teen lapsen hänen kanssaan kun hänkin lapsen haluaa...muttei mitään muuta. eli ei yhteenmuuttoja ei mitn muutakaan.
lapselle aion silti olla olemassa. vastuu pitää kantaa. lapsella on oltava isä ja äiti
kommentteja tämmöseen kiitos.
ps: kiitos muuten suomen naisille "hyvästä kohtelusta"
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ollaanko me kenties joskus tavattu, kun noin kiittelet?
jos omat vanhempani olisivat tehneet tuollaisen tempun, ei se olisi ollut omiaan luomaan turvallisuuden tunnetta elämääni. rakkaus kuuluu ihmisen luonteeseen, sen kaipuu on osa sielua. mitäs sitten kun tapaatkin naisen jonka kanssa tunnet itsesi ja elämän kauniiksi ja haluat olla hänen kanssaan niin pitkään kuin aika sallii? luultavasti haluat lapsen hänen kanssaan, perheen joka on elämäsi ydin kunnes kellot soi. harkitsisin tuota päätöstäsi. usko on niin herkkä asia. joku on sulta vienyt uskon todelliseen rakkauteen, mutta joku voi sulle sen myös antaa.
semmosta hörynlöryä, ettei paremmasta.
Muijat ne jaksaa jauhaa paskaa...
melkoisella isällä sitä paiskataan.
Hoida psyykesi tasapainoon ja lopeta syyttely.
Naiset ne saa lutkailla ja vittuilla sielunsa kyllyydestä. Sitten kun hieman huomauttaa asiasta niin se onkin "SYYTTELYÄ" ynnä muuta paskaa. Tunge itsesi pilluusi, kiitos.
Oot päässy jo tähän vaiheeseen. Seuraava vaihe on tod. näk. se että annat anteeksi kaiken "paskan" mitä olet kokenut koska et jaksa enää miettiä turhanpäiväisyyksiä vaan aikuistut entisestään.
Pillun jakaminen kaikille ja kieroilu on ihan OOKOO niin kauan kuin suorittajana on nainen. LAitan korvan taakse.
tilanteesi, olette molemmat aika yksinäisiä, mutta ette ole sopivia toisillenne. Tein saman diilin yli 20 vuotta sitten. Eli jos neljääkymmentä kolkutellaan molemmat,eikä vakisuhdetta ole, tehdään
yhteinen lapsi.
Ei siinä ollut mitään vastuuntunnottomuutta, päinvastoin! molemmat halusimme olla joskus isä ja äiti. Rakastimme toisiamme, mutta emme voineet elää
yhdessä.
Nyt meillä molemmilla on omat lapset. Ajattelen lämpimästi tuota toista. Ja tiedän, että hän ajattelee minusta samoin.
Se oli henkireikä, se ajatus silloin, että ei jää lapsettomaksi, .............
tuo lapsen saaminen?
Olen varmaan todella poikkeava, kun en asiaa ymmärrä. Perhekeskeiset kaverit ovat niin touhussa mukuloistaan, mutta itsellä ei vaan ajatus kolahda. Sanovat, että kyllä se sitten ajatus muuttuu, kun omia saa. Minä kun en ole omia ajatellut väsätä, niin ajatus ei varmaan ole sitten muuttumassa.
Mikä siinä lapsettomaksi jäämisen ajatuksessa ahdisti?
Kaikenmaailman perat ja pirjot haluaa levittää vittumaisia geenejään maailmaan. Ei siinä sen kummempaa.
Tuohan olisi mitä parahin järjestely! Itsekkin olen miekkonen ja mielellään jonkun naperon tulevaisuudessa väsäisin. Kuitenkaan ajatus yhteistaloudesta, keski-iänriisistä ja pyylevöityvästä naisesta ei kuulosta ideaaliselta loppuelämän ohjelmalta.
Minun mielestäni tosin suomalaisissa naisissa ei ole mitään merkittävää vikaa. Puhuvat ymmärrettävää kieltä ja ovat paremman näköisiäkin kuin yhdessäkään vieraassa maassa, missä olen käynyt. Mutta ei se parisuhde ja muu sellainen kuitenkaan taida olla minun tee-kuppini.
Itse asiassa mielestäni ei mitenkään huono järjestely. Kaksi ihmistä jotka molemmat haluavat lapsen mutta eivät suhdetta, täydellinen yhteisymmärrys, lapsella molemmat vanhemmat sovussa keskenään. Minä en näe ongelmaa.
Voisi meianan olla varsin täydellinen ratkaisu jos olette molemmat vastuuseen valmiita ja pelisäännöt selvillä, huoltajuus yms. kysymykset sovittuina.
***
Aina elämässä ei kaikki mene niin kuin haluaisi, ei saa sitä perinteistä perhettä mistä on mahdollisesti haaveillut.
Mielestäni kyseinen ratkaisu ei kuulosta lainkaan pöllömmältä jos todella kummallakaan ei ole mitään muita luuloja "suhteen" osalta.