Niin. Haluaisin vain tietää että onko kellään kokemuksia meksikolaisista naisista ja jos on niin millaisia kokemuksia he teissä herättivät ja/tai millaisia kokemuksia olette kohdanneet? Itse tutustuin joitakin kuukausia sitten meksikolaiseen naiseen joka on korkeasti koulutettu ja asuu Mexico Cityssä. Eikä hän myöskään ole harras tai elämäntapa katolinen. Nyt olisi tarkoitus ottaa askel eteenpäin ja katsoa mitä tuleman pitää. Mutta siis, haluaisin vain kuulla kokemuksianne millaista on olla, elää meksikolaisen naisen kanssa. Siis suomalaiset ja myöskin muut miehet ja miksikäs ei myöskin naiset, kertokaa kokemuksistanne meksikolaisista naisista.
t. Traveller
t. Traveller
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meksikossa on tullut asuttua jonkin verran, lähinnä juuri Cityssä. Naisia on siinä maassa kyllä ihan joka lähtöön, kuten toki muissakin maissa, mutta koska kyseessä on suuri maa, niin porukkaa on vielä enemmän joka junaan osan jäädessä asemalle...
Meksikolaisen naisen suurin tavoite on lähes aina mennä naimisiin ja perustaa perhe. Mitä vähemmän koulutettu ja mitä pienempi paikkakunta, sitä aikaisemmin. Itse olen ollut tekemisissä lähinnä (alempaa) keskiluokkaa olevien kanssa Cityssä asuessani, ja heistä suurin osa on jo naimisissa 20-25-vuotiaana, ja etenkin, jos koulu on jäänyt yläasteeseen tai kesken. Eli aika perinteistä meininkiä, myös monelle on itsestäänselvyys, että mies on perheen pää ja tekee pitkää päivää elättääkseen perheen. Tosin moni modernimpi ja koulutetumpi nainen haluaa myös tehdä töitä, tosin nainen jää joko kotiin lapsen syntymän jälkeen tai sitten isovanhemmat tai muut sukulaiset hoitavat lasta naisen käydessä töissä. Tosin osa paikallisista miehistä haluaisi naisen jäävän kodinhoitajaksi, myös erään yliopiston käyneen kaverini poikaystävä yritti saada kamuani jäämään kotiin, kunhan menevät naimisiin...
Itse tulen juttuun aika harvan meksikolaisen naisen kanssa (olen itse nainen), aika vähän on löytynyt yhteisiä jutunaiheita, mutta silti suurin osa on mukavia, ystävällisiä ja uteliaita, ainakin jutellessa. Toisaalta taas juoruilua ja kyräilyäkin on tullut koettua. Ihmetystä herättää, kun en hirveästi jaksa meikata enkä ole 25 ikävuoteen mennessä seurustellut kuin kerran. Niitä ihan radikaalimpia mielipiteitäni en viitsi kovin monelle edes toitottaa (ateismi ja abortin hyväksyminen), kun muutenkin on jo rebellin maine:)
Sen verran lisäystä, että jotkut miespuoliset kaverini Meksikossa valittelevat, että paikalliset naiset ovat turhan pinnallisia ja pappa betalar-mentaliteetilla varustettuja. Eli jotkut miehet ottaisivat tyttöystäväkseen naisen, joka ei välitä miehen autonmerkistä tai vanhempien taloudellisesta tilanteesta. Välillä näkee sitä, kun naiset yrittävät miellyttää miehiä kuka milläkin tavalla ja ovat mustasukkaisia omista miespuolisista ystävistään. Myös se, että mies (aina) maksaa treffeillä molempien puolesta, on ihan yleistä, omat tarjoukseni kulujen puolittamisesta saavat vastaanotoksi lähinnä kulmien kohottelua...
Olen nainen eikä minulla ole koskaan ollut suhdetta meksikolaiseen. Mutta opiskelin ja työskentelin aikoinani jenkeissä ja siellä tietenkin on meksikolaisilta tuttavilta vaikea välttyä.
Jos naisystäväsi on korkealle koulutettu niin hän varmasti arvostaa miestä, joka kannustaa häntä etenemään uralla ja auttaa häntä myöhemmin nykyaikaisesti yhdistämään työn ja perheen. Meksikolaisilla on yleensä tiiviit sukulaissuhteet ja suvusta voi tulla taakka ja rasite, jos ei ole ihan niin tunkeileviin sukulaisiin tottunut.
Voit myös ihan hyvin kysyä näitä asioita naiselta itseltään noin vain jutustellen, jokainen nainen ilahtuu jos hänen tulevaisuuden haaveita haluaa joku kuunnella.
Tääl Helsingissä on ainakin hyvät latinopiirit. Kotiutumisessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa.
¡Hasta la vista!