Täysjärkinen lähtee suhteesta jos häntä piestään, joten jos esim. nainen jää väkivaltailtaiseen suhteseen, on hänellä itsellään myös sairaalloinen halu kuitenkin jäärä suhteeseen.
Tunsin yhden naisen (olen itse mies), joka kertoi aina kuinka hänen oma kulta oli jälleen hakannut hänet, repinyt hiuksista jne. Joka kerta sanoin että ota ero, ei se mies muutu. Kerran sitten ottikin ns. eron ja mies joutu muuttaa heidän yhteisestä kämpästään pois. Nainen tietty sai vielä turpaansa kunnolla kun mies oli viimeisiä tavaroitaan hakemassa.
Eroa kesti "huimat" parisen viikkoa ja nainen otti miehensä takas kun oli puhelimessa kuulema leperrellyt kaikkea niin mukavaa ja kertonut rakastavansa tätä naista. Mies muutti yhteen ja kesti muutaman päivän niin oli taas hakannut tätä naista.
Monesti naisen kanssa kun puhelimessa juteltiin, kuulin taustalta sitä mekkalaa millaisessa helvetissä tämä nainen eli....miehensä kavereineen ryyppää ja meluaa, taustalta kuuluu ryminää... kuulema hänen "kultansa" kavereineen ryyppäävät aina ittensä tajuttomaksi.... ja tämä nainen sai aina välillä turpiin, jolloin salaa soitti toisesta huoneesta minulle itku kurkussa.
Tämä nainen kertoi minulle aina näitä masentavia juttuja, enkä oikein niitä olis halunnut enää kuulla, kun ei ole mitään mieltä piristävää olla jollekin joku psykiatri.. ja itseäni monesti ärsytti kun tämä nainen näytti itse aina ottavan sen retku-ukon takaisin, eikä kunnellut järkeä.
Aloin pitämään tätä naista jollain lailla sairaana, kun aina selitti kuinka mies oli taas hakannut, aivan kuin olisi kerjännyt minulta sääliä tms. Myöhemmässä vaiheessa en enää jaksanut sanoa muuta kun "jaaha, no sen nyt arvaskin että saat turpas ennemmin tai myöhemmin" yms. kyynistä.
Kesti muutaman kuukauden, ettei hän soittanut ja itse aloin sillä välin seurustelemaan mukavan ja selväjärkisen naisen kanssa. Eräänä iltana hän sitten soitti ja taas selitti kuinka mies oli hakannut hänet oikein kunnolla..kysyi lopuksi miten minulla menee, johon sanoin totuuden, eli että seurustelen yhden todella kivan naisen kanssa ja olemme muuttaneet yhteiseen asuntoon..kerroin vielä mitä kaikkea olemme kesän aikana tehneet..lomailleet yhdessä jne.
Tämän jälkeen tämä nainen ei enää koskaan ole soittanut minulle kun kerroin seurustelevani onnellisesti. Arvelen että hän alitajuisesti etsi jotain sinkkumiestä "psykiatrikseen", joka voisi jotenkin pelastaa hänet. Kun hän kuuli että seurustelen, hän kai etsi uuden "psykiatrin" jostain.
Ei kukaan voi toista kuitenkaan väkisin hakea jos hän elää tuollaisessa parisuhteessa. Hänen on itse oltava vahva ja tehdä se päätös ettei ota enää ukkoa ja uskoa hänen valheitaan rakkaudesta. Tämä nainen oli kai henkisesti epävarma ja heikko, jota varmaan kaikki naiset ovat, jotka tuollaiseen helvettiin jää lojumaan.
En tiedä miten hänellä tällä hetkellä menee, toivottavasti on edes elossa. Minulla ja omalla kullallani menee hyvin, etsimme sopivaa OK-taloa itsellemme ja elämä muutenkin hymyilee.
Se on jokaisen valinta miten onnellinen elämässään on, muistakaa se, jotka jäätte hakattavaksi juopolle retkulle. Onko elämänne sen arvoista?
Tunsin yhden naisen (olen itse mies), joka kertoi aina kuinka hänen oma kulta oli jälleen hakannut hänet, repinyt hiuksista jne. Joka kerta sanoin että ota ero, ei se mies muutu. Kerran sitten ottikin ns. eron ja mies joutu muuttaa heidän yhteisestä kämpästään pois. Nainen tietty sai vielä turpaansa kunnolla kun mies oli viimeisiä tavaroitaan hakemassa.
Eroa kesti "huimat" parisen viikkoa ja nainen otti miehensä takas kun oli puhelimessa kuulema leperrellyt kaikkea niin mukavaa ja kertonut rakastavansa tätä naista. Mies muutti yhteen ja kesti muutaman päivän niin oli taas hakannut tätä naista.
Monesti naisen kanssa kun puhelimessa juteltiin, kuulin taustalta sitä mekkalaa millaisessa helvetissä tämä nainen eli....miehensä kavereineen ryyppää ja meluaa, taustalta kuuluu ryminää... kuulema hänen "kultansa" kavereineen ryyppäävät aina ittensä tajuttomaksi.... ja tämä nainen sai aina välillä turpiin, jolloin salaa soitti toisesta huoneesta minulle itku kurkussa.
Tämä nainen kertoi minulle aina näitä masentavia juttuja, enkä oikein niitä olis halunnut enää kuulla, kun ei ole mitään mieltä piristävää olla jollekin joku psykiatri.. ja itseäni monesti ärsytti kun tämä nainen näytti itse aina ottavan sen retku-ukon takaisin, eikä kunnellut järkeä.
Aloin pitämään tätä naista jollain lailla sairaana, kun aina selitti kuinka mies oli taas hakannut, aivan kuin olisi kerjännyt minulta sääliä tms. Myöhemmässä vaiheessa en enää jaksanut sanoa muuta kun "jaaha, no sen nyt arvaskin että saat turpas ennemmin tai myöhemmin" yms. kyynistä.
Kesti muutaman kuukauden, ettei hän soittanut ja itse aloin sillä välin seurustelemaan mukavan ja selväjärkisen naisen kanssa. Eräänä iltana hän sitten soitti ja taas selitti kuinka mies oli hakannut hänet oikein kunnolla..kysyi lopuksi miten minulla menee, johon sanoin totuuden, eli että seurustelen yhden todella kivan naisen kanssa ja olemme muuttaneet yhteiseen asuntoon..kerroin vielä mitä kaikkea olemme kesän aikana tehneet..lomailleet yhdessä jne.
Tämän jälkeen tämä nainen ei enää koskaan ole soittanut minulle kun kerroin seurustelevani onnellisesti. Arvelen että hän alitajuisesti etsi jotain sinkkumiestä "psykiatrikseen", joka voisi jotenkin pelastaa hänet. Kun hän kuuli että seurustelen, hän kai etsi uuden "psykiatrin" jostain.
Ei kukaan voi toista kuitenkaan väkisin hakea jos hän elää tuollaisessa parisuhteessa. Hänen on itse oltava vahva ja tehdä se päätös ettei ota enää ukkoa ja uskoa hänen valheitaan rakkaudesta. Tämä nainen oli kai henkisesti epävarma ja heikko, jota varmaan kaikki naiset ovat, jotka tuollaiseen helvettiin jää lojumaan.
En tiedä miten hänellä tällä hetkellä menee, toivottavasti on edes elossa. Minulla ja omalla kullallani menee hyvin, etsimme sopivaa OK-taloa itsellemme ja elämä muutenkin hymyilee.
Se on jokaisen valinta miten onnellinen elämässään on, muistakaa se, jotka jäätte hakattavaksi juopolle retkulle. Onko elämänne sen arvoista?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olet varmasti oikeassa monessa asiassa tuossa kertomuksessasi. Olet oikeassa siinäkin, että ehkä tämä nainen etsi sinulta muutakin apua kuin vain psykiatrina oloa; odotti ehkä että sinä sinkkumiehenä "otat ja pelastat hänet" pois siitä kurjuudesta. Mutta sitähän sinä et tehnyt.
Tekstistä kuultaa lisäksi kyyninen asenne "heikkoja naisia" kohtaan. Jos ei alunperin ollut, niin kyllä tuollaisissa olosuhteissa murtuu vahvemmankin naisen itsetunto eikä siitä sitten enää niin vain lähdetä!
Ja täytyy muistaa, että miehet aina löytävät itselleen tarvitemansa hoivaajan, hoitajan ja pelastajan. Naiset eivät niinkään vaan jäävät yksin ja turvattomiksi. Eihän tämä sinun kertomuksesikaan nainen saanut sinusta sitä "pelastajaa" mitä olisi rinnalleen tarvinnut...
Näytin ja annoin ymmärtää jo melko alussa, että hänellä olisi normaalimpi elämä minun kanssani. Kyllä hän tiesi että voisi milloin vain irtaantua siitä juoposta ja tulla luokseni, mutta hän ei sitä tehnyt. Loppuvaiheessa en enää mitään antanut ymmärtää, sillä huomasin että hällä oli sairaalloinen tarve saada se juoppo nyrkkisankari aina vierelleen.
Se miksi tunnun kyyniseltä nyt, johtuu siitä koska ymmärrän että nuo hakatut avopuolisot, vaimot jne. haluavat itse elää siinä suhteessa. Eivät he siitä halua pois, tilanne kun tupakoitsijoilla "pitäs lopettaa, mutta kun ei kuitenkaan ihan vielä.".
Aloin onneksi irtaantua hänestä lopulta, se onnistui olemalla kyyninen hänen juttujaan kohtaan. Minulle ja kelle tahansa on raskasta olla likasankona. Kun tuollaisesta helvetistä saa jatkuvasti kuulla omin korvin vieläpä siten kun äijä taustalla riehuu, alkaa itsekin masentumaan. Onneksi aloin irtaantua hänestä ja hakeuduin positiivisempaan seuraan.
Usko pois, mutta minä neuvoin kaikin mahdollisin tavoin, mutta ei sitä loputtomiin jaksa samoja neuvoja sanoa. Aina kun juteltiin, niin lähes joka kerta puolet jutusta oli sitä että hän kertoi miten mies häntä hakkasi jne. Ei semmoista jaksa vuostolkulla, kokeile itse, niin tulet lopulta kyyniseksi kun toinen tieten tahtoen hakeutuu hakattavaksi.
siinä että kumpikin jollain tavalla sairaita päästään.En tiedä rakastaako joku niin paljon uhrin asemaansa,että haluaa elää väkivaltaisessa suhteessa vuosikausia. Eräällä ystävällä oli ja on kai vieläkin sama tilanne.Ja se on raskasta tukea,kuunnella ja antaa samoja neuvoja monta vuotta ja täysin turhaan kun toisella ei ole aikomustakaan tehdä itse asialle mitään.Apua ja tukea saa varmasti kaikki,se sitten on jokaisen oma asia,haluaako sitä ottaa vastaan. Itse he sen päätöksensä tekevät jäämällä tai palaamalla yhä uudelleen ja uudelleen samaan suhteeseen,kun vaihtoehtoja kuitenkin on.
"Tekstistä kuultaa lisäksi kyyninen asenne "heikkoja naisia" kohtaan."
Samaa mieltä. Lisäksi tuo: "Nyt asumme OK-talossa" tms. oli aivan turhaa infoa. Korostaa vain sitä, että ap:lla on materialistiset ja kovat arvot.
enää naisia ei niin vain "pelasteta", kun tiedetään heidän OMAOSUUTENSA soppaan. Päinvastoin, sivullinen mies ajattelee nykyään että riidankylväjä saa mitä tilas!
Minulle tämä mies viestii sitä, että miten pajon paremman elämän tämä nainen olisi saanut "kuuntelevan" miehen kanssa. Hän todennäköisesti piti todella naisesta ja olisi voinut tarjota hänelle paremman elämän jos nainen olisi jättänyt hakkaajan ja ottanut hänet. Tässähän oli juuri ´"pelastaja" mutta nainen ei älynnyt sitä tai ei sitten pitänyt miehestä tarpeeksi irrottautuakseen. Sitä pelkää mistä ei mitään tiedä tai muista, jopa hyvää. Moni hakkaaja uhkaa tappaa myös naisen pelastajat ja kyseessä voi olla myös kunnollisen miehen suojelu, vaikka välittäisikin tarpeeksi.
minusta tekstistä kuultaa se, että ap. olisi todella välittänyt kyseisestä naisesta (ollut jopa rakastunut?), ja olisi ollut varmasti myös naisen tukena jos olisi eronnut väkivaltaisesta miehestään.
mutta näyttää siltä, että nainen valitsi kuitenkin tuon hakkaavan renttumiehen. niinkuin monesti niin käy... kunnollinen mies ei viehätä (muuta kuin kuuntelijana ja ystävänä) ja ymmärrettävästi tuommoinen v***ttaa, varsinkin jos vieläkin välittää siitä naisesta.
miksi kaikki puolustavat tässä tuota naista?? eikö kukaan osaa asettua tuon ap:n asemaan. mitä muuta hän olisi voinut enää tehdä?
olen samaa mieltä, että kyllä siihen suhteeseen kaksi tarvitaan.
vaikea tuommoisesta tilanteesta on lähteä, ymmärrän kyllä sen. mutta jos kerran olivat jo erilleenkin muuttaneet (mikä on iso askel jo), ja jos nainen siihen pystyi, niin miksi ei pysynyt päätöksessään että jättäisi miehensä..??? kun sinäkin vielä siinä vaiheessa olit hänen tukenaan, ettei hän aivan yksin olisi jäänyt.
tuon naisen kannattaisi mennä ammattiauttajan puheille... et sinä tuossa varmaankaan enempää olisi pystynyt tekemään...
"Täysjärkinen lähtee suhteesta jos häntä piestään, joten jos esim. nainen jää väkivaltailtaiseen suhteseen, on hänellä itsellään myös sairaalloinen halu kuitenkin jäärä suhteeseen."
Näin ikävästihän se on. Tuota henkisen ja ruumiillisen väkivallan kohteeksi joutuneen uhrin sielunelämää on yhtä vaikeaa ymmärtää kuin sarjamurhaajan tai pedofiilin tai kenekään muunkaan "epänormaalisti" käyttäytyvän persoonallisuuden motiiveja. En väitä että että kyseessä on yhtä "paha tauti" otin nuo esimerkisi vain siitä miten mahdotonta heitä on ymmärtää.
Eikä näitä väkivallan uhreja voi auttaa muuta kuin kuuntelemalla. Tärkeää on vakuuttaa uhrille että pahoinpitelyn syy ei ole uhrissa vaan että pahoipitelijä on se joka tekee väärin.
Paljon muuta ei voi tehdä, ehkä tarjota asuojapaikkaa. Mikään muu ei kuitenkan auta varsinaiseen ongelmaan kuin se, että uhri ITSE päättää lähteä ja tehdä asiasta lopun. Ja kun hän vihdoinkin päättää lähteä, ja saa lähdettyä, luulisin on tärkeää että uhrin ei tarttisi olla missään kahdenkeskisissä tekemisissä väkivallan tekijän kanssa jotta hänen henkinen manipuloiva otteensa kirpoaisi.
Mutta kun jopa terapeutitkin ovat sitä mieltä, että uhrin olisi osallistuttava väkivaltaisen ihmisen tukemiseen ja parantamiseen jopa eron jälkeenkin. On tullut itse karvaasti todettua, että ympäristö on tehnytkin tästä toisesta osapuolesta uhrin. Hänen yltiösosiaalisuutensa vetoaa jotenkin yleisöön ja itse vetäytyvänä,(ja nyt vielä enemmän) saankin hullun leiman.
turpiinsa jo oikeassa olemisensa todistelemiseksi. Niin sairaita ja kieroja voi naiset olla.
olisi ammattiauttajan avun tarpeessa. Esim. turvakodin kautta hän voisi saada asiallista tietoa perheväkivallasta. Tuo uudelleen aloittaminen kertoo siitä, että nainen on ihan liian luottavainen..
Monelta naiselta puuttuu itsesuojeluvaisto, onkohan se hukkunut jo lapsuuden hakkaamisten takia koska todennäköisesti jokainen sen muuten saa syntymälahjanaan. Ei osata arvostaa omia rajoja jos sitä ei ole arvostettu lapsena. Väkivalta on aina valinnallinen rikos, käyttäytyipa uhri millä tavalla tahansa ei voi tehdä rikosta hyväksyttävämmäksi uhrin avuttomuuden vuoksi jos ei ymmärrä vaaran merkkejä ja sanoo mielipiteensä. Riita puhdistaa ilmaa jos vastassa on terve ihminen.
Pelkkää pirullisuutta se on naisilta.
Koitin minäkin auttaa ja antaa tukea eräälle naiselle niin kauan kunnes huomasin että hän olikin se oikein riidan haastaja ja todella vittumainen suustaan. Jos ei voi olla kärpäsenä katossa niin ei todellakaan voi tietää kuka riidan aloittaja on. Ne ämmät jotka eivät lähde väkivaltaisesta suhteesta ovat tosi pahoja itsekkin. Hakevat vaan jotain tyhmiä "terapeutteja" itselleen että voisivat jatkaa samaa touhua edelleenkin. Usein he ovat läheisriippuvaisia ja takertuvat johonkin sairaasti ja käyvät itse ensin kiinni ja kun saavat turpiinsa niin tarvitsevat "terapeuttiaan" apuun, siis hyväksikäyttävät läheisiäänkin, vetävät läheisensäkkin samaan paskaan mukaan. Olen oppinut tunnistamaan tuollaiset tyypit ja pysyn kaukana heidänlaisistaan. Kaikkia sairaita ihmisiä ei pysty auttaan vaikka kuinka haluaisi. On opittava tunnistaan ne jotka todella apua haluaa ja ne jotka vaan hyväksikäyttää toisten hyväntahtoisuutta.
Uskon että on oikein monia naisia jotka hakeutuu tietoisesti hakattaviksi ja vieläpä provosoi kumppaniaan niin että turpaan tulee säännöllisesti, sitten esitetään uhria lahjakkaasti ja koskaan ei ole aikomustakaan lähtee suhteesta pois. Saman huijauksen kohteeksi minäkin jouduin vähäksi aikaa kunnes tajusin mikä on homman nimi. Ämmä ruikutti ja valitti mutta mitään aikomusta ei ollut jättääkkään äijäänsä. Aika turhauttavaa on sellaista kuunnella ja yrittää auttaa. Ja tosiasiassa se ns. uhri on paljon sairaampi kun se ns. pahoinpitelijä. Roolit voivat olla toisinpäin että uhri onkin se ns. pahoinpitelijä eikä se jota luullaan roistoksi. Toinen voi käyttää henkistä väkivaltaa siis se jota jota luullaan uhriksi. Henkisen väkivallan käyttäjä tarvitsee tukijoukkoja ja tyhmiä ihmisiä taakseen pönkittääkseen syyttömyyttään jotta voi jatkaa projektissaan ja hän ei aio koskaan jättääkkään uhriaan vaikka saisi mitenkä turpaansa.
Olen nainen ja koskaan minun kohdalle ei ole sattunut väkivaltaista kumppania, eikä tulekkaan. Kyllä sairaat ihmiset hakee sairaita kumppaneja, olet oikeessa, kummatkin päästään sairaita!
Varmaan herättää katkeruutta ja tuntuu turhauttavalta jos on autanut "turhaan" mutta turha sitä on tässä yhteydessä purkaa ja siten syyllistää ja halveksia niitä jotka jo muutenkin kamppailevat ongelmiensa kanssa, se ei ainakaan rakenna ja huomaan että olet jo asenteinesi väärä henkilö ollut auttamaan ketään.
En kirjoittanut tuota, mihin viittasit, mutta haluan sanoa,että tuossakin tapauksessa "uhri" ihan vapaaehtoisesti roikkuu pahoinpitelijässään.Jokainen joka sen haluaa saada loppumaan tietää vaihtoehdot.Pointtina tuossa oli nimenomaan se,että kyseisellä "uhrilla" ei ollut aikomustakaan lähteä ja siitä että oliko "uhri" sitten niinkään viaton,kun antoi ymmärtää ja halusi lähinnä säälipisteitä,ettei tarvitse itse ottaa vastuuta omista tekemisistään. Molemmat,pahoinpitelijä ja "uhri" olivat toisistaan riippuvaisia.
Täytyy olla vähän päävammainen jos ei apua ja neuvoja ota vastaan ja kukaan ei jaksa vuositolkulla, eikä pidäkkään, kuunnella kenenkään ongelmia sillä paskapyttynähän siinä saa olla ja hyväksikäytettävänä jos ns. uhrilla ei ole aikomustakaan lähtee suhteesta.
Huomaa mitä huomaat mutta tämä on totuus! Itseäänkin pitää suojella ettei kaikkee likapyykkiä kaadeta niskaan jatkuvasti. Auttaahan ei pidä ketään vaan antaa autettavalle itsensä auttamisen "avaimia ja ratkaisuja" käteen mutta jos ei ihminen ota vastaan niitä niin parempi katkaista välit kokonaan.
Jokainen on oman onnensa seppä niin että on törkeetä jatkuvasti käyttää ystäviään hyväksi roikkumalla väkisin epätyydyttävässä suhteessa ja mitään muuta ei ole annettavana ystäville kuin murheita murheiden perään. Täysin vastuuntunnotonta ja häpeemätöntä käyttää "likapyttynä" ystäviään jotka hyväntahtoisesti auttaisivat mutta mikään ei riitä ns. uhrille joka on sairas todellakin päästään ja riippuu väkisin väkivaltaisessa suhteessa ja toden näköisesti on itsekkin väkivaltainen tai vähintäänkin käyttää henkistä väkivaltaa. Kyllä naisetkin osaa...
on vain pieni vähemmistö ihmisistä.
maallikot väsyy helposti ja turhautuu, niin kuin tässä näkyy.
Mihin tutkimus tulokseesi perustuu väittämäsi?
Riiputko itsekkin jossain sairaassa suhteessa ja sairastutat lähimmäisesikin? Siis sairas ihminen vetää lokaan kaikki auttajansakkin ja pysyy kuin tauti kiinni suhteessaan eikä halua katsoo totuutta silmiin.
Kolahtiko joku kirjoituksessani kun noin vituttaa? Totuushan aina kirpaisee ja se ns. uhri ei aina olekkaan uhri vaan pahin kaikesta mutta kukaan ei tidä kun ei ole kärpäsenä katossa katselemassa ns. uhrin touhuja. Provosoimalla nainen saa kenellä tahansa miehellä nyrkit pystyyn halutessaan. Tiedän kuinka pahoja naisetkin voivat olla ja paha ämmä palaa aina ärsyttään miestään ja väkisin siinä riippuu sanoi kuka tahansa mitä neuvoja tahansa.
Jos nainen on itseensä arvostava ja mies käy syyttä kiinni niin hän lähtee heti pois sellaisesta suhteesta. Mutta näitä ämmiä en ymmärrä jotka riippuu kuin riippa kivi ja sälyttää läheisienkien harteille omia ongelmiaan, siis täysin itsekkäitä ja narsisteja. Hyväksikäyttää muiden ihmisten hyväntahtoisuutta. Ne eivät mene ammattiauttajien pakeille kun pelkäävät jäävän kiinni huijauksesta.
Onneksi kuulun vähemmistöön ainakin sen takia koska en ikinä alentuisi pahoinpidellyksi kotonani. Onko enemmistö jo sellaista jotka alentuu väkivaltaan joka mutkassa?
Kenen ammattiauttajan kuvittelet pystyvän repivän väkisin pois suhteesta?
hän ei koskaan lyö naista.
Kerro nyt sitten sekin vielä, että miksi naisen on aina lähdettävä sieltä omasta kodista?
Eikö se öykkäri yleensä poisteta paikalta kaikkialla muualla?
Puhut vitutuksesta, mutta kyllä se olet ihan selkeästi sinä jonka vitutuskäyrä on pahasti punaisella.
Minä en ole tuo edellinen kirjoittaja, joten älä suotta enää hänen kimppuunsa käy.
mahdollisuudet auttamiseen, jos hän on kunnolla perehtynyt asiaan.
Maallikko sortuu helposti syyllistämiseen turhautuessaan ja tekee sillä tavoin paljon vahinkoa.