Onko tästä aiheesta voimassa olevaa keskustelua, ennen kuin alan vuodattamaan :) ?
Etä äitipuolen
Asema, surut ja ilot
3750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
välillä. Itsellä ei omia lapsia. Olen ollut suhteessa lapselliseen mieheen pitkän aikaa. Lapset saatu aikuiseksi. Mutta nyt alkaa tulla vaikeat tunteet pintaan, kun molemmat lapset ovat menossa avioon ja toisella jo lapsia. Nyt tunnen itseni voimakkaasti ulkopuoliseksi. Mieheni ja ex häärivät onnellisena, onneksi omilla tahoillaan. Ja minä suren lapsettomuutta syvemmin kuin koskaan. Tunnen katselevani kasvavaa Perhettä ulkopuolisena, osattomana. Sellaisessa tunnetilassa, jota vain harva voi ymmärtää. Ei miehenikään. Rakastan miestäni, mutta joskus haluaisin vain lähteä pois...
Minäpäs ymmärrän TÄYSIN...tosin kaikki tuo on itselle tapahtunut osittain "teoriassa", mutta osittain myös jo käytännössä!
Eli (tyhmyyksissäni) menin rakastumaan kolme lasta omistavaan leskimieheen.
Nuokin lapset puskevat kohta "omaa haaraansa" ilmoille (kun vielä vähän tulee ikää lisää) ja MINÄ olen tässä melkein jo 10 vuotta ihmetellyt, että aikooko tuo "aikojeni rakkaus" koskaan edes viedä minua vihille...?
Enkä TOSIAAN viitsi ruveta enää ruinaamaan...! Alentavaa...! Pistin ukon jäähylle aika pitkäksi aikaa. Nyt on sellainen olo, että "ollako vai eikö olla" (siis tuossa kuviossa) vai PITÄÄKÖ PELASTAA ITSENSÄ JA HERMONSA ENNENKUIN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ???
aiheesta!!