Homma mene näin... Olin jokin viikko sitten ystävieni kanssa baarissa ja oikeastaan koko illan seuraani pyrki eräs mies. Hän oli erään ystäväni, joka oli mukana, tuttava.
Kertoi ihailustaan ja miten ihastuttava olen hänestä. Osittain ystävieni painostuksesta sitten lopulta annoin tälle miehelle puh nroni.
No, seuraavan pvänä puhelimeen tuli useita viestejä ja niissä hän ehdotteli tapaamista jne. Vastasin kohteliaasti pari kertaa, mutta en kommentoinut mitään tapaamisjuttuihin. Kiitin lähinnä illasta ja tarjoiluista, kuten mielestäni kohteliaasti pitää tehdä.
Nyt ystäväni haukkuvat minua ja pitävät outona tyyliin ' oletko taas niin olevinaan, mikä vika siinä miehessä muka on, mikset mene edes kerran treffeille hänen kanssaan, eihä sun elämässä ikinä tapahdu mitään'. Olen koulutukseltani FT, eli tiedän että monelle voi olla vaikeaa kestää naista joka on 'liikaa lukenut', mutta en mielestäni kuitenkaan 'luule itsestäni liikoja', en yleensä ikinä edes baarissa kerro todellista ammattiani tms.
Naispuoliset ystäväni ovat mielestäni kivoja ja ihania ihmisiä, mutta valinneet elämässään toisin (lapset nuorena ja vähemmän sitä koulua), eivätkä ehkä siksi aina ymmärrä omaa erilaista elämääni ilman niitä lapsia.
Tuo, että olen ollut useamman vuoden sinkkuna, enkä ole edes käynyt baareissa tai treffeillä (ystävät on kaikki perheellisiä eivätkä lähde kanssani ulos) pitää kaikki paikkansa. Suhde- tai miesrintamalla on pitkään ollut hiljaista.
Teilaanko ja tuomitsenko minuun ihastuneen miehen liian kevyesti, pitäisikö hänet nyt sitten nähdä edes kerran? Jotenkin vaan mietin, miten sen sitten osaisi kauniisti ja toista loukkaamatta sanoa, jos ei sitten haluakkaan enää toista kertaa tavata? Olen aivan varma, että tuo ihailijani nimittäin olisi aika heti tyyliä 'kiinni ja pussailemassa' minut nähtyään, itseäni vähän ahdistaa liian hyökkäävä käyttäytyminen.
Tarvitsen aikaa ja rauhallisempaa tahtia tutustumiseen, varsinkin kun vanhoista suhteista voi olla vielä niitä tarumoja jäljellä, en helpolla enää luota miehiin.
Vuodattaako tuo kaikki tälle ihailijalle vai mitä? Jos ei heti ole sata lasissa ihastunut, voiko sitä olla edes jatkossa? Kannattaako miestä edes tavata, jos nyt jo epäröi tapaamisen mielekkyyttä?
Liian kiltti nainen? Pitääkö tylysti vaan laittaa viesti 'sori, ei kiinnosta nähdä'? ja tämän viestin jälkeen saada ystävien haukut taas niskaan, kun sille nirppanokalle ei kukaan kelpaa...?
Kertoi ihailustaan ja miten ihastuttava olen hänestä. Osittain ystävieni painostuksesta sitten lopulta annoin tälle miehelle puh nroni.
No, seuraavan pvänä puhelimeen tuli useita viestejä ja niissä hän ehdotteli tapaamista jne. Vastasin kohteliaasti pari kertaa, mutta en kommentoinut mitään tapaamisjuttuihin. Kiitin lähinnä illasta ja tarjoiluista, kuten mielestäni kohteliaasti pitää tehdä.
Nyt ystäväni haukkuvat minua ja pitävät outona tyyliin ' oletko taas niin olevinaan, mikä vika siinä miehessä muka on, mikset mene edes kerran treffeille hänen kanssaan, eihä sun elämässä ikinä tapahdu mitään'. Olen koulutukseltani FT, eli tiedän että monelle voi olla vaikeaa kestää naista joka on 'liikaa lukenut', mutta en mielestäni kuitenkaan 'luule itsestäni liikoja', en yleensä ikinä edes baarissa kerro todellista ammattiani tms.
Naispuoliset ystäväni ovat mielestäni kivoja ja ihania ihmisiä, mutta valinneet elämässään toisin (lapset nuorena ja vähemmän sitä koulua), eivätkä ehkä siksi aina ymmärrä omaa erilaista elämääni ilman niitä lapsia.
Tuo, että olen ollut useamman vuoden sinkkuna, enkä ole edes käynyt baareissa tai treffeillä (ystävät on kaikki perheellisiä eivätkä lähde kanssani ulos) pitää kaikki paikkansa. Suhde- tai miesrintamalla on pitkään ollut hiljaista.
Teilaanko ja tuomitsenko minuun ihastuneen miehen liian kevyesti, pitäisikö hänet nyt sitten nähdä edes kerran? Jotenkin vaan mietin, miten sen sitten osaisi kauniisti ja toista loukkaamatta sanoa, jos ei sitten haluakkaan enää toista kertaa tavata? Olen aivan varma, että tuo ihailijani nimittäin olisi aika heti tyyliä 'kiinni ja pussailemassa' minut nähtyään, itseäni vähän ahdistaa liian hyökkäävä käyttäytyminen.
Tarvitsen aikaa ja rauhallisempaa tahtia tutustumiseen, varsinkin kun vanhoista suhteista voi olla vielä niitä tarumoja jäljellä, en helpolla enää luota miehiin.
Vuodattaako tuo kaikki tälle ihailijalle vai mitä? Jos ei heti ole sata lasissa ihastunut, voiko sitä olla edes jatkossa? Kannattaako miestä edes tavata, jos nyt jo epäröi tapaamisen mielekkyyttä?
Liian kiltti nainen? Pitääkö tylysti vaan laittaa viesti 'sori, ei kiinnosta nähdä'? ja tämän viestin jälkeen saada ystävien haukut taas niskaan, kun sille nirppanokalle ei kukaan kelpaa...?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kerro tämä hänelle.
Et sanallakaan kommentoi sytyttikö tuo mies millään lailla? Jos ei, miksi helvetissä vehtaisit asiaa sen enempiä?
Voi hyvä elämä sentään. Ensinnäkin sinä ja kaltaisesi olette vastuussa hyvin suuresta määrästä miessukupuolen kohtuuttomista sydänsuruista. Ei voida antaa pakkeja tai edes kohteliaasti vihjata että ei... Annetaan kunnolla ihastua ja sitten näytetään vihreetä valoa mahdollisimman pitkälle. Lopuksi sitten jätetään kokonaan vastaaamatta ja vältellään tai sitten nopea töksäytys liian myöhään. Sanokaa ajoissa *erkele!
Noin, kiitos ja nyt kun sain tuon pois sydämmeltä, niin se toinen asia... Jos oikeasti haluaisit tuota miestä sen kyllä tietäisit etkä kiertelisi ja kaartelisi tuolla tavalla. Olet ns "kiltti nainen" ja oletat että sinun pitää arvostaa miehiä jonkun paremman asteikon mukaan kuin muu hameväki, vaikka oikeasti haluat samanlaisen miehen kuin ne muutkin vaikka sitä et ehkä itsellesi osaa myöntääkään.
Vai onko tämä niin että oikeasti mies ehkä kiinnostaakin, mutta et pysty nielemään sitä että ne erilaisen elämän ja sinua välillä välttelevät ystävät ovat teitä junailemassa yhteen... Itsetunto ei kestä sitä että he ottaisivat "kunnian" teidän löytäessä toisenne. Luulisit että olisit jotenkin väärässä ja he oikeassa(?)
Mutta jokatapauksessa anna sille miehelle nopeasti sitä punaista valoa.. Te naiset kidutatte meitä miehiä niin usein että jätttäkää edes tuollainen aiheeton pitkä kidutus väliin kaiken reiluuden nimissä.
Tänään. Näin se meni
Morjens,
Olen niin raukkamainen,että hoidan asian näin sähköpostilla.Eli tiedät varmaan.Mun mielestä meidän kannattaa lopettaa tämä tapailu.Mie en ole valmis siihen rumbaan,että pakkaan tavarat viikonloppuisin ja tulisimme sinne.Enkä toisaalta siihenkään,että te tulisitte tänne.Ehkä olen liian itsekeskeinen ihminen.
Toisaalta taas meillä ei ole ikinä kahdenkeskeistä aikuisten aikaa kuin mitä ihmeellisimpinä aikoina,yömyöhään rättiväsyneenä tai pikaisesti töissä(nykyisin ei sitäkään).Jotta suhde voisi hyvin,siinä kuuluisi olla sitä.
Ja täytyyhän sunkin myöntää,että olemme luonteiltamme täysin erilaiset,kuten myös intressimme.
Tämä ei johdu mitenkään ensi viikonlopun suunnitelmien peruuntumisesta.Olen miettinyt tätä jo kolmen viikon ajan.
Toivon todellakin, että kaikki mitä olen sinulle uskonut asioitani,pysyvät sinun tiedossa.Mulla ei ole ainakaan tarvetta kertoa sun asioita tai ruveta käyttäytymään sua kohtaan huonosti töissä.Toivottavasti ollaan molemmat aikuisia toisiamme kohtaan.
Terv.
sssss
pelleily.
"Olen koulutukseltani FT, eli tiedän että monelle voi olla vaikeaa kestää naista joka on 'liikaa lukenut',"
Tämä osa viestistä on vähän kummallinen. Ystäväsi eivät kestä naista, joka on 'liikaa lukenut'? Eivätköhän ne ystäväsi esittäisi sinulle samanlaisia kommentteja, vaikka olisit vaivoin selvinnyt peruskoulusta ja työskentelisit vaikkapa tarjoilijana. Ystävien neuvojen viisaus on kiinni ystävien viisaudesta. Typerät ystävät antavat typeriä neuvoja, viisaat ystävät viisaita, koulutuksesta viis. Olen ollut havaitsevinani, että naisporukoissa ystävät lähes aina usuttavat ystäviään milloin minkäkin miehen perään.
Jos mies ei kiinnosta, se kannattaa sanoa. Senkin voi sanoa pehmeästi. On paljon parempi kolhaista miehen itsetuntoa kerran kuin johtaa häntä harhaan hänen toiveitaan ruokkimalla.
Tuntuu siltä, että ystäväsi painostavat sinua kaverinsa kanssa treffeille. Jos et tiedä mennäkkö tapaamaan tuota miestä, et ole hänestä kiinnostunut. Jos olisit, odottaisit niitä treffejä innokkaasti.
Tiedän tuon saman itse, kaverit monesti yrittävät naittaa minua milloin kenenkin kanssa ja se lähinnä ärsyttää! Jokainen valitsee itse ja suhteet ovat monen asian summa. Kaveri voi olla 'ihan ok tyyppi' jollainen kait tuo mieskin on. Kaikista miehistä tai naisista ei vain voi tulla sydänystäviä ja kumppaneita.
Että FT ei ymmärrä oman elämänsä filosofisia ongelmia...
Niin se vaan on että paperi ei ole fiksuuden tae.
Miksi pitää analysoida noin kauheesti. menet tietty treffeille ja mahdollisimman pian. Pidät hauskaa, relaat ja jos mahdollista harrastat seksiä. Et ole tainnut saada aikoihin kun noin tiukkis oot, en ihmettele. Lemppaat sitten sen äijän jos ei synkkaa mut treffeille kandee mennä.
kavereidesi kanssa. Ei toista voi tuntea edes 5 treffien jälkeen. Miksi et voisi kaverimielessä tutustua? Mitä siinä menetät?
Et näemmä arvosta tippaakaan että toinen on sinusta noinkin paljon kiinnostunut. Kohtelet toisen ihastusta kuin roskaa. Varmaan johtuu omista "traumoistasi".
Uskomatonta soopaa.
Mikä pakko ihmisen on muka tutustua johonkin ventovieraaseen, jos ei itse halua?
Ventovieraan ihmisen tunne-elämä ei ole ihastuksen kohteen vastuulla.
Miksi siis pitäisi väkipakolla treffailla "kaverimielessä", jos _ei halua_? Käsittääkseni jokaisella on vapaus valita, mitä tekee ja mitä ei. Ja kuinka usein se ihastunut edes käsittää, että kyse on kaverimielessä tapailusta? Viisien treffien jälkeen hänen haaveensa ovat saaneet paljon polttoainetta, vaikka ihastuksen kohde ei edelleenkään olisi ollenkaan kiinnostunut.
Tuo on hyvä esimerkki siitä, että ei kannata uskoa niitä kavereitaan vaan OMAA itseään.
Jos et kerran ole siitä miehestä kiinnostunut poika/miesystävänä, älä lähde treffeille.
Jos ihastut itse, tiedät sen kyllä.
Jos ihmiset vähän enemmän valikoisi niitä treffikumppaneitaan, eikä seurustelisi vaan kavereitten, suvun ja yhteiskunnan painostuksen takia (sinkut on ei-toivottuja), olisi vähemmän avioeroja ja yh-vanhempiakin.
Jos suhde perustuu vaan kaveriperiaatteelle tai vain toinen on ihastunut/rakastunut, ero on edessä kun se ei-ihastunut tapaa miehen/naisen josta pitää oikeasti.
Kerro tämä sille miehelle, älä välitä vaikka mies loukkaantuu siitä ettet häntä tapaa tai kaverit haukkuvat liian valikoivaksi jne. Älä tyydy kaveriin, ota rakas tai ole mielummin yksin!